Löpönvaara – Suomen viidestoista meteoriitti
Nyt on jokaisella suomalaisten meteoriittien ystävällä aihetta iloon: meteoriittien virallisesta nimeämisestä vastaava The Meteoritical Societyn nimistökomitea on eilen 20.5.2024 hyväksynyt Löpönvaaran tietokantaansa! Löpönvaara on täten Suomen viidestoista meteoriitti.1 Samalla se on ensimmäinen maastamme löydetty rautameteoriitti. Kuvia Löpönvaaran meteoriitista pääsee helpoimmin katselemaan ResearchGatesta.
Kirjoittelin aiemmin nimellä Lieksa-4 tunnetusta Löpönvaarasta hieman reilu vuosi sitten. Uutta tutkimusta aiheesta ei ole vielä julkaistu. Siinä mielessä suunnilleen kaikki oleellinen, mitä itselläni on aiheesta sanottavaa, on todettu jo tuossa vuoden takaisessa jutussani. Virallistuksen myötä lienee kuitenkin nyt paikallaan kerrata ihan suomeksikin perusasiat Löpönvaarasta sen perusteella, mitä Meteoritical Bulletin Databasessa julkaistu tiivistelmä Löpönvaaran meteoriitista kertoo.
Löpönvaara löytyi 10.7.2017 7.10.2017.2 Löytäjä oli Ursan tulipallotyöryhmän aktiivijäsen Pekka Kokko. Hänet oli tietenkin paikalle houkutellut harrastajapiireissä jo ennen virallista julkistusta levinnyt tieto Lieksan meteoriitin (tuolloin vielä meteoriittikandidaatin) löytymisestä Löpönvaaralta vajaat puolitoista kuukautta aiemmin. Meteoriitit tuppaavat ilmalentonsa aikana hajoamaan lukuisiin osiin, joten sieltä mistä on löydetty yksi meteoriitti, on todennäköistä löytää myös muita.
Löpönvaara oli löydettäessä noin millimetrin paksuisen ruostekerroksen peitossa. Alkuperäisestä sulamiskuoresta oli silti vielä vähäisiä jäänteitä havaittavissa. Reippaasti rakoilleen ja jonkin verran rapautuneen meteoriitin massa löytöhetkellä oli vajaat 164 grammaa.
Löpönvaaran tutkimuksesta on päävastuussa ollut väitöskirjatutkija Laura Kotomaa Åbo Akademista. Hänen johdollaan Löpönvaaraa on analysoitu myös Turun yliopistossa ja Geologian tutkimuskeskuksessa. Viime vuoteen nähden Löpönvaaran koostumus on nyt hieman tarkentunut ollen 75 % kamasiittia eli nikkelirautaa (α-Fe,Ni) ja 20 % schreibersiittia ((Fe,Ni)3P). Meteoriiteille tyypillistä rikin ja raudan yhdistettä troiliittia (FeS) on vain alle 0,1 painoprosenttia.
Hivenalkuainepitoisuuksiensa perusteella Löpönvaara luokitellaan tarkemmin luokittelemattomaksi (engl. ungrouped) rautameteoriitiksi. Tällaisia meteoriitteja tunnetaan maapallolta tällä hetkellä yhteensä 152 kappaletta. Ne ovat melko kirjava porukka, eikä niiden joukosta ole vielä löydetty viittä niin paljon toisiaan muistuttavaa meteoriittia, että niistä olisi saatu muodostettua oma meteoriittiluokkansa. Tavallaan Löpönvaara siis on – aivan samoin kuin muutama sata metriä pohjoisempaa löytynyt tarkemmin luokittelematon pallasiitti Lieksa – täysin ainutlaatuinen kappale ja näin ollen tieteellisesti erittäin kiinnostava.
Juuri Lieksan ja Löpönvaaran läheisyys on yksi lieksalaismeteoriittien kiehtovia mysteereitä. Epätodennäköisiä asioita tapahtuu ja suuriakin avaruuskiviä voi sattumalta putoilla aivan samoille tienoille, kuten vaikkapa Suvasveden törmäyskraatterit osoittavat. Voi siis olla mahdollista, että Lieksa ja Löpönvaara tipahtivat taivaalta aivan eri aikoina ja nyt vain lähes uskomattoman onnenkantamoisen myötä löytyivät toistensa läheisyydestä.
Toinen ilmeinen vaihtoehto on, että jo avaruudessa ollessaan asteroidi on koostunut osin pallasiitista ja osin rautameteoriitista. Lieksa ja Löpönvaara olisivat siis alkujaan syntyneet erillään, päätyneet vuosimiljardien kuluessa avaruudessa yhteen ja törmänneet lopulta yhtenä murikkana jonnekin Lieksan tienoille.
Törmäyspaikka ei tosin välttämättä ole ollut Löpönvaara, sillä alueelle tyypillisesti sekin on luoteesta virranneen jäätikön muovaama hieman drumliinimainen mäki. Lieksan ja Löpönvaaran meteoriitit voivat olla viimeisintä jäätiköitymisvaihetta vanhempia (tai kenties jäätikölle pudonneita) ja virranneen jäätikön löytösijoilleen kuljettamia. Vaihtoehtoja on siis useita.
Harrastajapiireissä liikkuvien tarinoiden mukaan Löpönvaaran alueelta on löydetty runsaasti muitakin rautakappaleita kuin Lieksa ja Löpönvaara. Koska niitä ei ole tutkittu tai ainakaan tutkimuksia ei ole julkaistu, niiden olemuksesta ja mahdollisesta liittymisestä Lieksan tai Löpönvaaran meteoriitteihin ei voi esittää kuin pelkkiä arvailuja. Koska Lieksa ja Löpönvaara ovat alkuperältään selvästi erilaisia kappaleita, olisikin äärimmäisen tärkeää saada alueen muut kiinnostavat rautakappaleet tutkimuksen pariin. Samalla tietysti olisi oleellista, että meteoriittitutkimukseen olisi maassamme resursseja ja laajempaa kiinnostusta, jotteivat meteoriittikandidaatit jäisi vain museoiden ja yliopistojen nurkkiin pyörimään.
Nuo ovat kuitenkin tulevaisuuden asioita. Tällä hetkellä kannattaa vain riemuita Pekka Kokon, Laura Kotomaan ja muiden Löpönvaaran tutkimuksiin osallistuneiden menestyksestä ja siitä, että Suomesta on vihdoinkin tunnistettu ensimmäinen rautameteoriitti.
1Marjalahti lasketaan virallisesti venäläiseksi, koska Marjalahden putoamis- ja löytövuonna 1902 Suomi oli osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa, ja nykyisin Marjalahti on Venäjän puolella rajaa. Marjalahdesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Jarkko Kettusen ja Jarmo Moilasen mainio artikkeli Tähdet ja Avaruus-lehden numerosta 1/2024.
Jälki-/loppuhuomautus: Lieksa löydettiin siis toukokuun lopulla 2017 ja se hyväksyttiin virallisesti meteoriitiksi toukokuun lopulla 2023. Nyt vuotta myöhemmin toukokuun loppupuoliskolla hyväksyttiin Löpönvaara. Toistankin, mitä sanoin vuosi sitten: “Jos olisin töissä Lieksan kunnan matkailu- tai kulttuuripuolella, järjestäisin toukokuun lopulle vuosittaiset meteoriittipäivät.”
Muokkaus 21.5.2024: Lisätty Löpönvaaran meteoriitin kuvalinkki ja muutettu yksi linkki.
Korjaus 24.5.2024: Virallisissa tiedoissa tällä hetkellä löytöpäiväksi on merkitty 10.7.2017. Eräiden tietojen mukaan löytö kuitenkin tapahtui vasta 7.10.2017. Tämän perusteella Lieksan löydön julkistus 7.9.2017 tapahtui siis näin ollen ennen Löpönvaaran löytymistä. Tosin esimerkiksi Lieksan meteoriitteja ansiokkaasti tutkineen Jarmo Moilasen sivuilla todetaan, että löytö olisi tehty virallisiinkin tietoihin merkitty päivänä 10.7.2017. Päivitellään näitä tietoja, jos joskus varmistuu, milloin Löpönvaara todellisuudessa löytyi.
Päivitys 27.5.2024: Jarmo Moilaselta saamani tiedon mukaan oikea Löpönvaaran löytöpäivä on todellakin 7.10.2017, toisin kuin virallisiin tietoihin on merkitty. Uskotaan siis tätä ainakin toistaiseksi.