Tulevia
Aloitan Helsingin Sanomien tiedekolumnistina. Minulta ilmestyy yksi kolumni kuukaudessa, maanantaisin. Ensimmäinen juttu julkaistaan ensi maanantain (31.3.) lehdessä, lähestyn siinä BICEPin tuloksia vähän eri kantilta kuin blogissa. Kolumnien aiheena on periaatteessa mikä tahansa tieteeseen liittyvä asia. Arvelisin, että tulen käsittelemään vähemmän fysiikan yksityiskohtia (kuten mitä on punasiirtymä, inflaatio tai supersymmetria) ja enemmän löytöjä, tiedepolitiikkaa ja tieteen merkitystä kuin blogissa. Blogikirjoitukset jatkuvat vanhaan tapaan.
Osallistun perjantaina 11.4. kello 12 paneelikeskusteluun akateemisesta aktivismista AGORAn avajaisissa. AGORA on yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen opinnoissa keskittyvä tutkimuskeskus Helsingin yliopistolla.
Hesarin kolumnia vastaavassa blogikirjoituksessasi sanoit, ettemme tiedä onko avaruus äärellinen vai ääretön. Eräs kommentoija kysyikin sitten, että miten äärettömyys laajenee?
Itse kysyisin vielä tarkemmin: kun kerran maailmankaikkeus oli alkuhetkillään hyvin pieni, atomia pienempi, niin eikö se silloin ollut myös äärellisen kokoinen?
Kuinka siis äärellisestä voi tulla 13,8 miljardissa vuodessa ääretön? Siihen ei taida löytyä teoriaa, josta sen voisi laskea? Vai löytyykö? Eikö inflaation jälkeenkin avaruus ollut vielä äärellisen kokoinen?
Vai onko ajateltava peräti niin, että se pikkuriikkinenkin alkumaailmankaikkeus oli jo luonteeltaan ehkä ääretön – koska mitään muutahan ei ollut olemassa?
Tapsa:
Ks. vastaus kysymykseen tämän merkinnän kommenteissa:
https://www.ursa.fi/blogit/kosmokseen-kirjoitettua/index.php/ensimmaisen-sekunnin-perukoilta
Äärettömyyteen liittyen: Äärettömiä joukkoja on äärettömän monen kokoisia, kuten Georg Cantor osoitti.
Luultavasti en vain ymmärrä asiaa, mutta en löytänyt sitä vastausta. Yritän siis uudelleen:
1) oliko maailmankaikkeus vähän ennen inflaatiota äärellinen?
2) oliko maailmankaikkeus heti inflaation jälkeen äärellinen?
Jos vastaus molempiin (tai ainakin toiseen) on myönteinen, niin
3) millä tavalla se nyt olisi kasvanut äärettömäksi?
(Vastaus voi löytyä ehkä siitäkin, että tähtitieteilijä ja tavis ymmärtävät käsitteet äärellinen ja ääretön eri tavalla? Vähän kuin tyhjyyden, joka teillä on kuulemma vipinää täynnä?)
Tapsa:
Kirjoitin linkkaamani merkinnän kommenteissa:
”Kuten mainittua, ei tiedetä onko koko maailmankaikkeus äärellinen vai ääretön. Mutta jos inflaatio pitää paikkansa, niin tällä hetkellä näkemämme osa maailmankaikkeutta on ollut atomia pienempi inflaation alkaessa.”
Tuo minua askarruttikin.
Maallikko kun päättelee sitaattisi perusteella näin: Jos inflaatio pitää paikkansa, maailmankaikkeus on äärellinen!
Rohkenen näet olettaa, ettei äärellinen muutu äärettömäksi nykyfysiikan lakeja noudattaen muuta kuin äärettömässä ajassa? Nyt aikaa on kulunut vasta äärellinen määrä.
(Kiitos muuten kärsivällisyydestäsi, sillä en kysele näitä kompamielessä, vaan maailmankaikkeuden äärellisyys/äärettömyys on askarruttanut minua lapsesta asti.)