Matti Suhonen:
Suurin osa kääpiöplaneeoista ja asteroideista on niin himmeitä, että ne eivät näy paljain silmin. Kuitenkin kääpiöplaneetoista ja asteroideista kirkkaimmat on mahdollista havaita paljain silmin erityisen hyvissä olosuhteissa.
Pienessä 1500 asukkaan Virsbossa asuva Timo Karhula lähetti huhtikuussa Ursan Taivaanvahti-palveluun lyhyen havaintoraportin. Sen mukaan hän havaitsi 20.4.2014 paljain silmin asteroidin 4 Vesta. Magnitudin 5,8 asteroidi oli verraten helppo havaita jo pimenevässä hämärässä. Timo oli nähnyt Vestan moneen kertaan paljain silmin. Erikoisinta hänen havainnossaan oli, että hän näki ajoittain paljain silmin myös kääpiöplaneetan 1 Ceres, jonka kirkkaus oli 7,0 magnitudia. Ceres ja Vesta olivat 2,5 asteen etäisyydellä toisistaan neljä astetta pohjoiseen tseta Virginis -tähdestä. Cereksen ja Vestan välissä 1,1 astetta Vestasta itään oli 84 Virginis -tähti. Vestan toisella puolella 1,2 asteen etäisyydellä oli 78 Virginis -tähti. Taustataivaan pimeys oli SQM-L -mittarin mukaan 21,44–21,47 magnitudia neliökaarisekuntia kohden.
Timo Karhulan havaintopaikalla 45 km Ruotsin Västeråsista luoteeseen ei ole etelän suunnalla yhtään katuvaloa 15 km:n matkalla. Havainto-olosuhteiden hyvyyttä kuvaa se, että hän havaitsi 3./4. syyskuuta 2010 Jupiterin Himalia-kuun (14,65 mag) 25 cm:n läpimittaisella kaukoputkellaan. Himalia oli ollut elokuun 2010 lopussa suurimmassa läntisessä elongaatiossaan.
Jaakko Saloranta kertoi Ursan kuun ja planeettojen havaitsijoiden sähköpostilistalla havainneensa Padasjoella Cerestä paljain silmin 13./14.1.2004 klo 23.16 (kuva 1) ja 21./22.2.2009 klo 23.30. (kuva 2) Kääpiöplaneetta oli kummallakin kerralla hieman magnitudia 7 kirkkaampi. Jaakon kotisivulla olevien piirrosten tekstit olivat kovin pieniä. Ensimmäisellä kerralla Ceres oli 2,6 astetta länsilounaaseen Castorista. Toisella kerralla kääpiöplaneetta oli 4,2 astetta luoteeseen Leijonan Zosmas.
Myöhemmin Jaakko lähetti minulle sähköpostilla Cereksen ja Vestan piirrokset. Vestan hän oli havainnut 10.5.2007 Perthissä, Skotlannissa (kuva 3). Vuonna 2009 tekemäänsä Cereksen piirrosta hän ei löytänyt nopealla etsinnällä. Korvasin puutteen skannaamalla Jaakon kotisivulta tulostamani piirroksen. Korvasin kuvankäsittelyohjelmalla piirrosten pienet käsin kirjoitetut tekstit hieman suuremmilla teksteillä.
Kuva 1. Jaakko Saloranta havaitsi kääpiöplaneetan 1 Ceres paljain silmin Padasjoella 13./14.1.2004 klo 23.16.
Kuva 2. Jaakko Saloranta havaitsi kääpiöplaneetta 1 Cereksen paljain silmin Padasjoella 21./22.2.2009 klo 23.30.
Kuva 3. Jaakko Saloranta havaitsi asteroidin 4 Vesta Skotlannin Perthissä paljain silmin 10.5.2007.
Muita havaintoja Taivaanvahdissa
Jorma Mäntylä kuvasi Kangasalassa asteroidin 7 Iris kahteen otteeseen, 14.9.2013 klo 22.32 ja 21.9.2013 klo 21.53. Asteroidi oli viisi astetta itäkoilliseen Vesimiehen epsilon-tähdestä (Albali). Jälkimmäisellä kerralla Kuu oli näkyvissä. Jorma kuvasi asteroidia 89 Julia myös kahteen kertaan, 25.9.2013 klo 22.07 ja 28.9.2013 klo 0.44. Julia oli ensimmäisessä kuvassa kaksi astetta länteen Pegasus-neliön keskipisteestä. Toisessa kuvassa Julia oli liikkunut puoli astetta länteen päin.
Näyttävimmän kuvaparin otti Vesa Vauhkonen Rautalammilla 25.3.2014 klo 0.00.09 ja 0.01.49. Näissä kuvissa näkyy vaalealla tähtien täyttämällä taivaalla Ceres, Vesta, Mars ja Spica. Ceres oli kaksi astetta itäkoilliseen tau Virginis -tähdestä. Vesta oli 0,7 astetta etelälounaaseen samasta tähdestä.
Muita asteroidien kuvaajia olivat Veijo Kallio, Jorma Koski, Markku Nissinen, Arto Oksanen, Markku Siljama ja Toni Veikkolainen.
Aikaisempia paljain silmin tehtyjä havaintoja
Edellisen kerran sain tietooni paljain silmin tehtyjä Vestan havaintoja vuoden 2003 keväällä. Antti Kuosmanen havaitsi magnitudin 5,9 Vestan paljain silmin Kirkkonummen Evitskogissa 31.3./1.4.2003 kello 0.45–1.10 (kuva 4) sekä 3./4.4.2003 kello 1.30. Vesta oli tuolloin Neitsyen Vindemiatrixin ja omicron Virginiksen välissä, seitsemän astetta Vindemiatrixista länteen. Asteroidi täydensi neljän paljain silmin näkyneen kaaressa olevan tähden ryhmän puoliympyräksi. Vesta oli puoliympyrän pohjoinen reunapiste. Vestan etäisyydet Maasta ja Auringosta olivat 1,29 ja 2,27 tähtitieteellistä yksikköä. Asteroidin elongaatio oli 165,7 astetta.
Kuva 4. Antti Kuosmanen havaitsi asteroidin 4 Vesta paljain silmin Kirkkonummen Evitskogissa 31.3./1.4.2003 klo 0.45–1.10.
Vestan vanhoja havaintoja
Usein on tapahtunut niin, että Vesta olisi ollut paljain silmin havaittavissa, mutta kukaan ei ole huomannut hakeutua pimeään paikkaan. Vuonna 1996 Vestan olisi voinut nähdä paljain silmin huhtikuun puolivälistä taivaan lopulliseen vaalentumiseen asti. Vuosien 2000, 2007 ja 2011 havaintoja olisivat haitanneet Vestan hyvin eteläiset sijainnit tai lähellä ollut Kuu.
Vuonna 2003 Vestaa havaitsivat piirtämällä minun lisäkseni Petteri Kankaro (kuva 5) ja Rainer Kivistö. Viimeisen piirroshavaintoni tein Porvoon tähtipäivien aikana 26./27.4.2003 majoituskoulun pihalla 7 x 50 -kiikarilla (kuva 6). Valokuvia ottivat minun lisäkseni Ensio Kempe, Sami Martikainen (kuva 8), Jarmo Moilanen (kuva 10) ja Don Pettit. Don Pettit otti kuvan ISS-avaruusasemalla ja se päätyi päivän valokuvaksi. Ensio Kempen valokuvat olen nähnyt, mutta minulla ei ole niistä yhtään kopiota.
Kirjoitin Vestan paljain silmin ja muulla tavoilla tehdyistä havainnoista Ursa minorin numerossa 3/2003. Kerroin tuolloin, että kukaan ei havainnut Vestaa kaukoputkella. Löysin nyt vanhoja papereita selatessani tiedon, että kaukoputkella Vestaa havainneita oli sittenkin. Mikko Olkkonen kertoi 1.6.2003 lähettämällään sähköpostilla, että hän havaitsi Kirkkonummella Vestaa 29.3.2003 klo 22.05. (kuva 7). Piirroksen vaalea soikio on galaksi NGC 4578. Mikon havaintovälineenä oli 455/2280 Newton -kaukoputki.
Kuva 5. Petteri Kankaro havaitsi asteroidin 4 Vesta Turussa 12./13.3.2003 klo 01.40 20 x 80 -kiikarilla.
Kuva 6. Havaitsin asteroidin 4 Vesta Porvoon tähtipäivien aikana Porvoon keskuskoulun pihalla 26./27.4.2003 klo 23.35-23.42 7 x 50 -kiikarilla. Löysin istumapaikkani piha-aluetta rajaavan betoniporsaan päältä.
Kuva 7. Mikko Olkkonen havaitsi asteroidin 4 Vesta Kirkkonummella 29.3.2003 klo 22.05 455/2280 mm -kaukoputkella.
Kuva 8. Sami Martikainen kuvasi Mikkelissä asteroidin 4 Vesta 25.3.2003 klo 23 F1,8/55 mm -objektiivilla ISO 200 -filmille. Asteroidi oli Neitsyen Vindemiatrixin lähellä.
Kuva 9. Sami Martikainen valokuvasi asteroidin 4 Vesta 13.8.2001 klo 3 F2,8/135 mm -objektiivilla ISO 1600 -filmille. Asteroidi ohitti syksyllä Hyadien tähtijoukon ensimmäisen kerran. Toinen kerta oli marraskuussa ja kolmas seuraavan vuoden maaliskuussa.
Kuva 10. Jarmo Moilanen valokuvasi asteroidin 4 Vesta Vaalassa 21.4.2003 klo 1.15 ISO 400 -filmille. Asteroidi oli lähellä ratansa havaintokauden päättävää pistettä 7 astetta Leijonan Denebolasta kaakkoon.
Kuva 11. Matti Suhonen valokuvasi asteroidin 4 Vesta Helsingissä 14.4.1996 klo 2.30 F1,4/58 mm -objektiivilla ISO 200 -filmille. Asteroidi oli kaksi seuraavaa kuukautta magnitudia 6,0 kirkkaampi. Kuva ulottuu pohjoisessa Käärmeen Unukalhai-tähden (alfa Serpentis) pohjoispuolelle.
Kuva 12. Matti Suhonen kuvasi asteroidin 4 Vesta Helsingissä 15.11.2001 klo 0.39 F1,4/58 mm -objektiivilla ISO 400 -filmille. Asteroidi kulki Hyadien tähtijoukon poikki kolmessa viikossa ja palasi tähtijoukon pohjoispuolelle vuoden 2002 maaliskuussa. Vertaa kuvaa Sami Martikaisen 13.8.2001 ottamaan kuvaan (kuva 9).
Yhteenveto
Useat esitetyistä asteroidien havainnoista on tehty vuonna 2003. Tämä vuosi oli asteroidien kannalta hyvä vuosi. Pikkuplaneetat ja tähdenpeittojaostolle tuli sinä vuonna 17 asteroidin havaintoja. Vuonna 2003 suuri osa asteroidien valokuvista otettiin vielä filmille. Myöhemmin digitaalinen kuvaus on korvannut filmin lähes täysin. Kirkkaiden asteroidien taltioinnissa tarvittavat valotusajat ovat lyhentyneet 10:stä minuutista alle minuuttiin.
Cereksen ja Vestan ominaisuuksia
Ceres
Kääpiöplaneetta 1 Ceres kiertää Aurinkoa 2,77 tähtitieteellisen yksikön etäisyydellä. Kierros Auringon ympäri kestää 4,6 vuotta. Viiden kierroksen eli 23 vuoden jälkeen Maan ja Cereksen keskinäiset sijainnit toistuvat samankaltaisina. Maan ratatasoon nähden 10,6 astetta kallellaan olevan Cereksen nouseva solmu on Aldebaran koillispuolella. Ceres saavuttaa edullisimmillaan magnitudin 6,8.
Vesta
Asteroidi 4 Vesta kiertää Aurinkoa 2,36 tähtitieteellisen yksikön etäisyydellä. Kierros Auringon ympäri kestää 3,63 vuotta. Kahdeksan kierroksen eli 29 vuoden jälkeen Maan ja Vestan keskinäiset sijainnit toistuvat samankaltaisina. Maan ratatasoon nähden 7,1 astetta kallellaan olevan Vestan nouseva solmu Kaksosten Mekbudan lähellä. Vesta saavuttaa edullisimmissa oppositioissaan magnitudin 5,4.
Linkit
Jaakko Salorannan Cereksen havainnoista kertovat sivun osoite on: www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/Challenge/Ceres.html
Päivän valokuva: http://www.spaceref.com/news/viewsr.html?pid=8631
Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaoston sivut: www.ursa.fi/ursa/jaostot/pikkuplan/
