Otsikon takana

Mitä hyötyä tähtitieteestä on?

27.3.2014 klo 11.07, kirjoittaja Anne Liljeström
Kategoriat: Otsikon takana

Tämä on kysymys johon törmää tämän tästä — jos ei nyt jokaisella yleisöluennolla, niin ehkä joka toisella. Tähtitiede saattaa tuottaa veropenneistään tarkan kuluttajan mielestä lähinnä kauniita kuvia ja maksaa aivan törkeästi. Mitä ihmeen hyötyä siitä voisi olla? Onhan tässä tärkeämpiäkin asioita mietittävänä ja rahaa voisi käyttää muuhunkin.

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU julkaisee tähtitieteen kansantajuistamiseen tähtäävää lehteä CAPjournal (Communicating Astronomy with the Public). Tämän vuoden ensimmäisessä numerossa oli artikkeli Astronomy in Everyday Life (englanniksi), joka pureutui juuri tähän aiheeseen.

On helppoa nähdä, mikä merkitys tähtitieteellä on ollut muinaisille kansoille. Seuraamalla taivaan tapahtumia tiedettiin esimerkiksi milloin kylvötyöt oli aloitettava. Varhaisimpina aikoina taivaankappaleet edustivat jumalia. Tähtitiede kertoi meille myöhemmin, että Maa ei olekaan kaikkeuden keskus. Havainto ravisteli ummehtunutta, muuttumatonta maailmankuvaamme ja sysäsi liikkeelle kokonaisen tieteellisen vallankumouksen.

Hyvä. Mutta nythän me olemme jo koko lailla fiksuja ja tiedämme jo nämä asiat, miksi edelleen syytää rahaa vaikkapa avaruusteleskooppeihin?

Aloitetaan siitä helpommasta ja pehmeämmästä päästä. Naapuriblogissa Syksy Räsänen on jo kirjoittanut hyvin luonnontieteellisen tutkimuksen arvosta sinänsä, joten pureudutaan täällä konkreettisempiin asioihin.

Tähtitiede avaa ovia aivan uskomattomiin näköaloihin ja kysymyksiin. Se koettaa vastata sellaisiin valtaviin kysymyksiin kuten keitä me olemme, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Sitä on helppo lähestyä jo mainittujen kauniiden kuvien välityksellä. Se sykähdyttää valtavuudellaan. Ja tällä seikalla on suuri merkitys, kun tenavat, nuo tulevaisuuden tekijät, alkavat miettiä mitä elämällään tekisivät. Tähtitiede madaltaa kynnystä kiinnostua muistakin luonnontieteistä sekä teknologiasta ja hakeutua niiden pariin. Ja luonnontieteet sekä teknologia ovat modernille yhteiskunnalle tärkeitä. Lienet samaa mieltä lukiessasi tätä blogitekstiä vaikkapa jonkin mobiililaitteen ruudulta.

Mutta ellei tämä vielä riittänyt, voidaan lähteä luettelemaan aivan konkreettisia sovelluksia, joiden juuret ovat tähtitieteellisessä tutkimuksessa.

Tähtitieteen tutkimus vaatii erittäin herkkiä instrumentteja, joiden kehittely pakottaa keksimään uusia, tehokkaampia, tarkempia ratkaisuja. Kun tämä työ on tehty, on keksitty jotain uutta jota voidaan käyttää jokapäiväisessä elämässä. Meillä on erilaisia edullisia digitaalisia kameroita siksi, että Hubble-avaruusteleskoopissa haluttiin käyttää huippuherkkää CCD-kameraa. Modernissa maailmassa erittäin tärkeä GPS-paikannus toimii tarkasti, sillä satelliitit tarkistavat jatkuvasti omaa paikkaansa kaukaisten kvasaarien avulla. Ja niistä mobiililaitteista vielä — itse asiassa myös langaton lähiverkkotekniikka WLAN pohjaa radiotähtitieteeseen.

Myös lääketiede on hyötynyt tähtitieteen kehityksestä. Radioastronomian avulla syöpäkasvaimet voidaan löytää ilman, että kirurgin tarvitsee tarttua veitseensä. Ilmakehän häiriöitä teleskoopissa korjaavaa adaptiivista optiikkaa käytetään silmänpohjan tutkimukseen. Esimerkkejä löytyy lisää — suosittelen lukemaan tuon CAPjournalin artikkelin.

Tähtitiede poikii monenlaisia sovelluksia, joista on hyötyä jokapäiväisessä elämässä. Mutta se saattaa ajaa myös maailmanrauhaa tässä kylmän sodan jälkeisessä maailmassa. Koska tähtitieteelliset instrumentit ovat niin tähtitieteellisen kalliita, ne pakottavat valtiot tekemään enenevissä määrin yhteistyötä. Hyvänä esimerkkinä toimii vaikkapa ALMA-teleskooppiprojekti (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) jossa ovat mukana Yhdysvallat, monta Euroopan maata, Kanada, Japani, Taiwan ja Chile. Ja toki tähtitieteilijät (kuten muutkin tieteilijät) reissaavat ahkerasti ympäri maapalloa erilaisissa yhteistyöhankkeissa, levittämässä uusia ideoita ja jakamassa ajatuksia. Yhdysvaltojen ja Venäjänkin avaruusyhteistyö näyttää vielä sujuvan kitkatta Ukrainan kriisistä huolimatta, kuten päivän Hesarin kirjoitus havainnollistaa.

Ja mikä nyt on kallista. Jari Mäkinen tarkasteli Avaruustuubin puolella helmikuussa Sotšin olympialaisten hintaa ja totesi, että samalla rahalla olisi tehty miehitetty Mars-lento.