Sata salamaa iskee tulta – vai iskeekö?
”Olin ulkoiluttamassa koiraa, kun taivaanrannassa välähti. Mikä se oli?” Saamme Taivaanvahdin ylläpidossa varsin usein tällaisia kysymyksiä liittyen yötaivaan ilmiöihin. Osa välähdyksistä on aitoja luonnonilmiöitä, osa taas jotain maallisempaa.
Jos astelit lämpimässä elokuisessa kesäyössä, koit todennäköisesti aidon luonnonilmiön. Erityisesti rannikolla asuvat ovat tottuneet välähdyksiin meren päällä. Lämpimän kesän jäljiltä merivesi avittaa ukkosten syntyä yön kylmään ilmamassaan. Tällaiset rannikko- ja muut yöukkoset saattavat näkyä välkkeenä kymmenien kilometrien päähän itse alasimesta.
Ilmiö on lievän aavemainen, sillä olemme tottuneet kuulemaan ukkosten yhteydessä jyrähdyksen. Elosalamissa tai kalevantulessa jyrinä jää kuitenkin matkan varrelle, eikä koskaan kantaudu katsojan korviin.
Talvimyrskyt
Talvisaikaan Atlantilta kulkeutuu matalapaineita Itämeren alueelle. Merenkulkijoille se tarkoittaa todennäköisesti lisälääkitystä pahoinvoinnin estoon. Jos tietokoneesi toimii edelleen ja pakastimesi saa sähköä, olet todennäköisesti autuaan tietämätön siitä, että sähkönsiirtoyhtiöissä on tällä välin peruttu talvilomat.
Navakka myrskytuuli ravistelee puita, irrottaa oksia tai kaataa kokonaisia runkoja. Sähköjohdoille tipahtaessaan mikä tahansa mötikkä saattaa aiheuttaa lyhyen häiriötilan ja valokaaren. Nämä taas näkyvät kauas salamanomaisina välähdyksinä, joihin voi liittyä sähkökatkoja.
Valokaaret eivät toki ole mikään myrskysään yksinoikeus, vaan niitä esiintyy myös sähköverkon huoltotöiden tai laitevikojen yhteydessä.
Miten siis selvitän kummasta näkemässäni välähdyksessä oli kyse? Aivan ensimmäiseksi tarkastaisin salamapaikantimien tilanteen. Tähän mainio osoite on Blitzortung-salamapaikanninsivusto tai Ilmatieteen laitoksen sade- ja salamanäkymä. Mikäli salamoinnista ei ole tietoakaan, seuraava tutkimuskohde on häiriöt sähkönsiirtoverkossa.
Välkähtikö kattovalot?
Eräänä alkutalven iltana istuin tunkkaamassa koodiani, kun tietokone hyppysissäni lakkasi toimimasta. Huoneen valojen välähdys paljasti syyksi sähkökatkon.
Seuraavana aamuna Taivaanvahdin ylläpidon jonossa odotti kaksi havaintoa kirkkaasta välähdyksestä yössä – ja juuri kotikulmilta. Laskin 1 + 1 ja soitto paikallisen siirtoyhtiön asiakaspalveluun paljasti epäilykseni oikeaksi: paikallisverkossa oli suoritettu huoltotöitä, eikä kaikki ollut mennyt aivan suunnitellusti. Vikatilanteesta syntynyt valokaari oli näkynyt kylällä kauas.
Välähdysilmiöiden tulkinnassa tulee avuksi myös moderni teknologia: suurimmat sähkönsiirtoyhtiöt tarjoavat yleisölle lähes reaaliaikaisen näkymän häiriöiden määrään. Siirtoyhtiöitä on maassa muutama kourallinen ja vain aivan pienimmiltä tällainen vikatiedotuspalvelu puuttuu.
Jos asut esimerkiksi Carunan, Elenian tai Helenin siirtoverkon alueella, näet vikatilanteet helposti. Vikakartta auttaa samalla epäsuorasti päättelemään välähdyksen syytä. Jos monet asiakkaat kärsivät siirtoverkkosi sähkökatkoista, liittyy näkemääsi välähdykseen todennäköisimmin verkkovika.
Mikäli verkkohäiriöitä ei esiinny, voi välähdyksen juurisyy todella olla taivaanilmiöiden puolella. Erittäin harvoin välähdysten taustalla voi olla esimerkiksi tulipallo, joka ei suoraan satu lentämään katsojan näkökentästä. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin huimasti harvinaisempia verrattuna verkkovikoihin tai etäukkosiin.
Voiko talvella salamoida?
Kyllä talvellakin esiintyy salamointia. Ei tietenkään selkeällä taivaalla, mutta lumisateessa. Ilmiö on suhteellisen harvinainen, mutta esimerkiksi tammikuun neljäs päivä 2017 välkkyi pääkaupunkiseudulla useamman havainnon verran.
Jos epäilet nähneesi talvisalaman, toivomme havaintoja Taivaanvahtiin myrskyilmiölomakkeella. Havainnon jätössä ei kannata oudosta ajankohdasta huolimatta kainostella: vaikka syyksi lopulta paljastuisikin maallisempi ilmiö, auttavat havainnot ylläpitoa tulkitsemaan mistä välähdyksissä on ollut kyse.
Valokaari tulipallokameran tallentamana Mikkelin taivaalla 17.12.2013. Kuva Aki Taavitsainen