Uusi raato Kuun pinnalla – ja uusi luotain sitä kiertämässä
Intia yritti tehdä syyskuun 7. päivänä jotain sellaista, missä vain kolme maata aikaisemmin on onnistunut: pehmeä laskeutuminen Kuun pinnalle.
Yritys oli hyvä ja se alkoi erinomaisesti, mutta yhteys Vikram-laskeutujaan menetettiin, kun se oli hieman yli kahden kilometrin korkeudella Kuun pinnasta. Signaalin doppler-siirtymän perusteella on todennäköistä, että se laskeutuja syöksyi Kuun pintaan ja tuhoutui, mutta tietysti intialaiset koettivat ottaa yhteyttä alukseensa siltä varalta, että se olisikin päässyt pinnalle ja olisi vain heittäytynyt mykäksi laskeutumisen loppuvaiheessa.
Nyt pari viikkoa myöhemmin toivoa ei juuri enää ole, etenkin kun näyttää siltä, että laskeutuja törmäsi Kuun pintaan noin 177 kilometrin tuntinopeudella (normaalissa laskeutumisessa nopeus olisi ollut noin kahdeksan kilometriä tunnissa). Vikram oli myös suunniteltu toimimaan vain yhden Kuun päivän ajan, siis 14 Maan vuorokautta, joten joka tapauksessa se voidaan katsoa nyt menetetyksi.
Kyseessä oli jo toinen epäonnistunut laskeutuminen Kuuhun tänä vuonna, sillä Israelin Beresheet menetettiin samaan tapaan laskeutumisen loppuvaiheessa tulleeseen vikaan huhtikuussa.
Sen sijaan sitä edellinen laskeutuminen, Kiinan Chang’e-4 viime joulukuussa, sujui erinomaisesti. Luotain on edelleen toiminnassa Kuun takapuolella ja sen mukana pinnalle laskeutunut kulkija Yutu 2 on sekin edelleen voimissaan. Laskeutuja on ollut toiminnassa tänään 257 Maan vuorokautta.
Se on jo erinomainen suoritus, mutta samaan aikaan myös edellinen kiinalaisten laskeutuja, Chang’e-3 on hengissä toisaalla Kuussa. Se ei ole tehnyt olennaisesti uusia havaintoja, mutta jo olemassaolollaan se auttaa Kiinaa eteenpäin kuututkimuksessa. Sen laskeutuminen auttoi Chang’e-4:n laskeutumisessa (luotaimet ovat lähes samanlaisia) ja nämä kummatkin auttavat seuraavassa haasteessa, näytteen tuomisessa Kuusta Maahan. Tämän Kiina aikoo tehdä nyt ensi vuoden joulukuussa laukaistavalla Chang’e-5 -luotaimella; alun perin tarkoitus oli tehdä tämä näyttenhakulento tämän vuoden joulukuussa, mutta enne kaikkea uuden Pitkä marssi 5 -kantoraketin kanssa olleiden ongelmien vuoksi lentoa on lykätty vuodella (tietoa lykkäyksestä saatiin lisää 18.9. ja tätä kohtaa artikkelista on muutettu sen mukaisesti 18.9. iltapäivällä).
Mutta takaisin Intiaan. Vaikka Vikram lepää nyt todennäköisesti raatona Kuun etelänavan tienoilla, kiertää sen Kuuhun vienyt Chandrayaan-2 -luotain Kuuta ja toimii hyvin. Luotaimessa on jopa noin 30 senttimetrin resoluutioon pystyvä suurtarkkuuskamera, ja sen avulla on jo kuvattu Vikramin laskeutumis- ja/tai törmäyspaikkaa Manzinus C ja Simpelius N -kraatterien välissä (noin 70,9° eteläistä pituutta ja 22,7° itäistä leveyttä) ja se on tehnyt toki muitakin havaintoja.
Vaikka laskeutuja siis menetettiinkin, on Kuuta kiertävä luotain toiminnassa, vaikka tästä ei uutisissa ole paljoakaan mainittu.
Samalla kannattaa myös muistaa, että usein epäonnistumiset ovat erinomaisia tilaisuuksia oppia uutta. Onnettomuustutkinta ja sen päätelmät auttavat osaltaan eteenpäin. Myös laskeutujan ja sen mukana olleen pienen Pragyan-kuukulkijan suunnitteleminen sekä rakentaminen ovat sinällään olleet jo suuri saavutus. Jotkut ovat ilkkuneet haaverille, mutta heidän kannattaisi ensin tehdä oma kuulaskeutuja, lähettää se Kuuta kiertämään, tehdä laskeutuminen lähes perille ja nauraa vasta sitten.
Vikram-laskeutujan Kuuhun vienyt luotain on siis nimeltään Chandrayaan-2, ja kuten nimessä oleva kakkonen antaa ymmärtää, on se jo toinen intialainen kuuluotain. Chandrayaan-1 laukaistiin matkaan lokakuussa 2008 ja se kiersi Kuuta noin kymmenen kuukauden ajan.
Intian kuuluotaimia voi katsoa kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin kyse on ihmisen luontaisesta halusta tutkia ympäristöään, ja Kuu jos mikä kuuluu meidän lähiympäristöömme.
Toiseksi kuuluotaimien lähettäminen on looginen askel minkä tahansa edistyneen avaruuslentoja tekevän maan toimissa; Intia on laukaissut omia satelliittejaan sekä kehittänyt omia kantorakettejaan jo 1970-luvulta alkaen, ja nyt se kaavailee myös omien astronauttien lähettämistä avaruuteen intialaistekoisilla avaruusaluksilla.
Kolmanneksi kyse pienimuotoisesta aasialaisesta avaruuskilpailusta. Kiina ja Intia ovat naapureita, mutta samalla myös nokittelevat toisilleen. Avaruustoimet eivät ole tässä poikkeus; Intialla on erityisesti halu osoittaa, ettei se ole isoa naapuriaan huonompi. Myös Japani on lähettänyt kuuluotaimen ja Etelä-Korealla on rakenteilla myös laskeutuja Kuuhun.
Kuu on näille kaikille tarpeeksi helppo, mutta samalla haastava ja paljon komeita kuvia sekä otsikoita tuottava kohde. Sama pätee Aasian maiden lisäksi myös läntisiin uuden ajan avaruusyhtiöihin – mutta niistä kannattaa kirjoittaa ihan oma juttunsa joskus toiste.
