Chang’e 6 ja Kuun etäpuolen näytteet
Viime tiistaina 25.6.2024 toteutui monen kuututkijan monikymmenvuotinen unelma: tunnetusta kohdasta Kuun Maahan näkymättömältä etäpuolelta saatiin ensimmäistä kertaa näytteitä analysoitavaksi. Planeettageologit ympäri maailman ovat tietysti vilpittämästi ylistäneet saavutusta. Minkäänlaista epäilystä ei…
Ganymedeen kulmikkaat kraatterit
Planeettaluotaimilla on poliittisten, taloudellisten ja teknologisten tarkoitusperiensä lisäksi yleensä myös jonkinmoisia tieteellisiä tavoitteita. Valtaosa luotainlentoihin liittyvistä tieteellisistä tuloksista saadaan tietysti vasta sitten, kun luotain on päätehtävänsä suorittanut ja eri mittalaitteiden…
Pluton kivisydän
Helteen piinaamien aivojen virkistykseksi on onneksi tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja. Yksi halvimmista on siirtyä mielessään aurinkokunnan vilpoisiin ulko-osiin ja mietiskellä niin sanotun Kuiperin vyöhykkeen kappaleiden, kuten vaikkapa Pluton geologista kehitystä. Yksi…
Marsin mysteerit: kahtiajako ja kadonnut vesi
2000-luvun alkuvuosina Jouko Raitalan johtamalla Oulun yliopiston planetologian tutkimusryhmällä piti kiirettä. Etenkin vanhemmat kollegat ravasivat vähän väliä Berliinissä suunnittelemassa kuvauskohteita Euroopan avaruusjärjestö ESAn Mars Express -luotaimen saksalaisvalmisteiselle korkean erotuskyvyn stereokameralle…
Vaippa hukassa?
Apollo-lennoilla astronautit toivat Maahan 382 kg kuunäytteitä. Kaksi ja puoli vuotta sitten kiinalaislaskeutuja Chang’e-5 puolestaan onnistui haalimaan tutkijoiden iloksi 1,7 kg kiviä. Näitä täydentävät maapallolta tähän mennessä löydetyt 621 kuumeteoriittia.…
Viileä Aurinko ja marsilainen vetytalous
Maalla ja Marsilla on paljon perustavanlaatuisia yhteisiä piirteitä. Molemmat ovat kiviplaneettoja, joilla on edelleen sisäsyntyistä geologista aktiivisuutta ainakin maanjäristysten muodossa. Niiden navoilla on vuodenaikojen myötä muuttuvat jäätiköt ja kumpaisenkin planeetan…
Ryppyinen Kuu
Kuu on kuulu kraattereistaan. Niitä on etenkin vanhoilla ylängöillä. Kuun meriä eli huomattavasti nuorempia basalttitasankoja on usein pidetty piirteettöminä ja joidenkin erhettyneiden mielestä jopa tylsinä. Merillä on kuitenkin oma erityinen…
Europan kraatterit, aineen suuri kiertokulku ja elämä
Europa on Galileo Galilein tammikuussa 1610 löytämästä neljästä Jupiteria kiertävästä valopisteestä vähäisin. Läpimitaltaan (3122 km) se on vain hieman omaa Kuutamme (3476 km) pienempi. Aurinkokunnan kuiden joukossa se kuitenkin kuuluu…
Marsin järistykset ja tuoreet törmäykset
Planetaarinen seismologia Maanjäristysten ja niitä synnyttävien seismisten aaltojen tutkimus eli seismologia on paras tapa saada selkoa maapallon sisäosien rakenteesta. Siksi myös lähiplaneettoja on yritetty tutkia seismisin keinoin lähes yhtä kauan…
Kummat kiehkurat ja paluu Kuuhun
Kuun läntisellä pallonpuoliskolla Oceanus Procellarumissa eli Myrskyjen valtameressä Marius-, Reiner- ja Cavalerius-kraatterien välissä sijaitsee kummallinen, lähinnä siittiöltä tai nuijapäältä näyttävä kirkas aaltomainen kuvio, Reiner Gamma. Se on tunnetuin esimerkki joukosta…