Veikko Mäkelä:
Euroopan planeettatutkijat kokoontuivat 7.–12. syyskuuta vuosittaiseen EPSC-kokoukseensa Portugaliin. Mukana oli jälleen myös ammattisten ja harrastajien yhteistyöasiaa. Veikko Mäkelä ja Toni Veikkolainen osallistuivat tapaamiseen.
EPSC, European Planetary Science Conference on vuosittainen aurinkokuntatutkimuksen tiedekonferenssi. Nimestään huolimatta paikalla oli eurooppalaisten tutkijoiden ohella väkeä kaikkialta maailmasta, mm. Yhdysvalloista, Japanista, Kiinasta ja Brasiliasta. Kyseessä keskisuuri tieteellinen kokous. Viime vuonna Lontoossa oli noin 900 osanottajaa, tänä vuonna paikalla oli reilut 600 henkeä. Suomesta paikalla oli 13 osanottajaa.
Kokouspaikkana oli Cascais Portugalissa, tarkemmin Estoril, noin reilun puolen tunnin paikallisjunamatkan päässä Lissabonista länteen. Moottoriurheilun ystävät saattavat muistaa Estorilin moottoriradastaan, jossa on järjestetty aikanaan mm. F1-osakilpailuja.
EPSC kattaa Aurinkoa lukuunottamatta kaikki aurinkokuntatutkimuksen alat, myös eksoplaneetat kuuluvat aihepiiriin. Kokouksen sessioissa käsitellään niin havaintoja kuin tekniikkaa ja laboratoriotutkimuksiakin. Tänä vuonna kokouksen sisällöstä nousi esiin kaksi merkittävää teemaa: Rosetta ja komeetta 67P/ Churyumov-Gerasimenkon kohtaaminen sekä Cassini-Huygens-lento 10 vuotta. Varsinkin kokouksen ensimmäisenä päivänä pidetty Rosetta-erityissessio oli mielenkiintoinen tuoreine tuloksineen ja lähikuukausien tilannekatsauksineen.
Varsinaisen tutkimuksen ohella EPSC:ssä on oma osansa myös koulutukselle, viestinnälle ja politiikoille. Koulutus ja opetus olivat tänä vuonna erityisasemassa, sillä rinnakkaiskonferenssina järjestettiin AEAM, Astronomy Education Alliance Meeting, jolla oli oma ohjelmansa. Osallistuminen kumpaankin tapahtumaan oli mahdollista samalla maksulla. Torstain ohjelma oli yhteistä EPSC:n Outreach, Education and Policy sekä Amateur Astronomy -sessioiden kanssa.
Tieteellisten kokousten tapaan ohjelma muodostui esitelmistä ja posterinäyttelystä. Lisäksi oli jotain kokouksia ja työpajoja sekä sosiaalista ohjelmaa.
Ammattilais-harrastaja-yhteistyötä
Harrastajalle EPSC:n tekee mielenkiintoiseksi se, että jo useamman vuoden ajan kokouksessa on ollut oma sessio harrastaja-ammattais-yhteistyölle. Ainakin parina viime vuonna harrastajille osallistuminen on maksanut vain 50 euroa, eikä tapahtumaan ole tarvinnut ilmoittautua ennakkoon. Harri Haukka on useana vuonna osallistunut kokoukseen paitsi työnsä puolesta, myös harrastajana. Hän ei tänä vuonna ollut paikalla, mutta Veikko Mäkelä ja Toni Veikkolainen edustivat suomalaisia harrastajia viimevuotiseen tapaan.
Amatöörisession esitelmäohjelmassa puhuttiin mm. harrastajahavaintojen roolista tulevassa Jupiteriin suuntautuvassa Juno-luotainlennossa, Jupiterin kuiden keskinäisten tapahtumien PHEMU2015-kampanjasta, harrastajahavainnoista Pic du Midin metrin ammattilaisteleskoopilla sekä tulevista komeettojen monitorointikampanjoista. Lisäksi toisessa amatöörisessiossa oli esitelmät mm. Virtual Telescope -hankkeesta ja Simon Whiten kehittämästä yksinkertaisesta komeettojen kirkkausmittaustekniikasta digikamerakuvista. Harrastajamateriaalia oli esillä myös tulipalloja ja meteoreja koskevassa sessiossa.
Harrastaja-ammattilaisasiaa oli myös posterisessiossa. Tällä kertaa tämän sektorin postereita oli kuitenkin vain muutamia. Mielenkiintoinen oli Marc Delcroixin Neptunuksen valkoisesta pilkusta tehtyjä harrastajahavaintoja esittelevä posteri. Muiden alojen postereissa oli joitain harrastajiakin kiinnostavia hankkeita. Eräs näistä oli harrastajien jättiläisplaneettahavaintoja tietokantaan keräävä hanke.
Suomalainen organisoitu PROAM-verkosto oli esillä Veikko Mäkelän, Harri Haukan, Arto Oksasen ja Veli-Pekka Hentusen posterissa. Mukana piti olla myös Harrin esitys Härkämäen eksoplaneettahavainnoista, mutta hän joutui vetämään sen pois matkan peruunnuttua. Harrastajaposterit olivat vähän syrjässä, mutta posteriesittelyn aikana tuli joitain kiinnostavia keskusteluja aiheesta.