Yhdysvaltojen auringonpimennysprojekti 2017: osittainen vaihe
”Eclipse eaters 2012”. Kuvat yläoikealta alavasemmalle: Saul Lehtonen (kuvassa Johanna Hoffrén), Johanna Hoffrén (kuvassa Saul Lehtonen), Ville Nikula (kuvassa Mikael Holappa), Anna Snellman (kuvassa Otto Snellman).
Oletko lähdössä elokuussa Yhdysvaltoihin katsomaan täydellistä auringonpimennystä? Kannatko kassissa kameraa? Tule mukaan joukkoistamisprojektiin koostamaan eeppistä kokonaisnäkymää ainutlaatuisesta hetkestä.
Täytyy heti alkuun tehdä selväksi, ettei tämä ole minun ideani. Takanani on useita pimennyksiä ja tavanomaisesta poikkeavia kuvaushankkeita, mutta tämä ajatus on 100% Janne Pyykön käsialaa. Janne on kiistaton mestari leikittäessä kokosuhteilla isojen ja pienten kappaleiden välillä.
Edellinen hänen ideoimansa hanke saavutti niin suuren suosion, että 2012 paluulennolla Australian pimennysreissulta toveri-pimennysbongari Saksasta selitti vessajonossa innoissaan ”Sitten oli se porukka, joka otti ne auringonsyömiskuvat, oletko nähnyt? Aivan mahtavia!”. Oli ilo todeta, että kuvaajat istuvat parin penkkirivin päässä samalla lennolla kohti Eurooppaa.
Finnish Statue of Eclipse
Vapaudenpatsas-pimennyskoosteen perusidea. Kuva Janne Pyykkö
2017 pimennyksen tapauksessa Jannen idea on koota yhteen mahdollisimman monta vapaudenpatsas-tyyppistä otosta. Koska pimennyslinja menee kauniisti yli Yhdysvaltojen, pitää mukana tietysti olla sopivasti paikallisväriä. Koko ideaa kerrotaan tarkemmin heinäkuun uusimmassa Tähdet ja Avaruus -lehdessä (5/2017) ja käytännön asetusvinkein myös Jannen blogissa.
2015 osittaisen auringonpimennyksen sirppivaihe näkyy kädessäni olevan hitsaajanlasin läpi. Kuva Marko Pekkola & Emma Bruus
Patsastelua osittaisen auringonpimennyksen aikaan
Kirjoitin Suomen 2015 osittaista pimennystä ajatellen pienen yhteenvedon siitä, miten maiseman saa otokseen mukaan myös osittaisen vaiheen aikana. Tausta aihepiirille on lievä kyllästymiseni pacman-sirppeihin mustalla pohjalla. On niin helppo saada aikaan jotain luovempaa.
Pystyt ottamaan vapaudenpatsaskuvia mainiosti myös osittaisen vaiheen aikana. Ainesosat ovat seuraavat:
- Kirja, soihtumainen auringonpeittäjä, hotellihuoneesta lainattu lakana toogaksi
- Salama – paristojen tila on paikallaan tarkistaa
- Rautakaupasta >12 din hitsaajanlasi käteen tai soihdun huipulle
- Manuaaliasetuksin toimiva kamera
Tarvitset todennäköisesti myös kuvaajatoverin. Osittaisen pimennyksen aikana patsastelu saattaa onnistua yksinkin, sillä näet varjosta koska hitsaajanlasi peittää kameran objektiivin. Jos olet yksin reissussa ja haluat kokeilla tätä, pakkaa mukaan myös kaukolaukaisin ja jalusta.
Aukko ja kuvan anatomia
Kuvaustilanteessa salama kytketään päälle ja otoksen etuosa valaistaan keinotekoisesti.
Koska taustalla oleva pimennys on kaukana äärettömän tarkennuksen alueella ja vapaudenpatsas etualalla lähellä objektiivia, pitää kamera opettaa näkemään molemmat kohteet. Tämä tehdään asettamalla aukko käsin mahdollisimman pienelle (suureen aukkolukuun kamerassa, esim. f/8 – f/22). Näin kamera katsoo samaan aikaan sekä lähelle, että kauas.
Aukon asettaminen mahdollisimman suureen lukemaan on sitä tärkeämpää, mitä suurempi kenno kamerassasi on: pienikennoisten pokkarien käyttäjät pärjäävät todennäköisesti kivasti jo f/8 asetuksella, kun taas 35mm ’täyskenno’ kameroiden omistajille on tärkeämpää hakea f/22 -luokan asetuksia.
Järkärikäyttäjien on parasta huolehtia kameran kennolta pahimmat pölyt pois ennen kuvaushetkeä, sillä ne ilmestyvät pienillä aukoilla armottomasti mukaan otokseen.
Objektiivista ja harjoittelusta
Tämä halo-otos on napattu yksin kuvaten täyskennokameralla pitkälti samalla idealla kuin pimennyksen aikaiset otokset. Kriitiset parametrit: 24mm, f/22, ISO 100, valotus 1/200 s, etusalama, 10s laukaisuviive
Pimennys-vapaudenpatsas on selvästi pystykuva-aihe. Aurinko tulee olemaan havaintopaikalla noin 40-65:n asteen korkeudella riippuen siitä missä päin Yhdysvaltoja aiot ilmiötä tarkkailla. Oregonin 40:n aseteen korkeuteen riittää jo 35 mm polttovälillä varustettu objektiivi, mutta lähemmäs Missouria matkaavat joutuvat pakkaamaan laajakulmaotoksia varten mielellään lähempänä 24 mm kinovastaavaa polttoväliä olevan objektiivin.
Osittaisen vaiheen vapaudenpatsas-teemaa voi erittäin hyvin harjoitella etukäteen kotimaassakin aina asetuksia ja valotusta myöten. Olettaen ettei kesästä tule synkeän pilvistä, on auringon kirkkaus käytettävissä treeniin riittävän tasaisena valonlähteenä hyvissä ajoin ennen matkaa.
Toivottavasti saavut pimennyslinjalle hyvissä ajoin ja ehdit miettiä kuvauspaikkaa ja auringon korkeutta jo edellisenä päivänä rauhassa.
Kun kuvaat tätä aihetta, et voi käyttää kamerassa aurinkosuodinta. Sommittelu täytyykin ehdottomasti tehdä kameran live view -toiminnon kanssa eikä katsomalla optisesta etsimestä suoraan: näin silmäsi ovat turvassa.
Varoituksen sana
Mieti tarkkaan mitä aiot pimennyksen aikana tehdä ja mihin haluat ryhtyä. Kovin monta kuvausideaa ei kannata ottaa työn alle, sillä viime hetken jännittyneessä adrenaliinitärinässä on täysin mahdollista sössiä ne kaikki.
Toivon, että otat ensisijaisesti osaa Jannen täydellisen vaiheen vapaudenpatsas-joukkoistamisideaan. Paljon muuta katselua kummempaa ei täydellisen vaiheen aikana sitten kannata tehdäkään.
Kun täydellinen vaihe on ohi, sinulle jää todennäköisesti reilummin aikaa leikkiä jäljellä olevalla osittaisella vaiheella luovasti.
Auringonpimennyshavainnot
Kun pimennys on ohi, Ursa kerää auringonpimennyshavaintoja Taivaanvahti -havaintojärjestelmään. Havainto kirjataan paikallisajassa pimennyslomakkeella. Pääset järjestelmän kautta seuraamaan myös kuinka eri puolella Yhdysvaltoja matkanneet seurueet ovat onnistuneet retkessään. Jos hyvästä yrityksestä huolimatta jäät pilvien alle, tee silti havainto otsikolla ”Pimennyksen maksimi pilvien takana”. Negatiiviset havainnotkin auttavat kokonaiskuvan hahmottamisessa.