Veikko Mäkelä:
Talvista yleensä muistetaan vain vuodesta toiseen toistuvat pitkät pilviset jaksot. Pieni tarkastelu pääkaupunkiseudun neljän talven keleistä paljastaa toki tietyt sääkuviot, mutta myös yllättävän suuret vaihtelut talvien välillä.
Näin kesän korvilla ei tunnu ehkä kovin ajankohtaiselta muistella, millainen sää oli menneenä talvena. Pilvistä tietenkin oli, eikä havaitsemaan päässyt moniin viikkoihin. Pieni ajallinen perspektiivi antaa kuitenkin mahdollisuuden tarkastella talvisäätä yleisemmin.
Talvia vertailtiin viimeksi Ursa Minor 3/2013 -lehden Kelikalenteri-palstalla. Nyt käytettävissä on yksi talvi lisää. Käytössä on sama marraskuusta maaliskuuhun ulottuva tarkastelujakso, kuten aiempinakin vuosina.
Katsaus perustuu pääkaupunkiseudun säähän kolmen havaitsijan, Olli Mannerin, Veikko Mäkelän ja Matti Suhosen, voimin. Etelärannikon säät toki poikkeavat sisämaan tai vaikkapa länsirannikon tuloksista, mutta uskomme, että nämäkin antavat riittävän hyvän näkökulman talvien väliseen vaihteluun.
Havainnoissa on käytetty Kelikalenterin vakiokäytäntöä, jossa vähintään tunnin selkeä jakso jakso merkitään selkeäksi. Puolipilviseksi sää tulkitaan, jos Aurinko vilahtelee päivätaivaalla tai jos yötaivaalla lyhyenkin aikaa on nähtävissä Kuu tai tähtiä.
Tarkastelua 10 päivän jaksoissa
Kun talvien säätä tarkastellaan yksittäisten päivien tarkkuudella, paljastuu toki pitkät pilvisen ja selkeän sään putket, mutta muuten kuvio on aika kirjavaa tilkkutäkkiä. Kuukausikeskiarvot puolestaan antavat karkean yleiskuvan, mutta niissä lyhyemmät sään vaihtelut katoavat helposti liian laajoihin tarkastelujaksoihin. Kokeilin, miltä talvien yleiskuva näyttää, kun sitä tarkastellaan 10 päivän jaksoissa.
Talvien 2010–2011 … 2013–2014 säät 10 päivän aikajaksoissa. Kunkin vuoden ylempi rivi kuvaa päiväsäätä ja alempi yökelejä. Mitä tummempi ruutu on, sitä pilvisempi jakso on ollut kyseessä.
Oheinen kuva antaa jonkinlaisen yleisvaikutelman neljän talven, 2010–2011 … 2013–2014, vaihtelusta. Tietty toistuva yleiskuvio kaaviosta on huomattavissa. Alku- ja keskitalvi ovat huomattavasti pilvisempiä kuin kevättalvi. Pitkäaikaisten 17 vuoden Kelikalenteri-tilastojen perusteella marras- ja joulukuu ovat talven pilvisimpiä ja maaliskuu selvästi selkein. Tämä on nähtävissä myös edellä olevasta kuvasta.
Viimeisen neljän vuoden talvet poikkeavat kuitenkin jonkun verran keskiarvojen perusteella totutusta. Erityisesti silmiin pistää kahteen viimeisimpään helmikuuhun osuvat pilviset jaksot. Vastaavasti kahden edellisen tammikuun loppupuolisko on ollut tavallista selkeämpi.
Maaliskuu on pelastanut monet talvet, erityisesti vuosi 2013 oli sellainen, eikä viimeisinkään ollut erityisen huono. Kelien vaihtelua todistaa kuitenkin vuoden 2012 huonommat yökelit.
Vertailua vuositasolla
Kun talvikausia verrataan kokonaisuutena vaihtelut näyttävät hiukan pienemmiltä, joskin erojakin on. Esimerkiksi talvi 2012–2013 oli selvästi pilvisempi kuin muut kolme talvea. Selkeiden määrissä ei ole suurta eroa, vaikkakin 2010–2011 näyttää hiukan muita paremmalta.
Neljän edellisen talvikauden päivä- ja yösäiden yhteenlasketut tilastot.
Talvi 2013–2014 lyhyesti
Viime talvesta voisi mainita huomiona muutamia seikkoja. Marraskuun loppuun osui yllättävän monta selkeää säätä, varsinkin päiväpuolelle. Tammikuun alku oli erityisen synkeä, mutta kuun loppupuolisko taas pitkäaikaistilastoihin nähden selvästi selkeämpi. Ehkä talvikausi muistetaan valitettavan pilvisestä helmikuusta. Huonon sään jakso ulottui vielä maaliskuun alkupuolella saakka.
Melko kehno mennyt talvi siis oli, mutta pilvisten osalta kuitenkin edellisvuotta parempi.
