Tasokkaita planeettoja näkyvissä!
Nythän on niin, että iltataivaalla näkyy tässä alkuvuodesta kolme varsin kirkasta planeettaa.
Auringonlaskun suunnalla, jo ruskon aikaankin, taivaalla loimottaa julkeana sisarplaneettamme Venus. Se laskee Auringon perässä läntiseen horisonttiin koko ajan hieman aiemmin, ja siirtyy huhtikuussa hetkeksi aamutaivaalle.
Jupiter on kiilunut korkealla taivaalla jo pitkään, ja ennen Venuksen paluuta se oli se kirkas valopiste taivaalla.
Mars oli oppositiossa viime viikolla, eli lähimpänä Aurinkoa ja siksi kirkkaimmillaan. Se on edelleen hyvinkin lähellä tuolloista kirkkauttaan ja läheisyyttään. Mitään äkillistä jättisuurenemista tai -kirkastumista ei tuolloin 16.1. tapahtunut. Oppositio tarkoittaa tässä käytännössä sitä, että Mars näkyy nyt koko yön, ja lisäksi se on nyt keskimäärästä kirkkaampi. Se näyttää paljaaseen silmäänkin selvästi punertavalta! Punainen planeetta, toden totta.
Paljain silmin näkyvistä planeetoista kekkereissä on mukana myös Saturnus, joka tätä kirjoitettaessa on lähellä Venusta. Koska Saturnuksen renkaat näkyvät nyt liki suoraan sivusuunnasta, ne eivät juurikaan …näy, ja Saturnus on siksi varsin himmeä. Vesijäästä muodostuneet renkaat heijastavat tehokkaasti auringonvaloa, ja parhaimmillaan Saturnus näyttää siksi paljain silminkin merkittävästi kirkkaammalta kuin nyt, vaikka ne renkaat eivät paljain silmin erotukaan.
Toki taivaalla lymyävät nyt myös jykevämpiä havaintovälineitä ja taivaskarttoja vaativat Uranus ja Neptunus.
Aurinkokunnan planeetoista siis ainoastaan Merkurius on nyt näkymättömissä lähellä Aurinkoa.
Onko tässä siis peräti käsillä jotain erinomaisen päräyttävää? Onko tämä tällainen ”kerran elämässä” -tilaisuus nähdä monta planeettaa?
Näin voisi kuvitella, jos eksyy algoritmien armoille netin syövereihin. Siellä kaupustellaan tälläkin hetkellä asiallisen tiedon lisäksi myös arveluttavan sensaationhakuisia uutisia siitä, miten tässä tammikuun lopulla tapahtuu harvinainen konjunktio, ja sen näkemiselle jaetaan jopa tarkkoja kellonaikoja.
Termi ”konjunktio” tarkoittaa sitä, kun täältä maapallon suunnalta katsottuna kaksi tai useampi planeetta on saman näkösäteen suunnalla, siis, taivaalla vierekkäin. Venus ja Saturnus ovat toki taivaalla juuri nyt varsin vierekkäin, ja Neptunuskin on siinä häälymässä samassa kimpussa. Kuukin tulee vierailemaan siihen Saturnuksen ja Venuksen väliin 1.2.
Jotkin netin hähmäiset uutislähteet kuitenkin väittävät että kaikki aurinkokunnan planeetat olisivat avaruudessa nyt suorassa letkassa. Tällöin niitten kuitenkin pitäisi näkyä myös taivaalla yhdessä kimpussa. Eli tällaista ei ole tekeillä. Planeetathan ovat varsin eri suunnissa taivaalla, miinus ne Venus, Saturnus ja Neptunus. Ja niiden katselu ei vaadi mitään tarkkoja kellonaikoja, kunhan menee iltasella ennen kuin ne ovat laskeneet.
Sen sijaan planeetat ovat taivaalla silmin nähden suunnilleen linjassa. Niiden kautta voisi piirtää summittaisen nätin kaaren.
Ja näin onkin, aina, kun planeettoja on näkyvissä.
Reilut 4,5 miljardia vuotta sitten kun aurinkokunta oli muodostumassa, kehittyvää Aurinkoa ympäröi sitä ruokkivasta kaasu- ja pölypilvestä muodostunut kiekko. Kaikki planeetat kehittyivät tuossa kiekossa, ja siksi ne edelleen kiertävät Aurinkoa aika tavalla samassa tasossa. Myöhemmät lähiohitukset ja muu dynaaminen meininki on saattanut joidenkin planeettojen radat hivenen kallelleen, mutta hyvin pitkälti ne liikuskelevat samassa ratatasossa, jonka sijaintia määrittää jättiläisplaneetta Jupiter painovoimallaan.
Näinpä taivaalta voikin nyt hyvin hahmottaa aurinkokunnan planeettojen ratatason!
Mutta miten harvinaista tällainen on, että on monta planeettaa taivaalla samaan aikaan?
Ei ollenkaan harvinaista. Tässä on ollut välissä muutama hiljaisempi planeettavuosi, minkä minä ja Markku Poutanenkin olemme panneet merkille tehdessämme Tähtitaivas nyt -podcastin jaksoja. Useampi planeetta näkyy tällä tapaa taivaalla kuitenkin vähintään parin, kolmen vuoden jaksoissa. Äkkiseltään selaamalla viimeksi näin on ollut kesällä 2022, ja sitä ennen vuonna 2020.
Eli käykäämme nauttimaan nyt planeettakavalkadista, vaikkei se ihmeellisen harvinainen olekaan! Itse planeetat ovat melkoisen ihmeellisiä nykyisessä kirkkaudessaan. Lisäksi on aika veikeää, että voimme hahmottaa koko aurinkokuntamme muotoa ihan vain tarkkailemalla näkyvissä olevia planeettoja.
