Avaruudessa ei ole koronavirusta (?)
Uutiset ovat pullollaan tänäänkin koronavirusasiaa, ja tilanne on selvästikin vakava: kaikkien kannattaa nyt eristäytyä ja olla omissa oloissaan kunnes toisin ohjeistetaan, jotta SARS-CoV-2 -viruksen nopea leviäminen saataisiin hillittyä. Keski-Euroopassa tehohoitoon joutuu koko ajan enemmän ja enemmän ihmisiä, ja Suomessa sama lienee edessä ensi viikolla.
Tälläkin asialla on avaruudellinen kulmansa, sillä todennäköisesti avaruudessa ei ole tätä koronavirusta – ainakaan vielä.
Juuri nyt Kansainvälisellä avaruusasemalla on kolme avaruuslentäjää, viime syyskuusta alkaen siellä olleet Jessica Meir, Oleg Skripochka ja Andrew Morgan. He lähtivät matkaan hyvissä ajoin ennen koronaepidemian alkua, joten on äärimmäisen todennäköistä, ettei heidän mukanaan virusta päässyt avaruuteen.
Heidän aikanaan asemalle on tullut useampi miehittämätön rahtialus, mutta koska niiden kuormat syynätään läpi erittäin hyvin ja mukaan laitettavat tavarat käsitellään hyvin hygieenisesti, ettei niissä olisi mitään tavallisia pöpöjäkään, on niiden mukana tuskin päässyt koronaviruksiakaan avaruusasemalle.
Siksi nyt huomio keskittyy seuraavaan miehistöön, jonka on tarkoitus lähteä matkaan nyt huhtikuun 9. päivänä. Jotta koronaviruksen lähteminen heidän mukanaan avaruuteen olisi mahdollisimman epätodennäköistä, ovat Chris Cassidy, Anatoli Ivanishin ja Ivan Vagner näillä näkymin hieman normaalia pitemmässä karanteenissa ennen laukaisuaan.
Normaalisti karanteeni kestää kaksi viikkoa. Sen aikana avaruuslentäjät ovat Baikonurissa sijaitsevassa niin sanotussa Kosmonauttihotellissa, ja he voivat poistua sieltä vain lyhyille lenkeille hotellin suljetulle pihalle silloin, kun siellä ei ole muita. Karanteenin aikana miehistö voi tuttaviaan ja perheenjäseniään vain lasin takaa; samoin heidän lehdistötilaisuutensa pidetään tilassa, missä yleisön ja miehistön välissä on lasi.
Varsinaisen miehistön lisäksi karanteenissa on varamiehistö sekä koko joukko huoltohenkilökuntaa sekä esimerkiksi lääkärit, jotka pitävät heistä huolta.
Nyt näyttääkin siis siltä, että Cassidy, Ivanishin ja Vagner viettävät varmuuden vuoksi pitempään karanteenissa, mikä lisäksi tietysti jo nyt he noudattavat yleisiä varotoimia: käsien pesemistä, etäisyyden ottamista muihin ihmisiin, matkustamisen rajoittamista ja niin edelleen.
Lisäksi jo nyt niin Nasan avaruuskeskuksissa kuin Venäjälläkin ollaan koronatilanteeseen reagoitu paitsi lisäämällä siivousta ja hygienisointia, niin myös lähettämällä mahdollisimman paljon väkeä etätöihin. Nasa on jopa sulkenut kaksi pienempää avaruuskeskustaan kokonaan, minkä lisäksi kaikki vierailut keskuksiin on luonnollisesti keskeytetty.
Avaruusaseman liikenne aivan sekaisin
Koronavirus tosin on vain pieni lisäharmi, sillä tänä vuonna liikenne avaruusasemalle ja sieltä takaisin on varsin sekaisin. Syynä on se, että Nasan uusien alusten oli tarkoitus olla jo käytössä, ja siksi amerikkalaiset eivät ole ostaneet enää paikkoja venäläisten Sojuz-aluksista aikaisempaan tapaan.
Viime vuosina asemalla on ollut normaalisti kuusi avaruuslentäjää siten, että kolme miehistön jäsentä on vaihdettu aina kolmen kuukauden välein. Yhteen Sojuz-alukseen mahtuu kolme henkilöä, joten kun yksi kolmikko saapui asemalle, asemalla jo puolisen vuotta ollut kolmikko on palannut takaisin Maahan. Siis kukin kolmihenkinen miehistö oli kuutisen kuukautta asemalla, ja kerralla asemalla oli kaksi tällaista kolmikkoa. Niissä on ollut aina amerikkalaisia ja venäläisiä, ja lisäksi toisinaan kanadalaisia, eurooppalaisia ja japanilaisia.
Nyt tämä rytmi on rikkoontunut joka suhteessa. Itse asiassa näin oli tarkoitus tapahtua jo aikaisemmin. Uusilla amerikkalaisaluksilla voi asemalle nousta jopa kuusi astronauttia kerralla, ja koska asemaa aletaan käyttää myös kaupallisesti, tehdään sinne tulevaisuudessa useampia lentoja ja väkeä alkaa pian olla siellä myös lyhyempiä aikoja.
Mutta juuri nyt tilanne on hieman sekava – olemme vanhan ja uuden välitilassa.
Eurooppalaisia astronautteja ei ole lähdössä vähään aikaan asemalle, sillä seuraavana vuorossa oleva ranskalainen Thomas Pesquet on vasta siirtynyt Houstoniin valmistautumaan lentoonsa. Nähtävästi hän lähtisi matkaan Boeingin Starliner-aluksella ensi vuonna. Tosin aluksen joulukuussa olleen, vain osittain onnistuneen koelennon tutkinta on vielä kesken, eikä ole tiedossa milloin alus on käytössä.
Toinen uusi amerikkalaisalus, SpaceX:n uusi Crew Dragon on sen sijaan hyväksytty käyttöön. Sen ensilento miehistön kanssa on suunnitteilla toukokuun loppuun. Silloin Bob Behnken ja Doug Hurley tekevät historiaa siinä mielessä, että amerikkalaisia ei ole noussut avaruuteen Yhdysvalloista amerikkalaisaluksella sitten vuoden 2011, kun tehtiin viimeinen sukkulalento.
Alun perin Behnkenin ja Hurleyn piti vain testata alusta, eli palata pian takaisin Maahan, mutta nyt heitä valmennetaan pitempään keikkaan. He olisivat mahdollisesti asemalla useamman kuukauden ajan avustamassa siellä olevaa kolmihenkistä miehistöä: kolme henkilöä pitää oikeastaan vain asemaa toiminnassa, jolloin tutkimustoiminta kärsii. Kaksi lisäparia avustavia käsiä on siis enemmän kuin tarpeen.
Tosin koronavirus saattaa vaikuttaa Behnkenin ja Hurleyn laukaisuun, sillä toimintoja myös Kennedyn avaruuskeskuksessa on rajoitettu vain olennaisiin. Mikäli tilanne pahenee olennaisesti, voidaan lennot keskeyttää kokonaan.
Juuri nyt kuitenkin suunnitelma on se, että asemalla nyt olevat Andrew Morgan, Jessica Meir ja Oleg Skripochka laskeutuvat Maahan 17. huhtikuuta, jolloin 9. huhtikuuta asemalle saapuneet Cassidy, Ivanishin ja Vagner jatkavat aseman asuttamista. Behnken ja Hurley saapuisivat sitten toukokuun lopussa (tai realistisemmin kesäkuun alussa), ja olisivat kenties pari kuukautta asemalla.
Seuraava Sojuz-kolmikko (Nikolai Tikhonov, Andrei Babkin ja Steve Bowen) lähtisi matkaan lokakuussa 2020, ja he saisivat seurakseen loppuvuodesta ensimmäisen varsinaisen Dragon-aluksella asemalle saapuvan miehistön: Michael Hopkins, Victor Glover, Shannon Walker ja japanilainen konkari Soichi Noguchi. Tuolloin asemalla olisi siis ensimmäistä kertaa seitsenhenkinen miehistö.
Astronautit ja pöpöt
Tärkeintä tulevilla lennoilla on varmistaa se, että asemalle saapuvat eivät tuo mukanaan koronavirusta – eikä muitakaan sairauksia aiheuttavia viruksia tai bakteereita. Vaikka todennäköisesti koronavirus ei saisi aikaan suuria hankaluuksia terveille ja tupakoimattomille avaruuslentäjille, ei riskejä tietenkään haluta ottaa.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun astronautteja suojellaan pandemiaa vastaan.
Edellisen kerran asia oli ajankohtainen vuonna 2009, jolloin sikainfluenssa levisi maailmalla. Silloin Atlantis-sukkula oli lähdössä huoltamaan Hubble-avaruusteleskooppia, ja Nasa mietti pitäisikö heitä pitää karanteenissa normaalia pitempään.
Sukkulalennoilla oli tapana tehdä astronauteille tarkka lääkärintarkastus 10 päivää ennen laukaisua, jolloin heiltä otettiin myös näytteitä mahdollisten ikävien bakteerien ja virusten toteamiseksi. Siitä alkaen he olivat myös vähemmän kosketuksissa muihin ihmisiin, ja varsinainen karanteeni ennen lentoa kesti viikon.
Sukkulat olivat avaruudessa tyypillisesti vain viikon tai kaksi. Näin lyhyenä aikana astronauttien immuunijärjestestelmä ei ennätä vielä muuttua olennaisesti. Sen sijaan pitempään avaruudessa oltaessa ihmisen kyky vastustaa tauteja heikkenee. Siksi on tärkeää, ettei nyt avaruusasemalle nousevien avaruuslentäjien mukana sinne tule mitään ikävää.
Jopa tavallinen flunssa saattaa muodostua siksi hengenvaaralliseksi.
Eikä kyse ole vain avaruudessa olemisesta, vaan myös paluusta Maahan. Kun Meir, Skripochka ja Morgan tulevat takaisin asemalta ensi kuussa, heidät passitetaan todennäköisesti tavanomaista tiukempaan karanteeniin, eikä heidän ympärilleen päästetä ihmisiä yhtä vapaasti kuin normaalisti laskeutumisten aikana.
Viruksista ja bakteereista tulee varmasti isompi ongelma tulevaisuudessa, kun asemalle lentää enemmän väkeä useilla erilaisilla aluksilla. Ja aikanaan, kun avaruuslentäjiä lähetetään Kuuta tutkimaan ja lennoille Marsiin, ei sairastumisilta voida varmastikaan välttyä.
