Mitä vuosi 2024 tuo tullessaan avaruuslennoissa? (Spoiler alert: paljon)
2024 on alkanut vauhdikkaasti ja paljon on ennättänyt tapahtumaan tässä kahden ensimmäisen viikon aikana. Ja tämä on vain alkua: tästä vuodesta tulee todella merkittävä, käy sitten kuinka vain.
Esimakua saatiin jo onnistumisista, epäonnistumisesta ja myöhästymisisitä. Vuoden kohokohta olisi ollut Artemis-2, eli ensimmäinen astronauttilento Kuun luokse sitten Apollo-ohjelman, mutta Nasa päätti lykätä lentoa lähes vuodella. Samalla laskeutuminen Kuun pinnalle siirtyy myös vuodella eteenpäin. Päätös on ikävä, mutta ymmärrettävä.
Alla olevassa videossa on tämän jutun sisältö höpötettynä ja kuvitettuna: kymmenen vuoden 2024 kohokohtaa avaruuslentojen alalla, ei tärkeysjärjestyksessä, vaan enemmän ajatusvirtana.
1. Vulcan
Uusi Vulcan-raketti teki onnistuneesti ensilentonsa ja se oli suuri helpotus paitsi raketin tehneelle United Launch Alliance -yhtiölle, niin myös muillekin, koska Falcon 9 saa pienen tauon jälkeen kilpailijan.
Vulcan korvaa Atlas V -raketin, joka on perussuunnittelultaan peräisin 1950-luvulta, ja sen viimeisin versio käytti venäläisiä rakettimoottoreita. Tämä Vulcan on kokonaan uusi raketti ja se käyttää Blue Origin -yhtiön uusia BE-4 -rakettimoottoreita, jotka toimivat metaanilla ja nestemäisellä hapella.
Metaani on monessa mielessä kätevämpää kuin vety tai kerosiini, ja siksi se on nyt pop uusissa raketeissa. Metaania käyttää myös Starship ja muutamat kiinalaisraketit. Jännä yksityiskohta on se, että näiden rakettien liekit ovat sinisävyisiä, vähän kuten esimerkiksi kaasugrillien liekit.
Tämän Vulcan-raketin rahtina oli Astrobotics-yhtiön kuulaskeutuja nimeltä Peregine, mutta valitettavasti sitä kohtasi epäonni. Alus pääsi hyvin avaruuteen ja siihen saatiin yhteys, mutta noin seitsemän tunnin päästä laukaisusta ilmeni ongelma: alus ei pysynyt oikeassa suunnassa, aurinkopaneelit kohti aurinkoa. 1,2 tonnia massaltaan oleva laskeutuja pyöri, ja syyksi paljastui polttoainevuoto.
Vuoto sai aikaan pyörittävän voiman, jota sitten laskeutujan asennonsäätömoottorit pitivät kurissa ja siksi polttoainetta kului hurjasti verrattuna siihen mitä suunniteltiin. Ajoainetta ei ole enää riittävästi laskeutumiseen, ja lisäksi vuoto on muuttanut laskeutujan rataa siten, että se tulee tuhoutumaan maapallon ilmakehässä.
Kyseessä on jo kolmas yksityinen kuulaskeutuja, joka epäonnistuu: ensimmäinen oli israelilainen Beresheet vuonna 2019 ja toinen viime vuonna lentänyt japanilainen Hakuto-R. Kummatkin törmäsivät Kuun pintaan laskeutuessaan, kun Pereginen matka tyssäsi jo alkuunsa.
Mutta tästä huolimatta Kuu on vuoden toinen iso asia.
2. Kuulennot
Useat maat ja yhtiöt ovat jo lähettäneet viime vuosina luotaimia ja laskeutujia Kuuhun ja Kuuta kiertämään, mutta tänä vuonna laitetaan iso vaihde päälle.
Kaikkiaan 13 robottiluotainten ja -laskeutujien lentoa on suunnitteilla vuodelle 2024. Mukana on useita Nasan yksityisiltä yhtiöiltä tilaamia lentoja, kuten tämä Peregine. Seuraavana tulee Intuitive Machines -yhtiön tekemä Nova-C, joka on myös suomalaisittain kiinnostava: siinä on mukana Nokian tekemä ”mobiilitukiasema”. Tarkoituksena on testata miten kännyköiden tiedonsiirtotekniikka saataisiin toimimaan Kuussa laskeutujan ja sen lähellä olevien mönkijöiden välillä. Nämä kaikki liittyvät Artemis-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on palata Kuuhun ei vain käymään, vaan olemaan.
Kenties jännin näistä Nasan lennoista on VIPER, marraskuussa laukaistava Kuukulkija, joka tähtää Kuun etelänavalle. Toinen erityisen kiinnostava lento on kiinalaisten Chang’e-6, joka yrittää tuoda toukokuussa näytteen takaisin Maahan Kuun etäpuolelta. Siis siltä puolelta, joka ei näy koskaan tänne Maahan.
3. Uusia raketteja
Kolmas kohta liittyy myös Vulcan-rakettiin siten, että tästä vuodesta on tulossa uusien rakettien kavalkadi, ja erityisesti odotetaan eurooppalaisen Ariane 6:n ensilentoa. Se on viivästynyt ja viivästynyt, mutta nyt kaikki näyttää hyvältä. Ariane 6 pääsee toivottavasti ensilennolleen kesällä, virallinen aikahaarukka on nyt 15. kesäkuuta ja 31. heinäkuuta välinen aika.
Jos kaikki sujuu hyvin, niin myös pienempi Vega C palaa lentoon joulukuussa 2022 olleen onnettomuuden jälkeen tämän vuoden lopussa. Eli periaatteessa tämän vuoden lopussa Eurooppa olisi taas normaalitilanteessa avaruuteen pääsyn suhteen, paitsi että Ariane 6 on monessa mielessä jo käyttöön tullessaan vanhanaikainen.
Mutta toisaalta niin on myös Vulcan, sillä sekin on kertakäyttöinen perinteinen kantoraketti. Vulcanista on tarkoitus tehdä myöhemmin osittain uudelleenkäytettävä, sen moottoripaketti on tarkoitus pudottaa laskuvarjoilla takaisin, jotta niitä voitaisiin käyttää uudelleen, mutta tämä on paitsi kaukana tulevaisuudessa, niin myös aika kökkö tapa verrattuna SpaceX:n Falcon 9:ään. Samoin Ariane 6:sta olisi mahdollista tehdä osittain uudelleenkäytettävä, ja myös sille hahmotellaan jo nyt seuraajaa. Tässä tapahtuu paljon ja palaan varmasti asiaan.
Myös Rocket Labin uusi, Falcon 9:n kanssa samaan kokoluokkaan asettuva Neutron tekee tänä vuonna ensilentonsa. Kyseessä on kokonaan uudelleenkäytettävä raketti, joka on siinä mielessä kiinnostava, että se vie kuormansa avaruuteen, vapauttaa sen siellä nokkakartiostaan ja palaa takaisin alas uutta laukaisua varten. Se voi viedä jopa 13 tonnia matalalle kiertoradalle.
Toinen kokonaan uudelleenkäytettävä raketti on SpaceX:n Starship, joka jatkaa koelentojaan tänä vuonna ja toivottavasti onnistuu koko lennossa nyt seuraavalla kerralla. Boca Chicassa, Teksasissa tehdään kovaa vauhtia valmisteluja tätä kolmatta lentoa varten. Kun Starship onnistuu edes tässä karsitussa koelennossaan, niin laitetaan iso rasti seinään, ja kun sen vaiheet onnistuvat kunnolla vielä laskeutumaan, niin laitetaan vieläkin isompi rasti. Se on merkkitapaus.
Voi olla, että myös lähes saman kokoinen ja kaltainen New Glenn tekee ensilentonsa tänä vuonna. Blue Origin on kehittänyt rakettiaan kaikessa tiukasti julkisuudelta peitossa, mutta koska eräs suurin syy raketin viivästymiseen on ollut uuden rakettimoottori BE-4:n kehitysvaikeudet, niin tilanne on nyt aivan uusi. Vulcan nimittäin käyttää myös BE-4 -moottoreita, ja kun ne nyt toimivat hyvin, niin tie taivaalle on auki. Lentoa kaavaillaan elokuulle.
Kaikkiaan 15 uuden raketin odotetaan tekevän tänä vuonna ensilenonsa. Eurooppalaisittain kiinnostavimpia ovat saksalaiset RFA One ja Spectrum, tekijöinä Rocket Factory Augsburg ja Isar Aerospace. Brittiyhtiö Skyrora puolestaan on laukaisemassa omaa Skyrora XL -rakettiaan, ja tekee sen Skotlannista. Myös Lofooteilla Norjassa, Andøyan saarella on lähes valmis laukaisuasema Isarin raketille.
Lisäksi uusia raketteja tulee Kiinasta, Kanadasta, Australiasta, Etelä-Koreasta ja Singaporesta. Kiinalainen Gravity 1, suurin koskaan tehty kiinteää polttoainetta käyttävä raketti, teki ensilentonsa 11. päivä tätä tammikuuta.
Ja mitä vielä tulee raketteihin, niin SpaceX aikoo laukaista Falcon 9 -rakettejaan 12 kertaa kuukaudessa, siis 2,5 raketti viikossa keskimäärin. Tähän mennessä tänä vuonna laukaisuita on ollut jo 4. Tämä on hurja tahti, etenkin kun raketin toinen vaihe ei ole uudelleenkäytettävä, vaan yhtiön pitää valmistaa niitä ihan liukuhihnalla.
4. Marcus Wandt
Ruotsalainen Gripen-koelentäjä Marcus Wandt valittiin vähän yli vuosi sitten Euroopan avaruusjärjestön astronauttijoukkoon reservipaikalle, eli hän ei päässyt aloittamaan viime vuonna astronauttikoulutusta, mutta yllättäen ruotsalaiset kasasivat kruunuja kasaan ja ostivat hänelle paikan kaupalliselta turistilennolta. Näin hän pääsi ohituskaistalle Axiom-yhtiön kautta ja lähtee avaruuteen vielä nyt tammikuun lopussa.
Lento tehtään yhdessä Euroopan avaruusjärjestön kanssa siten, että Marcus tekee noin kaksi viikkoa kestävän lennon aikana ihan kunnollisia tieteellisiä kokeita eurooppalaisessa Columbus-laboratoriossa, eikä vain ihaile maisemia ja nauti painottomuudesta.
Erityisen jännää tämä on siksi, että avaruusaseman komentajana on nyt tanskalainen Andreas Mogensen. Näin kaksi pohjoismaalaista tapaavat avaruudessa, mikä on hienoa.
Näillä näkymin muita eurooppalaisia ei nähdäkään avaruudessa tänä vuonna, ellei avaruusturisteja oteta huomioon. Marcuksen kanssa samalla lennolla on italialainen ja turkkilainen, ja kyseessä on Axiomin ensimmäinen eräänlainen lento, jolla matkustahat ovat hieman enemmän kuin turisteja: he tekevät varsin paljon tutkimusta lentonsa aikana. Tällaisia lentoja tulee vielä lisää.
5. Polaris Dawn
Polaris Dawn on SpaceX:n ja miljonääriseikkailijalentäjä Jared Isaacmanin hanke, jolla Dragon alus nousee hyvin korkealle kiertoradalle ja Isaacman tekee lennon aikana ensimmäisen kaupallisen astronautin avaruuskävelyn.
Tämä on jo toinen Isaacmanin lento, ja voi olla, että lennon suhteen tulee vielä yllätys: mahdollisesti lento suuntautuu avaruusteleskooppi Hubblen radalle ja Dragonilla sysättäisiin teleskooppia korkeammalle, jotta se ei putoaisi ilmakehään ja tuhoutuisi, eli sillä olisi enemmän aikaa toimia tai se saataisiin joskus haettua avaruudesta museoon. Tästä kuullaan varmaan lisää ihan pian.
6. Dream Chaser
Dream Chaser on Sierra Space -yhtiön tekemä pienikokoinen avaruuslentokone. Tenacity-nimen saanut pikkusukkula lähtee huhtikuussa ensimmäiselle koelennolleen. Kyseessä on miehittämätön alus, se lentää viemään rahtia avaruusasemalle, ja jos kaikki sujuu hyvin, niin se alkaa myös tekemään näitä rahtilentoja avaruusasemalle.
Aluksen etu verrattuna esimerkiksi Dragonin rahtiversioon on se, että se laskeutuu alas lentokoneen tapaan kiitotielle, eli pehmeämmin kuin mereen molskahtaen.
Tästä on mahdollista kehittää myöhemmin myös ihmisten kuljettamiseen soveltuva versio.
Ihmisten kuljettamisesta avaruuteen vielä se, että Intia tekee tänä vuonna useita koelentoja omalla uudella avaruuskapselillaan. Gaganyaan-alus pääsee varsinaiselle ensilennolleen astronauttien kanssa ensi vuonna, joten jätän sen listalta vuoden 2024 osalta.
7. Europa Clipper
Seitsemännen paikan listalla saa Nasan Europa Clipper -luotain, joka lähetetään kohti Jupiteria lokakuussa. Sen massa on kuusi tonnia, ja sen avulla tutkitaan paitsi tietysti Jupiteria, niin myös erityisesti Europa -kuuta.
Europan pintaa peittää paksu jääkerros, jonka alla on aika todennäköisesti valtavan suuri valtameri. Perille Europa Clipper saapuu huhtikuussa 2030. Joku saattaa muistaa, että viime keväänä Euroopan avaruusjärjestö laukaisi myös luotaimen kohti Jupiteria, JUICEn, ja siitäkin on jo video, niin JUICE saapuu perille heinäkuussa 2031 ja kaksikko tulee tutkimaan jättiläisplaneettaa ja sen kuita yhdessä. JUICEn päähuomio on tosin toisessa jännässä kuussa, Ganymedeksessä.
8. HERA
HERA on seuraava Euroopan avaruusjärjestön luotain. Se lähtee lokakuussa kohti Didymos-kaksoisasteroidia. Se on kuuluisa siksi, että Nasan DART-luotain ohjattiin törmäämään vuonna 2022 Didymosta kiertäneeseen pieneen Dimorphosiin, ja tulosten mukaan pikku asteroidikuun kiertoaika muuttui hieman.
Alun perin oli tarkoitus lähettää HERA matkaan siten, että se olisi voinut tarkkailla törmäystä, mutta budjettisyistä HERAn rakentaminen viivästyi. Nyt sen avulla voidaan tutkia tarkemmin millainen jälki törmäyksestä jäi, millaista ainetta pinnan alta paljastui ja yleisesti millaisia ovat Didymos ja Dimorphos. Perille HERA pääsee vuoden 2026 lopussa.
9. Martian Moons eXploration
Syyskuussa laukaistava japanilainen Martian Moon eXploration eli MMX on tämän vuoden ainoa Mars-luotain. Sen tehtävänä on laskeutua Marsin kuita Phobosta ja Deimosta tutkimaan.
10. EarthCARE
Lopuksi katsotaan alas maapalloon. ESAn EarthCARE on yli kaksi tonnia massaltaan oleva satelliitti, joka pystyy havaitsemaan pilviä ja ilmassa olevia aerosoleja kolmiulotteisesti sekä mittaamaan Maan lämpösäteilyä. Laite laukaistaan avaruuteen nyt toukokuussa.
*
Paljon muutakin tapahtuu vuoden kuluessa erinäköisistä satelliiteista planeettaluotainten ohilentoihin; vuodesta on tulossa todellakin kiihkeä.
Onpa hyvä kooste,lisää tällaista
Tulee!