Jatkoa suosikkisarjalle
Järjestimme toissaviikolla Helsingissä kosmologiakonferenssin. Lokakuussa 2023 Tukholmassa pidettiin ensimmäiseksi pohjoismaiseksi kosmologiatapaamiseksi nimetty tapahtuma, jonka toivottiin aloittavan vuosittaisten tapaamisen sarjan. (On kosmologiatapaamisia oikeasti ollut täällä aiemminkin.) Päätimme järjestää seuraavan Helsingissä, mutta…
Kääpiöiden tasanko
Lokakuisen blogimerkinnän kommenteissa kysyttiin havainnoista, joiden mukaan yksinkertaisin pimeän aineen malli ei selitä tähtien liikkeitä eräissä Linnunrataa kiertävissä kääpiögalakseissa. Havainnot osoittautuivat niin kiinnostaviksi, että kutsuimme Helsinkiin yhden tutkimuksen tekijöistä, Jorge…
Keisarin uusi kaari
Viime viikolla Meri Teeriaho puhui Helsingin yliopiston fysiikan osaston astrofysiikan seminaarien sarjassa hänen ja kumppaneiden tutkimuksesta nimeltä Keisarin uusi kaari. Helsingistä mukana ovat myös Gabor Racz ja ystäväni Till Sawala.…
Näkymätön käsi
Pimeä energia on yksi kosmologian keskeisiä tutkimuskohteita, ja olen täällä blogissa kirjoittanut siitä, miten Euclid-satelliitti ja DESI-teleskooppi sitä luotaavat. Kerron nyt hieman pimeän energiasta taustoista ja mitä siitä tiedetään –…
Ei suojaa luotisateelta
Edellisen merkinnän kommenteissa kysyttiin, voiko mustien aukkojen törmäyksiä tavalliseen aineeseen havaita, jos pimeä aine koostuu niistä. Pimeä aine on toistaiseksi havaittu vain sen gravitaation kautta. (Jos pimeä aine siis on…
Porttiteoria
Kaikki todisteemme pimeän aineen olemassaolosta perustuvat sen gravitaatioon. Havaitsemme että näkyvä aine liikkuu, valo taipuu ja maailmankaikkeus laajenee eri tavalla kuin mitä pelkästään näkyvän aineen perusteella pitäisi. Tästä päättelemme, että…
Aarrekartan kertomaa
Kun maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen havaitsemisesta myönnettiin vuonna 2011 Nobelin palkinto, Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia totesi taustamateriaalissa, että siitä (kenties) vastuussa oleva pimeä energia on fysiikan ehkä suurin arvoitus. Iso kysymys on…
Aaltojen muisti
Gravitaatioaallot nousivat nopeasti yhdeksi astrofysiikan ja kosmologian keskeisistä aiheista sen jälkeen, kun LIGO-tutkimusryhmä vuonna 2016 julkisti ensimmäiset suorat havainnot niistä. LIGO/Virgo/KAGRA-laitteet ovat nähneet jo yli sata gravitaatioaaltoa, ja lisää havaintoja…
Kasvun rajat
Viime viikolla Bastián Reinoso Helsingin yliopistosta puhui Helsingin yliopiston fysiikan osaston kosmologiaseminaarien sarjassa mustiin aukkoihin liittyvästä ongelmasta: miten ne ovat paisuneet niin isoiksi niin nopeasti? Monen galaksin ytimessä on hyvin…
Laivamatka pimeälle puolelle
Viime viikolla Andrei Golutvin Iso-Britannian Imperial Collegesta ja CERNistä puhui Fysiikan tutkimuslaitoksen seminaarisarjassa CERNin uudesta kokeesta nimeltä SHiP eli Search for Hidden Particles, suomeksi siis piilotettujen hiukkasten etsintä. Golutvin on…