Tonni tankissa

30.6.2020 klo 01.31, kirjoittaja

Viime viikolla pidettiin CERNissä järjestetty etäkonferenssi Zooming in on Axions. Aiheena oli nimen mukaisesti aksionit, spekulatiiviset hyvin kevyet alkeishiukkaset. Aksionit ovat suosituimpia ehdokkaita pimeäksi aineeksi. Aksioneja on tutkittu yli 40…


Etäisiä otoksia

31.5.2020 klo 23.20, kirjoittaja

Tällä viikolla Durhamin yliopiston hiukkasfysiikan instituutti IPPP järjesti etäkonferenssin RECONNECT (REmote COnference on NEw Concepts in particle Theory). Järjestäjät sanoivat haluavansa vastata kahden c:n (climate change ja corona, ilmastonmuutos ja…


Seitsemän ennustusta menneisyydestä

16.5.2020 klo 16.37, kirjoittaja

Kosminen inflaatio on paras selitys sille, miksi maailmankaikkeus näyttää isossa mittakaavassa samanlaiselta kaikkialla ja mikä on rakenteiden, kuten galaksien, planeettojen ja kissojen, alkuperä. Inflaation mukaan varhaisina aikoina avaruuden laajeneminen kiihtyi…


Jälleen fysiikkaa runoilijoille

12.5.2020 klo 16.18, kirjoittaja

Luennoin taas kurssin Fysiikkaa runoilijoille, alkaen 1. syyskuuta. Ilmoittautuminen opiskelijoille aukeaa kesäkuun lopulla, mutta kurssille ovat tervetulleita myös Helsingin yliopiston ulkopuoliset. Kurssin tarkoituksena on avata fysiikan käsitteitä ja maailmankuvallista merkitystä.…


Huippujen laskeminen

29.4.2020 klo 16.06, kirjoittaja

Oikeakätinen neutriino on kenties yksinkertaisin ehdokas pimeän aineen hiukkaseksi. Viime kuussa kirjoitin oikeakätisen neutriinon yhteydestä siihen kysymykseen, miksi maailmankaikkeudessa on enemmän ainetta kuin antiainetta. Tulin kommenteissa maininneeksi, että oikeakätisen neutriinon…


Kuin putoava kivi

18.4.2020 klo 14.31, kirjoittaja

Aika-avaruutta kuvaavan yleisen suhteellisuusteorian ja ainetta kuvaavan kvanttifysiikan yhdistäminen on fysiikan kenties suurin avoin kysymys. Ongelman kokonaisuuden kanssa ei tiedetä edes, ollaanko menossa oikeaan suuntaan, mutta kahdesta asiasta on melko…


Ihmisten ja enkelien kielillä

23.3.2020 klo 18.05, kirjoittaja

Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen HOAY lehden Rihveli numerossa 1/2020 on artikkelini Ihmisten ja enkelien kielillä: kauneus, yksinkertaisuus ja symmetria fysiikassa. Kirjoitan muuan muassa näin: “Ilmiöiden ja tarinoiden kauneuden lisäksi fysiikassa on…


Heinät heinäsuovasta

29.2.2020 klo 14.03, kirjoittaja

Torstaina Helsingin yliopiston fysiikan osastolla oli sarja puheita LISA-projektin etenemisestä ja Suomessa sen tiimoilta tehtävästä tai samankaltaisesta tutkimuksesta. LISA on kolmesta satelliitista koostuva observatorio, joka mittaa gravitaatioaaltoja. Euroopan avaruusjärjestö ESA…


Raapimisjälkiä haudassa

27.2.2020 klo 19.10, kirjoittaja

Noin 80% maailmankaikkeuden aineesta on pimeää ainetta, eli ainetta joka on havaittu vain gravitaation kautta. Näin ainakin arvellaan: pimeä aine on lähes sata vuotta vanha idea, joka on erittäin onnistuneesti…


Tiedeuutisten knopit

31.12.2019 klo 00.20, kirjoittaja

Vuodenvaihteen ratoksi maamme suurin julkinen media Yle tarjoaa ”perinteisen” tiedevisan, jossa voi testata ”ovatko tiedeuutisten knopit hallussa”. Kysymys 8/15 on seuraava: Pimeää ainetta tutkiva Tommi Tenkanen on esittänyt maailmankaikkeuden alun…