Tulipallokalassa
Yötaivaalla välähtää aina silloin tällöin poikkeuksellisen komea ja kirkas tähdenlento. Näitä planeettoja kirkkaampia viilettäjiä sanotaan tulipalloiksi. Jos vietät öisin paljon aikaa ulkona, on hyvä mahdollisuus että onnistut sellaisen joskus näkemään. Vielä onnekkaampi olet, jos pallero viuhahtaa kamerasi kuvakenttään valotuksen aikana.
On lähes mahdotonta lähteä yöhön valokuvaamaan pelkästään tulipalloja. Yhtä hyvin voit lähteä järvelle kalastamaan nieriöitä. Epäilemättä ennemmin tai myöhemmin joku hömelö sintti ui suoraan kämmenellesi, mutta liika yrittäminen ei puuhassa edistä tavoitetta.
Saat tulipallon haaviin vain hyvällä tuurilla tai ulkoiluttamalla kameraa sinnikkäästi tuntitolkulla. Parhaat mahdollisuudet onnistumiseen on tietysti tähdenlentoparvien maksimien aikaan.
Neljän minuutin aikana tuuli ehtii riepotella tulipallon savuvanaa selvästi. Kuva Emma Bruus
Ei savuvanaa ilman tuulta
Olen nähnyt vain kourallisen komeita tulipalloja elämäni aikana. Niistä kahden kohdalla kamera oli päällä, muttei ikävä kyllä osoittanut juuri oikeaan suuntaan tai valotti juuri kriittisellä hetkellä kohinanpoistokuvaa. Tässä puuhassa on helppo epäonnistua.
Jos näin pääsee käymään, ota kuitenkin mahdollisimman nopeasti muutama valotus ohi kiitäneen valojuovan suuntaan. Saatat saada tallennettua tulipallon savuvanan. Ripeä otos savuvanasta on tutkijoille yhtä arvokas kuin kuva itse tulipallosta. Ehkä jopa arvokkaampi: riittävällä kuvasaaliilla monesta eri kulmasta voidaan arvioida tulipallon savuvanan käyttäytymistä ilmakehässä.
Tulipallojen savuvanoilla on tapana kaareutua tai mutkistua varsin ripeään tahtiin. Tämä johtuu yläilmakehän tuulista, jotka puhaltavat eri korkeuksilla hyvinkin eri nopeuksilla. Palaessaan ilmakehässä kivenhitula putoaa monta kymmentä kilometriä usean ilmakehäkerroksen läpi. Savuvanaan ehtii sen matkatessa vaikuttaa useampikin eri ilmakehän kerros.
Tulipallon valkoisena hehkuva savuvana jäi tuurilla mukaan otokseen. Kuva Emma Bruus
Ihmettelin objektiivin testauksen yhteydessä kuvaani tarttuneen savuvanan hehkua ja lievää mutkittelua alle aivastuksen verran itse tulipallosta. Ursan tulipallotyöryhmän asiantuntijat Jarmo Moilanen ja Esko Lyytinen selvensivät minulle tilannetta kertomalla myös toisesta savuvanan liikkeeseen vaikuttavasta voimasta.
Kulkiessaan ilman läpi meteori kuumentaa kaasua, jolloin sen perään muodostuu ikään kuin kuuma putki. Lämmin ilma nousee ylöspäin pyörteillen, minkä vuoksi hehkuva savuvana saattaa mutkitella jo ennen kuin ilmakerroksen tuulet ehtivät saada siihen aikaan suurempaa vaikutusta.
Mikä tekee tulipalloihin liittyvistä kuvista niin tärkeitä?
Jos joskus olisimme niin onnekkaita, että saman tulipallon jäänösviirusta saataisiin monta kuvallista havaintoa eri puolilta, pystyisimme paremmin mallintamaan savuvanan muutosta eri ilmakerroksissa.
Jo yhdenkin tulipallon tai sen savuvanan tallennus tuo tulipallotyöryhmälle arvokasta lisätietoa kappaleen lentoradasta. Pelkkien silminnäkijähavaintojen perusteella kivenmurikan kulun mallinnus on arpapeliä ja putoamisaluearvio jää kymmenien kilometrien laajuiseksi.
Kuvittele etsiväsi pientä mustaa kiveä puskista 10 x 10 km alueelta? Tällä alue-arvion tarkkuudella ei vielä löydetä kansakunnan seuraavaa meteoriittia. Kaikki kuvat missä näkyy pätkä tulipallon kulkua tai edes savuvana auttavat ratamallintajia suuresti. Jopa tulipallon aiheuttama varjo maassa voi tarkentaa laskelmia ratkaisevasti.
Osasuurennos kuvasta paljastaa pienen savuvanan levenemän, joka on tapahtunut lähes välittömästi tulipallon lennon jälkeen. Ilmiön selitykseksi arvioitiin kuuman ilman nopeaa nousua ylöspäin. Kuva Emma Bruus
Lähetin taivaanvahtiin oman kuvani tulipallosta muistaakseni syyskuussa.En tiedä näitkö sen?Oli kyllä upean näköinen ilmiö pilkkopimeässä vaasan saaristossa revontulia taustalla
Hei Juha-Pekka,
Juu muistan oikein hyvin, taisin kommentoidakin tapausta. Oli aivan muotovalio tulipallo…ihan kuin tilauksesta juuri oikeaan paikkaan ruutua!
Ui näitä välillä järkkärinkuviinkin jos tuuria on. Omalle kohdalle ei ole kertaakaan kunnolla vielä sattunut. Kaikkein kuvatuin tapaus oli 18.3.2015, jolloin aika monella revontulibonggarilla onnisti palleron suhteen. Edellisen illan massiivinen revontulishow oli ajanut väen ulos myös seuraavana iltana.