Kuu pimenee aamuvirkuille
Jos mahdollista, maanantaiaamuna 28.9. kannattaa herätä töihin aikaisin. Tähtiharrastajat ovat silloin aamuvuorossa. Laitta herätyskellosi soittamaan klo 4 ja pääset nauttimaan aamukahvi kädessä vähitellen etenevästä kuunpimennyksestä.
Osittainen kuunpimennys Tampereen Hervannassa helmikuussa 2008.
Aikainen herätys
Et ole aamuvirkku? En minäkään. Ajatus aikaisesta heräämisestä tuntuu epäinhimilliselle. Kaikkein sitkeimmät sissit nimittäin nousevat jo klo 3 yöllä seuraamaan puolivarjopimennystä. Ajattelin tässä kohtaa optimoida ja keskittyä hieman klo 4 jälkeen alkavaan täysvarjopimennykseen sen osittaisesta vaiheesta alkaen. Siinä Maan varjon voi nähdä vähitellen peittävän kirkkaan Kuun pinnan. Syvimmillään koko kuunpimennys on klo 5:47.
Viime keväänä saimme nähdä miten Aurinko himmeni Kuun kulkiessa Maan ja tähden välistä. Siitä syntyi laajalti näkynyt osittainen auringonpimennys. Tällä kertaa Maa kulkee Kuun ja Auringon välistä ja heittää tummentavan varjon. Kyse on siis oikeastaan varsin erilaisesta ilmiöstä kuin auringonpimennyksen tapauksessa.
Olen enemmän auringonpimennysbongari ja suhtaudun niihin suuremmalla intohimolla: harva luonnonilmiö maailmassa on yhtä vaikuttava. Kuunpimennykset ovat tuntuneet vähemmän tärkeille. Edelliset kuun täysvarjopimennykset ovat kuitenkin kohdallani jääneet pilvien taakse. Tämän vuoksi on siis ehdottomasti herättävä vaikka mikä olisi.
Kuunpimennyksen havainnointi on todella helppoa: etsi havaintopaikka, josta on avoin näkymä länteen ja katso. Mitään erikoissuotimia ei tällä kertaa tarvita ja kohteen löytäminenkin sujuu leikiten.
Kuunpimennys kuvaajalle
Kuinka sitten valokuvata tilanne? Järkkärikuvaajan kannattaa kaivaa kaapista mahdollisimman pitkäpolttovälinen objektiivi. Polttoväli alueelta 300-500mm olisi juuri sopiva tarkoitukseen. Pidempi menee jo kaukoputkiluokkaan. Suurennosta ei toisaalta saisi olla liikaa: koko taivaankappaleen on hyvä olla näkökentässä.
Pitkällä polttovälillä kuvaavan paras strategia on tallentaa koko pimennyksen eteneminen. Säännöllisin väliajoin napatut otokset ovat jälkikäteen yhdistettävissä selkeäksi koosteeksi ilmiön kulusta. Menneiden havaintojen joukosta löytyi oivana esimerkkinä Vesa Vauhkosen otos osittaisen kuunpimennyksen kulusta.
Toinen hyvä lähestymistapa pimennykseen on kuvata se ympäröivän maiseman kanssa. Onnistunut maisemavalinta tekee juuri sinun kuvastasi ainutlaatuisen. Kuu on pimennyksen aikaan läntisellä taivaalla ja laskee horisonttiin noin tunti täydellisen vaiheen päättymisen (noin klo 6.23) jälkeen. Maiseman tallennukseen valitsisin mukaan vielä hieman laajemman, 100-300mm polttovälialueen objektiivin. 100mm vastaavaan polttovälialueeseen pääsee myös moni pokkarin omistaja. Lähestymistapa soveltuu siis oivasti myös pokkarikuvaajalle.
Kännykkäkamerat eivät oikein kuunpimennyksen tallentamiseen taivu. Asetukset venyisivät kyllä sopivalle tasolle (esim. tarkennus äärettömään, ISO 800, f/8, 1-2s), mutta lisäpolttoväliä kännykameraan ei saa laadukkaasti taiottua helposti mitenkään. Jos tämä kuitenkin on ainoa käsillä oleva kuvausväline, kannattaa sitäkin mieluummin kokeilla kuin jättää kokeilematta.
Kuunpimennystä maisemaan havittelevalla on nyt viikko aikaa etsiä sopivia paikkoja, joissa maisema länteen on mahdollisimman edustava pimeässä.
Inspiraation lähteeksi voi selata läpi myös Laurent Lavaderin otoksia. Kuvausta voi lähestyä leikkisästi tai tuomalla maisemaan mukaan katsojaksi perheenjäsenen.
Lopulta havainnon onnistumisen ratkaisee vallitseva säätila. Huonoimmassa tapauksessa seuraavaa täydellistä kuunpimennystä joudutaan odottamaan vuoteen 2018 saakka.
Jos onnistut näkemään pimennyksen, kirjaa havaintosi Taivaanvahtiin pimennyslomakkeella. Jos pilvet kuitenkin peittivät taivaan ikävästi, havainnon otsikoksi valitaan ”Pimennyksen maksimi pilvien takana”. Näin kuunpimennyksen jälkeen järjestelmän kartasta näkee suoraan, millä paikkakunnilla pimennystä voitiin havaita.