Taivas takapihalla

Osittaisen pimennyksen jälkimeiningit

12.4.2015 klo 21.59, kirjoittaja Emma Bruus
Kategoriat: Havainnot , Havaintovälineet , Tähtivalokuvaus

Pimennyksen superviikko

Tähtiharrastajien kaikkien aikojen superviikon jälkeen vei tovin toipua univelasta.  17.3. Total Balalaika Show-tason revontulet ulkoiluttivat kuvaajaa kukon lauluun saakka, 18.3. suurtulipallo valvotti Taivaanvahdin ylläpitotiimiä eeppisen 700 havainnon verran ja viimein kauan odotettu osittainen auringonpimennys kruunasi viikon. Ennätys-showta oli syytäkin juhlia Mikkelin Ursan järjestämillä tähtipäivillä 21.-22.3.

Viikon jälkeen kameroista löytyi yli 1000 kuvaa. Pahin suma on nyt jäsennelty, mutta tätä viikkoa tullaan vielä vanhainkodissa muistelemaan sukulaiset tainnoksiin.

Osittaista auringonpimennystä päästiin ihailemaan koko Suomessa. Paikoin Lappia ja Kainuuta pilviverho haittasi havainnointia. Myös pääkaupunkiseudulla oli jonkin verran yläpilveä, minkä vuoksi samaan aikaan pimennyksen kanssa näkyi myös 22-asteen rengashalo. Täydellisen pimennyksen linjalla Färsaarilla oli onnistumisen suhteen täysin arpapeliä: paikanpäälle reissanneista Marko Karkulehto onnistui näkemään pimennyksen, mutta Janne pyykön retkikunta ei.

Kameroiden virittelyä Rautalammilla

Päädyimme Marko Pekkolan kanssa seuraamaan pimennystä kesämökin portailta. Edellisen päivän sääennusteet eivät lupailleet Helsinkiin varmaa havaintosäätä, joten vaihdoimme tottuneesti paikkakuntaa.

Pääsin viimein testaamaan Panu Lahtisen kirjoittamaa CHDK -ohjelmaa, joka tallentaa kameran muistikortille myös kameran valoisuusanturin lukemat. Ohjelma oli asennettu edellisellä viikonlopulla kahteen vanhaan pokkariin, jotka nyt saivat jäädä alustoilleen kuvaamaan rauhassa.

CHDK:n asennus ei olisi voinut tapahtua paremmassa välissä, sillä aikasarjaa tallentavilla ohjelmilla saatoin revontulimyrskyn aikana jättää vähäpätöisemmän raudan kuvaamaan näytelmää automatiikalla.

Jälkikäteen analysoiden mittausten ero ja myöhempi kohtaaminen johtuvat siitä, että toinen laite tarkkaili pimennystä tukevalta saunankaiteelta, mutta hieman varjostavan koivun takaa. Tuuli siis aiheuttaa singnaaliin pienen virhelähteen verrattuna aitiopaikalle asetettuun kameraan. Pimennyksen lopulla puun varjo ei enää kosketa kameraa.

Kaikki pimennyshavainnot Taivaanvahdissa

Ikuisen opin tiellä

Ennen ja jälkeen pimennystä tuli opittua ja uudelleen muistettua yhtä jos toistakin:

1. Kun laitetaan kamera kuvaamaan seurannalla aikasarjaa, on hyvä etukäteen varmistaa, että jalustan kaikki koivet kameroineen ovat tismalleen suorassa.
2. Panun CHDK-skripti toimii oivasti ja vaivatta pimennyksen tallennusmenetelmänä.
   

   Kaikkien säälittävien aurinkosuodinräpellysten kuningas. (Emma Herranen)

3. Kun tuntien aikasarjaa lähtee ottamaan, kameran digitaalinäyttö kannattaa kytkeä pois päältä akkujen säästämiseksi.
4. Kaiken pimennysfiltteriaskartelurumban jälkeen totesin, että pokkariin saa helpoiten aurinkosuotimen puolen sentin palalla teippiä ja pikkurillin kokoisella palalla Astro Solar -kalvoa! Tällaisella high-tech virityksellä pystyy ottamaan osittaisesta vaiheesta kuvia, jossa on  maisema mukana au naturel. Aikaa virityksen tekemiseen kuluu minuutti ja hintaa suodatinkomeudelle kertyy nallekarkin verra. Parhaat ratkaisut ovat joskus yksinkertaisia.

Seuraava -hyvin pieni- osittainen auringonpimennys on vasta elokuussa 2018, joten vielä ei kannata ruveta kameraa teippaamaan.