Markku Nissinen:
Suomalainen meteoritutkija Esko Lyytinen on ollut mukana löytämässä uutta meteoriparvea, jonka maksimi oli toukokuun 24. päivänä. Tämän uuden meteoriparven radiantti sijaitsee Kirahvin (Camelopardalis) tähdistössä ja se tunnetaan radianttitähdistönsä mukaan camelopardaleina.
Camelopardalidi kuvattuna lentokoneesta 24.5.2014. Kuva: Peter Jenniskens.
Sain tietoja tästä parvesta suoraan meteoritutkija Peter Jenniskensiltä ja Esko Lyytiseltä ACM (Asteroids, Meteors, Comets) 2014 konferenssin aikana. Konferenssi pidettiin Helsingissä heinäkuun alussa ja siihen osallistui suuri joukko meteoritutkijoita ympäri maailman. Myös minä osallistuin konferenssiin usean muun harrastajan joukossa. Ursa oli hyvin edustettuna konferenssissa muutenkin, mikä on todella hyvä asia.
Tietoja camelopardaleista
Parven nimi: camelopardalidit
Parven maksimi: 24.5.
Parven radiantin sijainti: Kirahvin tähdistö
ZHR = 20
Emokomeetta: 209P/LINEAR
Parven näkyminen Suomessa: parven maksimi ei näy Suomessa
Komeetta 209P/LINEAR löydetään
Parven emokomeetta on 209P/LINEAR. Komeetta löydettiin vuonna 2004 ja löytäjänä oli tutkimusohjelma nimeltään LINEAR. Komeetan kiertoaika Auringon ympäri on n. 5 vuotta. Koska komeetalla on lyhyempi kiertoaika, kuin 20 vuotta ja sen radan inklinaatio on alle 30 astetta, kuluu se Jupiterin komeettaperheeseen. Komeetan rata on asteittain muuttunut siten, että se tulee lähemmäs Maan rataa Auringon ympäri, tämä tilanne jatkuu vuoteen 2044 asti.
Uuden meteoriparven mahdollisuus
Esko Lyytinen ja Peter Jenniskens tutkivat komeetan löydyttyä sellaista mahdollisuutta, että komeetta aiheuttaisi uuden meteoriparven ja havaitsivat, että Maa kulkisi ainakin hyvin läheltä useita melko vanhoja pölyvanoja tänä vuonna.
Parven virallinen nimi on camelopardalidit ja sen virallinen IAU:n parvitunnus on 451. Nimi tulee siitä, että parven radiantti on Kirahvin (latinaksi Camelopardalis) tähdistössä. Tätä parvea ei tule sekoittaa Jarmo Moilasen löytämään lokakuun camelopardalidit meteoriparveen, jonka radiantti on myös Kirahvin tähdistössä, mutta kyseessä on aivan kokonaan eri meteoriparvi.
Ennusteet parven aktiivisuudelle
Jenniskensin ja Lyytisen tutkimustulos vahvistettiin usean muun meteoritutkijan toimesta. Eri tutkijoiden ennusteet vaihtelivat lähinnä ennustetun aktiivisuuden suhteen, maksimin ajankohdan ennusteet olivat melko lähellä toisiaan. Ennusteita tekivät mm. Jeremie Vaubaillon (2012) sekä tutkijat Ye & Wiegert (2013) ja Maslov (2013). Kyseessä olisi siis uusi meteoriparvi. Meteoriparven maksimin ennustettu ajankohta oli 24.5.2014 kello 7 UT.
Suurimmat ennustetut arvot aktiivisuudelle olivat Vaubaillonin ennusteessa, jossa oli ennustettu aktiivisuus välillä ZHR = 100-400. Ye/Wiegert ennustivat yhdessä ZHR = 200, Maslov ennusti ZHR = 100 ja Lyytinen/Jenniskens eivät ennustaneet tarkemmin aktiivisuutta, koska komeetan aiemmasta aktiivisuudesta ei ollut olemassa mittaustuloksia.
Tänä vuonna maksimi olisi hyvin näkyvissä USA:sta ja Kanadan eteläisistä osista. Meteoriparven maksimi ei näkyisi Suomesta ollenkaan, täällä olisi kirkas päivätaivas silloin, kun Maa kulkisi pölyvanojen läpi.
Komeetan ohitus tapahtuisi melko läheltä Maata. Komeetta 209P/LINEAR olisi kymmenen lähimpää Maan ohittaneen komeetan joukossa. Edellinen vielä lähempää Maan ohittanut komeetta oli IRAS-Araki-Alcock vuonna 1983. Lähimpänä Maata komeetta tulisi ennusteiden mukaan olemaan 29.5.2014, eli muutama päivä meteoriparven maksimin jälkeen.
Havainnot parvesta
Parvea tutkittiin USA:ssa mm. ammattitutkijoiden lentokonekampanjalla, jonka järjesti SETI Institute ja jossa Peter Jenniskens oli mukana tutkijana ja pääorganisaattorina. Lento tehtiin Palo Altosta Kaliforniasta ja lentokoneena oli Beechcraft King Air 90, lentokorkeus oli n. 8 km. Lentokorkeus oli siis pienempi, kuin esimerkiksi leonidien maksimien aikaan 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, jolloin kalustona olivat suihkukoneet.
SETI -instituutin tutkimuslennon miehistö. Vasemmalta oikealle: Ron Dantowitz, Peter Jenniskens, Mike Koop and Jim Albers. Kuva: Peter Jenniskens.
Lentokoneessa oli mukana useita herkkiä videokameroita. Lentokoneesta käsin havaittiin 21 camelopardalidia ja maksimin aktiivisuus oli suunnilleen ZHR = 13. Meteorit olivat himmeitä. Maasta käsin parvea tutkittiin mm. CAMS-meteorikameroiden verkostolla, johon kuuluu useita kymmeniä videokameroita ympäri maailman. CAMS-verkoston kamerat havaitsivat camelopardalidejä, kaiken kaikkiaan luokkaa 20 meteoria. Useat camelopardalidit olivat melko kirkkaitakin, ollen 1 ja 2 magnitudin luokkaa. Meteorien tulonopeus oli n. 15 km/s.
Myös esimerkiksi kanadalainen CMOR-meteoritutka havaitsi camelopardalidejä. Itse asiassa meteoritutkassa meteorit näkyivät erittäin hyvin. Meteoritutka pystyy havaitsemaan varsin himmeitä meteoreja ja tämä selittänee CMOR-tutkan havaitseman melko voimakkaan aktiivisuuden. Tällaisen meteoritutkan vielä hyvin havaitsemat meteorit eivät välttämättä edes näy ollenkaan videokameradatassa tai visuaalisestikaan.
Tämän lisäksi Kansainvälisen Meteorijärjestön IMO:n visuaalihavainnot vahvistavat tämän parven maksimin ajankohdan ja aktiivisuuden suuruusluokan. Aktiivisuus on ollut maksimin aikaan IMO:n havaintojen mukaan jopa hieman voimakkaampi, kuin aktiivisuus lyridien maksimin aikaan huhtikuussa. IMO:n kotisivulla on havaittu aktiivisuus suunnilleen ZHR = 20 maksimin aikaan. Tätä parvea havaittiin myös radiohavaintojen avulla. Mukana tekemässä radiohavaintoja oli myös suomalainen havaitsija Ilkka Yrjölä.
On yritetty etsiä parven meteoreja myös aiemmilta vuosilta ja joitakin potentiaalisia on löytynyt, Esko Lyytisen mukaan yksi Johan Lindénin aiemmin kuvaama tulipallo on näiden potentiaalisten mahdollisesti parveen kuuluvien meteorien joukossa.
Tutkimuksen merkitys
Tämän parven tutkimus antaa tietoja komeetan aktiivisuudesta menneisyydessä ja myös sen vuoksi tämä on tärkeä tutkimusaihe. On ehkä vielä liian aikaista sanoa paljon mitään siitä, että onko komeetta ollut sitten vähemmän aktiivinen menneisyydessä, mutta tähän tullaan varmasti saamaan lisää selvyyttä, kunhan tästä parvesta saadaan enemmän tutkimustuloksia analysoitua. Joka tapauksessa komeetasta 209P/LINEAR kauan aikaa sitten irronnutta materiaalia saatiin havaittua toukokuussa ja se on jo ihan yksistään merkityksellinen asia meteoritutkimukselle. Kun kyseessä oli vielä lisäksi uusi meteoriparvi niin merkitys on suuri jo siitä syystä. Mielestäni ennusteiden tarkkuus on koko ajan kasvanut ja havainnot ovat tulleet myös yhtenäisiksi ja varsin tarkoiksi ja vastaavat kampanjat tuottavat merkityksellistä tutkimustulosta koko ajan.
Yhteenveto
Kaikki tässä mainitut ennusteet pitivät hyvin paikkansa parven ajankohdan suhteen. Parven aktiivisuuden suhteen ennusteet eivät pitäneet kovin hyvin paikkaansa visuaalisesti nähtyjen meteorien osalta, vaan visuaalisesti havaittuna aktiivisuus oli pienempi, mitä ainakin optimistisemmat ennusteista ennustivat, kaikissa ennusteissa ei ollut aktiivisuutta ennustettukaan.
Kuitenkin esimerkiksi CMOR-meteoritutkan havainnot himmeistä partikkeleista voivat johtua siitä, että meteorit olivat niin himmeitä, että niitä ei näkynyt visuaalisesti, mutta silti materiaalia tuli pölyvanoista maan ilmakehään melko paljon vanojen ohituksen aikoina.
Linkit
Jenniskensin sivusto: meteor.seti.org
IMO: www.imo.net
Viitteet:
Jenniskens, P.: Camelopardalids (IAU#451) from comet 209P/LINEAR. WGN 42:3 Journal of the IMO, 2014
