Kosmokseen kirjoitettua

Ei edes väärästä jalkaväkeen ja juoksuhautoihin

29.4.2017 klo 14.35, kirjoittaja Syksy Räsänen
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua , Kosmologia

Puhuessani tiedemarssilla tieteen popularisoinnista ja uutisoinnista minua pyydettiin kirjoittamaan blogiini siitä, mitä tiedeblogeja itse luen. On vain kaksi alan blogia, joista luen kaikki merkinnät.

Ensimmäinen on fyysikko Peter Woitin Not Even Wrong. Nimi viittaa Wolfgang Paulin nimiin laitettuun lausuntoon joistakin fysiikan ideoista, jotka ovat niin epämääräisesti muotoiltuja, että niiden ei voi sanoa olevan edes väärin. Woit aloitti arvostelemalla säieteoriaa, ja hänellä on aiheesta samanniminen kirja. Woit on eräs hiukkasfysiikan yhteisön ulkopuolisille näkyvimpiä säieteorian arvostelijoita, ja hän on vaikuttanut myös siihen, miten aiheeseen yhteisön sisällä suhtaudutaan. Monet tunnetut fyysikot kommentoivat blogissa, ja kommentit ovat osa sen viehätystä. Woit on laajentanut aihevalikoimaansa, ja hänen bloginsa on yksi parhaita paikkoja hiukkasfysiikan uutisten ja huhujen seuraamiseen. Kosmologian suhteen Woit ei ole aivan yhtä terävä, mutta tärkeät uutiset aiheesta kyllä hänen blogistaan löytää. Hän kirjoittaa myös matematiikan tutkimuksesta tavalla, joka on minusta usein kiinnostava, vaikka en siitä usein paljoa ymmärräkään. Scientific Americanissa on juuri ilmestynyt Woitin haastattelu otsikolla Why String Theory is Still Not Even Wrong, josta saa käsityksen hänen näkemyksistään.

Toinen lempitiedeblogini on Jesterin eli hiukkasfyysikko Adam Falkowskin Résonaances. Falkowski aloitti blogin lääkkeenä masennukseen, ja nimimerkin tarkoituksena oli kenties suojata häntä ammatillisilta ongelmilta ja eristää kriittisen ja toisinaan mauttoman huumorin seurauksilta. Anonymiteetti ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Olimme samaan aikaan postdoc-tutkijoita CERNissä, ja oli kuitenkin helppo huomata, kuka fenomenologisista (eli teorioiden ja havaintojen välissä olevista) hiukkasfysiikoista teki tarkkaavaisena muistiinpanoja puheista, joista myöhemmin tuli selostus Resonaancesiin. Resonaances keskittyy uusien havaintojen läpikäymiseen, erityisesti hiukkasfysiikassa ja sen setvimiseen, mitä ne kertovat eri teorioiden terveydentilasta. Falkowski kirjoittaa kiinnostavasti myös kosmologisista havainnoista, mutta aivan samalla asiantuntemuksella kuin hiukkasfysiikasta. Blogin pääasiallinen puute on se, että kirjoituksia ei ilmesty useammin, mutta jokainen niistä on kiinnostava. Falkowski ei ole kirjoittanut sitten syyskuun, toivottavasti Résonaances ei ole kuollut.

Luen silloin tällöin Tommaso Dorigon blogia A Quantum Diaries Survivor, ja harvoin petyn. Dorigo on kokeellinen hiukkasfyysikko, joka on mukana CERNin CMS-koeryhmässä, ja hän kirjoittaa poikkeuksellisen avoimesti kokeellisen fysiikan tekemisestä. Hän menee myös teknisiin yksityiskohtiin silloin kun se on tarpeen. Dorigon asenne mahdollisiin löytöihin on aina avoin mutta epäilevä. Tommasolta ilmestyi aiheesta viime vuonna kirja Anomaly! Collider physics and the quest for new phenomena at Fermilab. Tässä ote kirjasta, josta näkee hänen tyylinsä.

Toinen toisinaan lukemani blogi on Matt Strasslerin Of Particular Significance. Strassler on hiukkasfenomenologi kuten Falkowski, mutta kirjoittaa joskus yleisempiäkin selityksiä, esimerkiksi neutronien stabiiliudesta ja mustien aukkojen informaatioparadoksista.

Joskus luen Sabine Hossenfelderin blogia Backreaction. Hossenfelder tutkii kvanttigravitaation fenomenologiaa, ja kirjoittaa myös kiinnostavan kriittisesti tieteen popularisoinnista ja uutisoinnista sekä tiedeyhteisöstä. Blogissa on kirjoituksia myös tieteeseen liittymättömistä yhteiskunnallisista ja muista asioista, joista luen mieluummin niihin asioihin perehtyneiltä, joten en seuraa Backreactionia säännöllisesti, vaan luen sitä kun käsittelyssä on erityisen kiinnostava aihe, kuten myös Strasslerin blogia.

Toisinaan on tullut luettua (ja olisi kannattanut lukea useammin) yhteistyökumppaneideni Shaun Hotchkissin ja Sesh Nadathurin blogeja Blank on the Map ja The Trenches of Discovery. He ovat kosmologeja ja kirjoittavat uusista havainnoista ja niiden tulkinnasta yksityiskohtaisesti ja selkeästi. (Jälkimmäinen on itse asiassa yhteisblogi biokemistin ja taiteentutkijan kanssa, mutta olen lukenut siitä vain Shaunin kirjoituksia.) Kumpikin blogi on ollut yli vuoden vaiti, enkä tiedä niiden jatkosta.

Mainittakoon vielä suomenkielinen Akatemian jalkaväki, jossa jatko-opiskelijat ja nuoret postdoc-tutkijat kirjoittavat tieteen tekemisen arjesta, tutkimusaiheen valitsemisesta välipalojen ongelmaan. Olen lukenut siitä lähinnä kosmologi Tommi Tenkasen tiiviitä kirjoituksia, joissa hän avaa tiedeyhteisön toimintaa ja kosmologian tutkimusta.