Otsikon takana

Seitsemän sisarta iltataivaalla

28.9.2023 klo 13.21, kirjoittaja Anne Liljeström
Kategoriat: Ilmiön takana , Taivashommat

Iltaisin taivaanrannan takaa koillisesta nousee nyt Seulasten (tai Plejadien) tiivis tähtirypäle, joka on helppo tunnistaa. Mistä siinä on kyse?

Seulaset on Härän tähdistön alueella sijaitseva avoin tähtijoukko, ja noin 440 valovuoden etäisyydellä yksi Aurinkoa lähimmistä. Samaten Härän alueella sijaitseva Hyadit on vieläkin lähempänä meitä, mutta sen jäsenet ovat jo niin hajallaan, että tähtijoukkomaisuutta alkaa olla vaikea hahmottaa.

Seulasten tähdistä kirkkaimmat — ne, jotka erottuvat helposti paljain silmin — ovat kuumia ja suuria, niin kutsuttuja B-spektriluokan tähtiä. Paljain silmin joukosta voi havaita jopa 14 tähteä. Mutta joukossa hengaa runsain mitoin myös pienempiä ja himmeämpiä tähtiä.

Seulasista on tunnistettu jo yli tuhat jäsentä, ja ne ovat kaikki syntyneet yhtä aikaa noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Syntypaikkana on ollut jokin tiivis tähtienvälinen pöly- ja kaasupilvi. Pitkään ajateltiin, että Seulasten ympärillä suuremmilla teleskoopeilla ja erityisesti valokuvissa näkyvät kuituiset kaasurepaleet olisivat jäänteitä tästä syntypilvestä. Alkuperäisen lastenkammarin kaasun olisi kuitenkin pitänyt jo puhaltua avaruuteen tähtien syntymän jälkeen, joten nykyään pidetään todennäköisempänä, että tähtijoukko nyt vain sattuu seilaamaan avaruudessa harvan kaasupilven läpi. Tähtien kirkas valo heijastuu tästä kaasusta ja saa sen hohtamaan sinertävänä.

Nykyään Seulasten kaikkein tiiveimmän ytimen läpimitta on noin 16 valovuotta, mutta joukkoon kuuluvia tähtiä löytyy vielä 43 valovuoden etäisyydeltä ydinkeskustasta.

Seulasista ei ole löytynyt varmuudella yhtään eksoplaneettaa (tai mustaa aukkoa), mutta yhden sen tähdistä, HD 23514, ympäriltä on havaittu kuuman pölyn hiukkasia. Tämän on tulkittu mahdollisesti merkitsevän sitä, että siellä on käynnissä planeettojen muodostumista. Planeettojen sijaan Seulaisista tunnetaan useita ruskeita kääpiöitä eli likilaskuisia tähtiä: kaasupalloja, joiden massa on jäänyt liian pieneksi, jotta säteilyä tuottavat fuusioreaktiot pääsisivät kunnolla käyntiin niiden sisällä. Niitä saattaa olla jopa neljännes Seulasten kaikista jäsenistä.

Seulasten kirkkaimmat tähdet on nimetty kreikkalaisen mytologian Atlaksen ja Pleionen ja näiden tyttärien mukaan: Sterope, Merope, Electra, Maia, Taygeta, Celaeno ja Alcyone. Alcyone on näistä kirkkain. Se pyörii hyvin nopeasti, minkä johdosta se on pullistunut ekvaattoriltaan. Alcyonen pinta on yli kaksi kertaa niin kuuma kuin Auringon, ja se on yli 2000 kertaa Aurinkoa kirkkaampi.

Seulasten rypäleterttu kiertää Linnunradan keskustaa samalla tapaa kuin kaikki muukin galaksimme kiekon sisältämä aines. Taivaan tasossa se näyttää puskevan hiljalleen suunnilleen Orionin tähdistön oikean alakulman Rigeliä kohti.

Kymmenien ja satojen miljoonien vuosien saatossa Seulasten jäsenet tulevat hajaantumaan erilleen taivaalla, eikä niitä enää hahmota yhteisen lapsuuden kokeneiksi tähdiksi. Mutta vielä tänä syksynä ja talvena niistä ehtii nauttia kaikessa rauhassa. Kannattaa kokeilla, miltä Seulaset näyttää kiikarin läpi! Monesta taloudesta löytyy jonkinlainen kiikari.