Kari Kalervo kertoo komeetta- ja revontulihavainnostaan seuraavasti:
Revontulikomeetta
Illalla 17.3. 2013 Vihdin Hiidenveden maisemissa astellessani minulla oli päällä kaksi takkia ja taskut pullollaan akkuja ja sähköjohtoja. Tutulle kuvauspaikalle saavuttuani aloin heti lämpimikseni viritellä kameravehkeitä. Olin varautunut kylmään ja PanSTARSS-komeetan kuvaamiseen huolella. Mutta revontulet pääsivät yllättämään. Illan hämyssä revontulinäytelmän rävähtäessä taivaalle kamerassani oli tilanteeseen jokseenkin sopimaton neljäsataamillinen linssi!
Kuin varkain eteeni avautui ainutlaatuinen näkymä, jossa paljain silmin erottuva pyrstötähti kiilui värikkäiden pohjanpalojen seurassa. Mutta kuvatako komeettaa vai revontulia vai yrittää molempia? Objektiivia vaihtaessani en pahemmin viitsinyt vilkuilla ympärilleni. Yleisestä valoisuuden lisääntymisestä kuitenkin päättelin ketunhäntien olevan kirkkaita. Piinaavan tovin jälkeen olin valmis, mutta revontulet olivat kadonneet.
Harmittelin epäonnea ja saamattomuuttani. Sommittelin kuitenkin kuvan valmiiksi 70 – 200 mm –zoomilla ja jäin sormi liipaisimella väijymään mahdollista uusintaesitystä. Lyhyen odottelun jälkeen alkoikin syttyä jälleen raitoja, vyö ja säteitä. Seurasin jännityksellä, kuinka revontulet kirkastuivat voimakkaasti ja lopulta ylsivät länsitaivaalla kuva-alalle komeetan etäisyydelle asti.
Mikä ilta! Muistelin menneiden vuosien pyrstötähtiä ja eteläsuomen kirkasta revontulinäytelmää yli kymmenen vuoden takaa. Tämän illan kaltaista komeetan ja pohjanpalojen duettoa en ollutkaan aikaisemmin päässyt näkemään.
Tekniset tiedot: Canon 1D Mark III, 70 – 200 mm f/2,8, 15 s ja 10 s valotukset, ISO 800.
Kari Kalervo kertoo 18./19.7.2013 yöpilvihavainnostaan seuraavasti:
Yöpilviä unelmalinssillä
Olen laiska ottamaan testikuvia. Melkein jokaisen uuden kameravälineen toimivuus tai toimimattomuus selviää minulle vasta tositoimissa. Onneksi viime kesän heinäkuussa kuvauskohteita ei tarvinnut odotella pitkään. 18.7. illalla taivaalla oli runsaasti tummia pilviä, joiden välistä yöpilvet pilkahtelivat. Kun pilvien esirippu keskiyöllä väistyi, sen takaa paljastui varsin kuvauksellinen yöpilvinäytelmä.
Kaivoin repustani uutukaisen objektiivini testipenkkiin. Edessä avautui idyllinen järvimaisema keskiyön sinisessä hetkessä. Hennot yöpilvet, pohjoistaivaan valoisuus ja järvi yksityiskohtineen tarjosivat haastetta yölinssin sävyntoistolle.
Tekniset tiedot: Zuiko Digital 14-35 mm f/2, Olympus OM-D E-M 5, 1,3 s valotus aukolla f/2,8, ISO 200.
Seppo Linnaluoto kertoo bolidikuvastaan seuraavasti:
Geminidien aikaan on yleensä pilvistä, mutta 13/14.12.2013 oli kerrankin selkeää. Varsin suuri kuu laski aamuyöstä, joten varhain aamulla oli havaintoaika. Laitoin rivitaloasuntoni pihalle kenttäpatjan maahan havaitsemista varten. Samalla aioin ottaa valokuvia varsinkin Marsista, joka oli silloin etelässä. Ja kun panin toisen kuvan valottumaan, niin juuri kuvakentässä vilahti bolidi!
Neljäkymmentä minuuttia havaittuani tuli taivaalle hieman pilviä, joten lopetin havaintoni. Vajaa kymmenen heikkoa tähdenlentoa näkyi. Otin 9 kuvaa, mutta niissä ei näkynyt meteoreita. Bolidi kulki Leijonan tähdistön poikki ja sammui Neitsyen tähdistössä olevan Marsin oikealle puolelle.
Tekniset tiedot: valotusaika 30 sekuntia, herkkyys 3200 ISO
Tekniset tiedot: Olympus OM-D E-M5, 70 – 200 mm f/2,8, 1/4 s valotus, ISO 200.
Hannu Määttäsen kotisivut.