Samaan aikaan Aasiassa – Kiina ja Intia kehittävät uusia avaruusaluksia
Ihan äskettäin Yhdysvalloissa on tehty kaksi näyttävää ja tärkeää koelentoa uusilla, pian käyttöön tulevilla ihmisten kuljettamiseen tarkoitetuilla avaruusaluksilla.
Juuri ennen joulua Boeingin CST-100 Starliner teki ensimmäisen koelentonsa avaruuteen. Se ei sujunut ihan suunnitelman mukaan, koska alus ei onnistunut käynnistämään heti laukaisun jälkeen rakettimoottoreitaan päästäkseen kohti avaruusasemaa vievälle radalle, mutta lennonjohto onnistui pitämään uuden avaruusaluksensa hallinnassa ja tuomaan sen turvallisesti alas. Alus laukaistiin matkaan Atlas V -kantoraketilla perjantaina 20. joulukuuta ja se laskeutui New Mexicon osavaltiossa olevalle White Sandsin laajalle sotilaskoealueelle kahta päivää myöhemmin.
Ellei avaruusasemakäynnin peruuntumista oteta huomioon, lento näyttää sujuneen hyvin. Nasa ja Boeing pohtivat parhaillaan pitäisikö aluksen tehdä vielä yksi täysin onnistunut koelento ilman matkustajia ennen kuin astronautit päästetään kyytiin.
SpaceX näyttää kuitenkin olevan nyt lähempänä hetkeä, jolloin ihmiset pääsevät nousemaan avaruuteen ensimmäistä kertaa Yhdysvalloista avaruussukkulan eläkkeelle jäämisen jälkeen. Crew Dragon -aluksen näyttävä pelastusrakettien koe tammikuun 20. päivänä sujui täsmälleen suunnitellusti, ja astronautit Doug Hurley ja Robert ”Bob” Behnken saattavat päästä aluksella matkaan jo huhtikuussa.
Alun perin lennon oli tarkoitus olla vain lyhyt käynti avaruusasemalla, mutta koska uudet avaruusalukset ovat kovasti myöhässä ja Kansainvälisen avaruusaseman lento-ohjelma on siksi sekaisin, Nasassa mietitään parhaillaan mahdollisuuksia venyttää lentoa muutaman kuukauden mittaiseksi. Crew Dragon pääsisi siis saman tien tositoimiin, ei vain koelennolle.
Boeing saattaa seurata Starlinerillään vielä kevään kuluessa, mikäli uutta testilentoa ei tarvita. Kyse on lähinnä siitä, että katsotaanko aluksen toimineen muuten suunnitellusti ja ymmärretäänkö tapahtunut virhe tarpeeksi hyvin: nyt näyttää siltä, että kyse oli yksinkertaisesta töppäyksestä, missä aluksen toimia ohjaava kello oli asetettu ennen laukaisua väärin.
Starlinerin ensimmäisessä miehistössä ovat Mike Fincke, Nicole Mann ja Chris Ferguson, joiden tekemän lyhyen koelennon jälkeen Sunita Williams ja Josh Cassada tekisivät ensimmäisen ”normaalin” lennon avaruusasemalle. Tosin näitäkin lentoja ja miehistöjä saatetaan nyt tässä uudessa tilanteessa vaihtaa.
Yhdysvalloissa on tulossa pian käyttöön myös kaksi avaruusturistialusta: Blue Originin kapseli ja Virgin galacticin SpaceShip2 tekevät kumpikin todennäköisesti vielä muutaman koelennon, ja sitten mukaan otetaan jo matkustajia.
Loppuvuodesta myös Orion, kuulentoihinkin sopiva uusi alus, päässee lopulta matkaan. Ensilento tapahtuu automaattisesti ilman kyytiläisiä, mutta jo seuraavalla on mukana astronautteja. Heistä tulee ensimmäiset ihmiset sitten Apollp-lentojen, jotka käyvät katselemassa maapalloa Kuun kiertoradalta.
Kiinan uusi alus
Vaikka Amerikassa tapahtuukin lähiaikoina paljon ihmiskelpoisten avaruusalusten saralla, on Aasiassa kehitteillä kaksi uutta avaruusalusta. Näistä jännittävin on kiinalaisten uusi alus, jonka kerrotaan myös kykenevän myös lentoihin Maan lähiavaruutta kauemmaksi. Sen avulla taikonautit voisivat siis myös lentää Kuuhun.
Tähän saakka Kiina on käyttänyt avaruuslentäjiensä lennättämiseen venäläisestä Sojuz-aluksesta muokattua Shenzou -alusta. Nyt niillä ei enää tehdä lentoja, vaan työtä jatkaa uusi, toistaiseksi nimeämätön avaruusalus. Se tehnee ensilentonsa vielä tänä vuonna.
Uusi alus on selvästi erilainen kuin Sojuz tai Shenzou. Se on kartiomainen kapseli, hyvin paljon amerikkalaisalusten kaltainen, ja sen alapuolella on sylinterimäinen huoltomoduuli. Kokonaisuuden pituus on yhdeksän metriä ja sen. massa on noin 20 tonnia. Mukaan mahtuu neljästä kuuteen avaruuslentäjää.
Kiinalaisten julkaisemien tietojen mukaan aluksella on tarkoitus tehdä ensilento ihan koska tahansa nyt vuoden 2020 alkupuolella. Kyseessä on automaattinen koelento ilman matkustajia. Kiina aikoo laukaista tänä vuonna myös uuden avaruusasemansa, ja todennäköisesti ensimmäinen lento taikonauttien kanssa tehdään asemalle.
Aluksen laukaisuun käytetään Pitkä marssi 5B -rakettia, mutta tulevaisuudessa lentoja esimerkiksi Kuun luokse voidaan tehdä kehitteillä olevalla Pitkä marssi 9 -raketilla. Kyseessä on suuri, amerikkalaisen SLS-kuuraketin kaltainen kantoraketti, joka pystyy lähettämään 50 tonnia massaltaan olevan kuorman kohti Kuuta – tai 44 tonnia kohti Marsia.
Vyomamitra valmistautuu lentoon Intiassa
Intia on kehittänyt jo jonkin aikaa omaa ihmisten kuljettamiseen sopivaa avaruusalusta. Se on nimeltään Gaganyaan, eli ”Taivasalus”, ja sen avulla kolme avaruuslentäjää voi saada taivaallista kyytiä vuoden 2021 lopusta alkaen – jos kaikki sujuu suunnitellusti.
Aluksen pienkokoinen koeversio teki lennon joulukuussa 2014, ja aluksen lopulliset suunnitelmat lyötiin lukkoon viime keväänä. Piirros aluksesta on tämän kirjoituksen otsikkokuvana.
Gaganyaan on kehitteillä oleviin aluksiin verrattuna hieman pienempi, sillä massa on ”vain” 3,7 tonnia ja siihen liitetty huoltomoduli on massaltaan kolmetonninen. Alus on suunniteltu ainoastaan Maan kiertoradalle tehtäviä, noin viikon kestäviä lentoja varten. Se laukaistaan matkaan intialaisten omalla GSLV-III -kantoraketilla.
Paitsi että Intiassa rakennetaan tätä avaruusalusta, tehdään siellä sille myös ensimmäistä matkustajaa: nyt tammikuussa Intian avaruustutkimusorganisaatio ISRO julkaisi kuvia robotista nimeltä Vyommitra. Sanskriittiä oleva nimi tarkoittaa ”avaruusystävää”, ja on versio vyomanautista, miksi intialaisia avaruuslentäjiä yleensä kutsutaan.
Tarkoituksena on lähettää tämä naisen näköiseksi tehty robotti Gaganyaanin ensilennolle. Robotti rekisteröi lennon aikana olevia kiihtyvyyksiä, ympäristötekijöitä, ilman laatua ja sen avulla voidaan myös harjoitella jo avaruuslentäjien pukeutumista ennen lentoa sekä irrotusta aluksen sisältä laskeutumisen jälkeen.
Ensimmäiset intialaiset avaruuslentäjät lähetettäisiin aluksella kiertoradalle vuonna 2022.
Intialla on kunnianhimoinen avaruusohjelma meneillään, sillä maa aikoo palata Kuuhun viime keväänä olleen epäonnisen Chandrayaan-2 -laskeutujan jälkeen. Lisäksi tekeillä on esimerkiksi Aurinkoa tutkiva luotain Aditya L-1, ja ainakin juhlapuheissa pidetään esillä omaa avaruusasemaa sekä lentoja Marsiin ja Venukseen.
Joka tapauksessa jo nyt intialaiset raketit vievät hyvin usein intialaisia ja muista maista tulevia satelliitteja avaruuteen. Myös ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 laukaistiin avaruuteen Intiasta juhannuksena 2017.
Milloin uusi venäläisalus?
Venäläinen Sojuz on erinomainen, mutta jo auttamattoman vanhanaikainen alus, vaikka sitä on päivitetty moneen kertaan sitten vuoden 1966, jolloin se teki ensilentonsa. Yksinkertaisuus ja konservatiivisuus ovat tosin sen vahvuuksia, sillä kun muut keinot päästä esimerkiksi Kansainväliselle avaruusasemalle ovat pettäneet, on Sojuz ollut tukena.
Niitä on laukaistu matkaan kesähelteillä ja lumimyrskyssä Baikonurista, Kazakstanista samalta laukaisualustalta, mistä Gagarin nousi myös aikanaan lentoon Vostok-aluksellaan. Sojuz perustuu pitkälti siihen alukseen.
Itänaapurissa on tosin suunniteltu Sojuzille seuraajaa jo pitkään. Pisimmälle näistä suunnitelmista pääsi PPTS, eli Перспективная Пилотируемая Транспортная Система, ja sittemmin PTK NP, Пилотируемый Транспортный Корабль Нового Поколения, eli ”uuden sukupolven avaruuslentäjien kuljetusavaruusalus”.
Se oli hyvin samankaltainen nyt kaikkialla muuallakin suunniteltavien alusten kanssa. Siinäkin oli kartiomainen maahanpaluuosa avaruuslentäjille ja sen alla sylinterimäinen, ennen Maahan paluuta pois pudotettava huolto-osa. Sen kehittäminen kuitenkin lopetettiin vuonna 2016, kun Venäjällä ei ollut rahaa sen tekemiseen, eikä esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestö halunnut tulla mukaan hankkeeseen.
Nyt kehitteillä oleva, aikaisempien suunnitelmiin perustuva alus on nimeltään Orel, eli Орел, eli Kotka. Neljän avaruuslentäjän kuljettamiseen sopivan aluksen on tarkoitus olla osittain uudelleenkäytettävä, ja se voisi olla avaruudessa 30 vuorokautta omillaan niin Maata kiertämässä kuin esimerkiksi lennolla Kuuhun. Avaruusasemaan kiinnitettynä sen toiminta-aika olisi vuoden, mikä on tuplasti verrattuna nykyiseen Sojuziin.
Huoltomodulin ja aluksen yhteismassa voisi olla jopa 17 tonnia Kuuhun suuntaavilla lennoilla.
Aluksesta on olemassa mallikappaleita, mutta varsinaisen avaruuteen lentävän aluksen rakentamisesta ei ole tietoa. Venäjän avaruushallinto Roskosmos hahmottelee kuitenkin ensilennon tapahtuvan vuonna 2023 (ilman matkustajia). Kiertoradalle kosmonautit voisivat lentää aluksella vuonna 2025 ja Kuuta kiertämään 2026. Näihin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksin, sillä aikaisemminkin venäläiset ovat heitelleet lukuja varsin vapaasti näistä uusista alushahmotelmista puhuessaan.
*
Vaikka julkisuudessa kerrotaankin kovasti uusista amerikkalaisaluksista, kannattaakin muistaa, että myös muualla on tulossa uusia avaruusaluksia. Ihmisen lennättäminen avaruuteen tulee siis helpommaksi lähivuosina, ja siksi avaruuslennoista tulee paljon nykyistä arkisempia.
Ja asia erikseen on sitten jälleen SpaceX ja sen suuret suunnitelmat. Jos kehitteillä oleva Super Heavy -raketti ja sen päällä avaruuteen nouseva Starship ovat vähänkin niin mullistavia kuin nyt uskotellaan, niin lähitulevaisuuskin on ihan toisenlainen. Näiden tässä esiteltyjen alusten tekeminen menee kuitenkin eteenpäin, koska kyseessä ovat tärkeät kansalliset hankkeet, joissa kyse on myös maineesta, itsetunnosta ja avaruusteknisen tietotaidon keräämisestä.
