Otsikon takana

Suurten tunteiden Pluto

3.10.2014 klo 13.27, kirjoittaja Anne Liljeström
Kategoriat: Otsikon takana

Pluto. Se tunnettiin kaukaisimpana ja pienimpänä planeettanamme vuodesta 1930 vuoteen 2006, jolloin se määriteltiin kääpiöplaneetaksi Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin IAU:n toimesta. Aikaa on ehtinyt vierähtää jo kahdeksan vuotta, mutta Pluton planeettastatuksesta kiistellään edelleen.

Joitain tuoreita uutisotsikkoja vilkuilemalla voisi jopa kuvitella, että asiassa oltaisiin ottamassa pakkia ja Plutoa oltaisiin palauttamassa planeettojen joukkoon. Näiden otsikoiden taustalla on Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksen CfA:n järjestämä leikkimielinen yleisöluentoväittely aiheesta. Noin satapäinen yleisö äänesti Pluton takaisin planeetaksi väittelyn jälkeen. (Linkki reilun tunnin mittaiseen videoon löytyy tämän tekstin lopusta.)

Toki Harvard on maineikas yliopisto ja CfA arvostettu laitos, mutta asialla ei ole juurikaan enempää painoarvoa kuin jos jotain vastaavaa järjestettäisiin Ursan esitelmätilaisuudessa. (Tosin silloin uutinen ei ehkä breikkaisi ihan näin kansainvälisesti.)

Miksi asiasta väännetään edelleen kättä? Onko asiassa jotain epäselvyyksiä? Osa tähtitieteilijöistä on ollut alusta asti sitä mieltä että Pluto on planeetta, sanoo IAU mitä hyvänsä — siinä ei ole mitään uutisarvoista.

CfA:n yleisöluentoja isännöivä tiedeviestinnän monitoimimies David Aguilar ihmetteli väittelyn alustuksessa, miksi galaksin tunnistaa galaksiksi ja tähden tähdeksi, mutta planeetta on mukamas niin hankala asia. No, havaintoaineiston karttuessa näitäkin käsitteitä on jouduttu puntaroimaan. Jos pienen galaksin massainen kohde koostuu pääasiassa pimeästä aineesta ja siellä on vain muutamia naurettavan himmeitä tähtiä, onko se galaksi, vai jotain muuta? Ruskeat kääpiöt taas ovat kummia otuksia jossain tähtien ja planeettojen välimaastossa. Tähdet muodostuvat yhdellä tavalla ja planeetat ilmeisesti toisella, mutta joistain ruskeista kääpiöistä ei voi suoralta kädeltä sanoa, kumpaa sorttia ne nyt ovat.

Havainnot muuttavat käsitystämme asioista. Kun ihminen alkoi tajuta jotain avaruudesta ja sen kohteista, havaintovälineet olivat nykystandardeilla rääpäleitä. Ammoin Aurinkoa ja Kuutakin pidettiin planeettoina. Vähitellen ymmärryksemme kasvoi, ja taivaan valoja voitiin ryhtyä luokittelemaan aina vain tarkemmin.

Neptunuksen radan takana kiertää vallan hulvaton määrä kivestä ja jäästä muodostunutta lohkaretta ja palleroa. Ne ovat kaukana, pienehköjä, ja siksi himmeitä. Niitä on ollut vaikeaa havaita. Yksi näistä kohteista on Pluto.

Vuonna 2006 alkoi olla ilmeistä, että Pluto oli vain yksi Neptunuksen takainen pallero muiden joukossa — melko suurikokoinen, mutta samanlaisella radalla. Otettaisiinko kaikki aurinkokunnan ulkolaidoilta löytyneet, Aurinkoa kiertävät pyöreät kohteet planeettojen joukkoon, vai olisivatko ne ihan vaan Kuiperin vyöhykkeen ja Hajanaisen kiekon kohteita siinä missä muutkin sikäläiset kappaleet?

Myönnän — itse olen kovasti sitä mieltä, että Pluto on kääpiöplaneetta. Se on Kuiperin vyöhykkeen kappale ja yksi niin kutsutuista plutiinoista, joiden kiertoaika on omalla tavallaan lukkiutunut Neptunuksen liikkeeseen. Pluto ei siis ”dominoi painovoimallaan ratansa ympäristöä”, kuten IAU:n vuoden 2006 planeettamääritelmä edllyttää. Pluto on hyvin soikealla radalla, ja sen ratataso on kallellaan planeettojen ratatasoon nähden. Se ei näytä kuuluvan planeettojen joukkoon. Se on jotain muuta.

Minun on vaikea keksiä järkeen perustuvia syitä sille, miksi olisi valtavan tärkeää, että Pluto on planeetta. Siellä se on edelleen, ei sille ole käynyt kuinkaan, kutsummepa sitä millä nimellä hyvänsä. Onko Aurinko todella himmeämpi ja ruoka vähemmän maukasta maailmassa, jossa Pluto ei ole planeetta? Kasvavatko lapsemme kieroon, jos heillä ei olekaan koulussa opeteltavana yhdeksän planeetan nimeä? Onko yksi Pluto-väittelijöistä, tähtitieteilijä ja tiedehistorioitsija Owen Gingerich oikeassa sanoessaan, että ’planeetta’ on kulttuurin määrittämä sana, jonka merkitystä IAU:n ei olisi sopinut alkaa käpälöimään? Onko Pluton planeettastatus yhteiskunnallisesti merkittävä asia ja yhteistä kulttuuripääomaamme, vai riittäisikö, että tähtitieteilijät keskenään kinaavat asiasta?

Toisaalta, enpä sitten tiedä, mitä haittaa siitäkään olisi, jos meillä olisi aurinkokunnassa parikymmentä planeettaa sekä joukko muita, joita emme ole vielä edes löytäneet. Enkä ollenkaan yllättyisi, jos koko planeetan määritelmä laitettaisiin uusiksi vielä parikin kertaa. Ehkä kääpiöplaneetankin määritelmä tarkentuu tai termi poistuu käytöstä kokonaan.

Plutosta paljastuu jatkuvasti uusia, kiinnostavia seikkoja. Ensi vuonna New Horizons -luotain tulee ottamaan ensimmäiset kunnon kuvat sen pinnasta. Kokonainen jäinen maailma näyttäytyy meille ensi kertaa. Eikö se ole tolkuttoman siistiä joka tapauksessa? Keskityttäisiinkö olennaiseen?

CfA:n What is a Planet -luento YouTubessa.

Planeetan määritelmä (Wikipedia)

IAU:n yleistajuinen selonteko aiheesta (englanniksi)

 Lempparikuvani Plutosta ja sen suurimmasta kuusta Kharonista on vielä toistaiseksi taitelijan näkemys.
Kuva ESO/L. Calçada