Elämän merkit avaruudessa
67P/Churyumov-Gerasimenko Rosetta-luotaimen kuvaamana 32 kilometrin korkeudelta. Kuva Euroopan avaruusjärjestö ESA
Viime viikolla Euroopan avaruusjärjestön pikkuinen Philae-laskeutuja piti meitä jännityksessä taistellessaan auringonvalosta komeetan pinnan pimennossa. Philaen akut eivät lopulta saaneet ladattua itseään riittävästi, ja laskeutuja asettui lepotilaan. Ennen tätä se kuitenkin ennätti tehdä koko liudan kokeita ja lähettää tutkimukset Maahan analysoitaviksi Rosetta-emoluotaimen välityksellä.
Nyt ensimmäisiä alustavia tuloksia on ennätetty saada. Kansainvälistä huomiota on herättänyt erityisesti tieto siitä, että COSAC-instrumentti nuuskutteli komeetan harvaa kaasukehää laskeutumisen jälkeen, ja löysi pinnan läheisyydestä orgaanisia molekyylejä.
Asian uutisoinnissa on monin paikoin lähtenyt mopo hiukan käsistä, ja asia on esitetty jopa siten, että komeetan pinnalta olisi löydetty merkkejä elämästä. Osa kotimaisista uutislähteistä on tyytynyt puhumaan ”eloperäisistä” molekyyleistä tai yhdisteistä.
Eloperäisyys viittaa harhaanjohtavasti johonkin, mikä on peräisin elollisista olennoista. Pikemminkin asia on toisin päin: elolliset olennot ovat peräisin orgaanisista molekyyleistä.
Orgaaniset yhdisteet ovat molekyylejä, jotka sisältävät sidoksia hiiliatomien välillä. Hiukan (turhankin paljon) yksinkertaistaen voisi sanoa, että ne ovat ihan vaan yhdisteitä, joissa on hiiltä.
On totta, että kaikki elämä mitä tunnemme perustuu näihin yhdisteisiin. Orgaanisia yhdisteitä tuotetaan kuitenkin myös monissa ei-elollisissa prosesseissa. Niitä löytyy vaikkapa tähtienvälisistä pilvistä. Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia molekyylejä ovat hiilivedyt kuten etaani ja metaani, joita esiintyy suurina järvinä esimerkiksi Saturnuksen Titan-kuun pinnalla. Muovit on tehty orgaanisista yhdisteistä, samaten vaikkapa vaatteissa käytetyt keinokuidut akryyli ja polyesteri.
Suuri osa Maan vedestä näyttää tulleen planeetallemme komeettatörmäyksissä, ja jos komeettojen mukana olisi tullut vielä orgaanisia molekyylejäkin, Maan elämä olisi voinut ehkä käynnistyä ripeämmin. Yksi Rosettan ja Philaen tavoitteista onkin tutkia juuri tätä asiaa. On mahtavaa, että orgaanisia molekyylejä nyt löytyi, mutta suuresta yllätyksestä ei ole kyse — ainakaan ennen kuin tiedämme, millaisia orgaanisia molekyylejä komeetta tarkalleen ottaen kantaa. Aminohapot olisivat esimerkiksi hyvin kiinnostavia. Siitä huolimatta, että niitäkin on jo löydetty komeetalta. Nasan Stardust-luotain bongasi glysiiniä komeetta Wild 2:n ympärilleen syytämästä materiaalista ohittaessaan sen vuonna 2003.
Tulosten analysointi on vasta alussa, on kiinnostavaa ja palkitsevaa kuulla, mitä Philaen ja Rosettan tutkimukset vielä paljastavatkaan. Elämää ne silti tuskin löytävät.
Toivottavasti jo seuraavaan Tähdet ja avaruus-lehden numeroon saadaan alustavia tietoja Philean löydöksistä tiedemies/nainen-tasoisen kommentaattorin kynästä!
Julkaiseeko ESA keräämänsä raakadatan riippumattomien tutkimusryhmien analysoitavaksi?
Muuten, 67p näyttää varsin kiviseltä ja kuivalta. Myös mainitsemasi Wild 2 näytti kuvien perusteella olevan kivinen kappale. Vaikuttaa kuitenkin siltä että ”likainen lumipallo”-teoria (vai pitäisikö sanoa hypoteesi) on vielä varsin suosittu.
EK: 67P on pinnaltaan pölyinen, ja pölykerroksen on päätelty olevan Philaen laskeutumispaikalla 10 – 20 cm paksu. Tätä syvemmällä on kovemman jään kerros, ja sen alla taas huokoisampaa jäätä — toki sekoittuneena pölyyn. Vesijäätä komeetoissa tiedetään olevan runsaasti jo siksikin, että aktivoituessaan Auringon lähellä ne hönkivät avaruuteen runsaasti vesihöyryä.
Ei ole ehkä yllättävää, että etenkään lyhytperiodisten komeettojen (kuten 67P ja Wild 2) pinnat ovat pölyisiä — ne ovat aktivoituneet jo useita kertoja ja menettäneet jo runsaasti pintaa lähinnä olevista kerroksistaan vesijäätä (ja muista aineista muodostunutta jäätä).
Erkki Ruppa voisi määritellä vähän tarkemmin, millaisen tiedemies/nainen-tason hän toivoisi Philean (ei Philean) löydyksistä kirjoittavalla olevan. Näin diletantit ymmärtäisivät jättää tämän aiheen kommentoinnin väliin.
Tarkennuksena, että diletanteilla tarkoitin lähinnä itseni kaltaisia, jotka eivät osaa kirjoittaa edes Philaen nimeä oikein. 😉