Tulevaisuus
Pauliina Haasjoen erinomainen uusi Kirja ”Himmeä sininen piste” katsoo ja pohtii maailmaamme monesta suunnasta ja näkökulmasta. Lähtokohtaisesti se kuvailee sitä millaisena planeetta Maa näkyi aurinkokunnan laidalta, 6.4 miljardin kilometrin etäisyydeltä, kun Voyager 1 juuri ennen aurinkokunnasta poistumistaan kääntyi vielä ympäri ja otti siitä kuvan, vuonna 1990. Kuvassa Maa näkyy ”häviävän pienenä, pikselinkokoisena” pisteenä, avaruuden rajatonta ja pimeää tyhjyyttä vasten. Kuvassa ei erota mitään yksityiskohtia, ei mitään ihmisen aikaansaannoksia. Maa ei mitenkään erotu aurinkokunnan muista pienistä planeetoista, syvän kosmisen tyhjyyden keskellä se ei ole mitenkään merkittävä tai erityinen piste.
Jos Maata katsottaisiin tuolta etäisyydeltä spketroskooppisella kaukoputkella, sen ympärillä kuitenkin erottuisi ilmakehä jossa olisi vesihöyryä ja eliökunnan tuottamaa happea.
Haasjoki kuvaileekin seuraavaksi suurella lämmöllä Maan eliökunnan ainutlaatuisuutta, tätä ainoaa olemassa olevaa rikasta eliökuntaa, ainakin näissä havaituissa avaruuden ulottuvuukisssa. Hän pohtii miten avaruuden mittakaavojen tiedostaminen on parasta lääkettä nationalismille ja muukalaisvihalle, samoin kuin uskonnollisille ja filosofisille kuvauksille ihmisestä luonakunnan kruununa. Kosmisesta näkökulmasta katsottuna kuvitelmat ihmisen lajin asemasta kaiken evoluution päämääränä ovat suuruudenhulluja. Tällä pienellä pölyhiukkasella esiintyvät suurten johtajien keskinäiset arvovaltataistelut ovat väkisinkin hullunkurisia.
Pikkiriikkisyydestään huolimatta Maa on aivan erityinen asuinkelpoinen saareke koko tuntemassamme avaruudessa. Sen eliökunta on tuottanut loputtoman paljon monimuotoisuutta, ja toimintoja jotka ovat perusteellisesti muuttaneet koko planeetan olosuhteita. Se on tuottanut suuria monimutkaisia lajeja ja ekosysteemejä, ja monia älykkäitäkin lajeja. Se on tuottanut myös yhden teknisesti taitavan lajin joka on pystynyt tehokkaasti muokkaamaan koko planeetan olosuhteita ja eliökuntaa, valtaamaan käyttöönsä suuren osan planeetan tuottoisista ekosysteemeistä ja muuttamaan niiden kasvien että eläinten lajiston totaalisesti. Se on valjastanut suuren osan planeetan kasveista ja eläimistä tehokkaaseen ja tehdasmaiseen energian ja ravinnon tuotantoon. Samoin, se on ottanut maaperään hautautuneen hiilen energian tuotantoon ja teollisuuden raaka-aineeksi.
Teknologiansa avulla tämä laji pystyy jo ponnistautumaan ylös ja ulos oman planeettansa vetovoimakentästä ja sen suojaavasta ilmakehästä. Ihmisiä asustaa jo suhteellisen pysyvästi pienillä asemilla kotiplaneetan kiertoradalla, ja pian myös Kuun kiertoradalla. Tutkimuslentoja omaan aurinkokuntaan on tehty lukuisia, ja useita avaruusluotaimia on matkannut jo kauas ulos aurinkokunnasta. Useaita robottiluotaimia on laskeutunut lähimmälle naapuriplaneetalle, ja lähivuosina ihmisen kaavaillaan asettuvan sinne asumaan pysyviin siirtokuntiin. Intensiivisiä suunnitelmia on kehitteillä teknologian ja kaivostoiminnan aloittamiseksi Kuussa tai asteroideilla. Ihminen kehittää ja testaa nyt mahdollisuuksiaan valloittaa aurinkokunnan muita kappaleita.
Kautta aikojen Maan eliökunta, ilmakehä ja ilmasto ovat muodostaneet kiinteän, toinen toisiinsa vaikuttavan ja toisiaan ylläpitävän monimutkaisen säätelyverkoston. Nyt ihmisen tehokas valloitus- ja hyötykäyttötoiminta on horjuttanut tuon säätelyverkoston pois tasapainostaan. Luonnonvaraiset ekosysteemit ovat hävinneet tai häviämässä, lukemattomat lajit ovat joko kuolleet, tai kuolemassa sukupuuttoon. Ilmasto on lämpenemässä. Kerrannaisvaikutusten kautta ilmaston muutos voi eskaloitua tasolle missä kaikki planeetan jäätiköt sulavat, meren pinta nousee useita kymmeniä metrejä. Suuri osa Maan nykyisestä maa-alasta jää veden alle tai muuttuu asuinkelvottomaksi.
Haasjoki puhuu tästä planeetan tilan muutoksesta suurella myötätunnolla. Hän analysoi miten sen lähestyminen on näkynyt viime vuosikymmenien aikana ihmisten ajatusmaailmassa, kulttuurissa, kirjoissa ja elokuvissa. Hän puhuu selviytymisen mahdollisuuksista, resiliensistä: Millaisia mahdollisuuksia ihmisen lajisilla, tai muun kehoisilla eläimillä on selviytyä muutoksen jälkeisissä olosuhteissa, missä nykyinen fossiliseen energiaan perustuvaa teknologia ei ole enää käytettävissä. Hän puhuu myös teknologisista mahdollisuuksista joiden avulla ihminen olisivat voineet, ja edelleenkin voisivat kääntää kehitystä stabiilimman planeettasysteemin suuntaan, jos haluaisivat. Hän ihmettelee miksi näihin mahdollisuuksiin ei ole ollut halukkuutta. Hän puhuu myös ihmisiä vaivaavasta ahdistuksesta tämän muutoksen ja vaihtoehdottomuuden keskellä.
Pari iltaa sitten televisiossa tuli vuoden 2008 elokuva ”The day the Earth Stood Still”, tarinana se tyypillinen scifi-genre: Muukalaiset avaruudesta tulevat tänne tuhoamaan Maan. Tuo leffa ei ole mitenkään erityinen katsomiskokemus, mutta siinä on kiinnostava lähtökohta: joku älykäs laji kaukaa toisesta tähtijärjestelmästä on havainnut että Maa on menossa kohti totaalista ekokatastrofia, missä koko monimuotoinen ja monimutkainen eliökunta on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Muukalaiset tietävät että Maan eliökunta on niin harvinainen ja arvokas, että sen ei voi antaa tuhoutua yhden lajin hölmöilyn takia. He tulevat pelastamaan Maan, ihmisiltä. Ihmisten tuhoutuminen kuitenkin peruuntuu viime hetkellä kun Muukalainen vakuuttuu siitä, että Ihminen kykenee muuttumaan – kunhan tulee riittävän tiukka ja pakottava paikka eteen.
Siis, ehkä nyt – viime hetkillä: uusiutuvan energian käyttö lisääntyy merkittävästi. Ehkä myös elämäntapamme ja arvomme ovat siirtymässä kuluttamisesta kestävämmän kehityksen suuntaan. Ehkä puhtaasta energiasta ja elämäntavasta on tulossa Maan uusi taloudellisen kasvun lähde. Ehkä planeetta saadaan hilattua turvallisemmalle kehitysradalle. Tosin, tämäkin kehitys tulee tapahtumaan sen kautta että talousvoimat pitävät edelleenkin planeetan (ja ehkä myös muiden läheisten taivaankappaleiden) resurssit maksimaallisessa hyötykäyttössä.
Näiden haasteellisten visioiden myötä haluaisin kysyä: millainen on Maan tulevaisuus? Millainen se on ihmisen lajille, millainen se on Maan muille suurille ja älykkäille lajeille, ja lukemattomille pienille lajeille? Ymmärrämmekö me ihmiset että emme ole koko eliökunnan kehityksen tavoite ja päämäärä, ja että tämä planeetta ei ole olemassa vain meidän olemassaolomme ylläpitämiseksi? Toivottavasti ymmärrämme – jo siitäkin syystä että meidän olemassaolomme riippuu myös muun eliökunnan ja sen rikkaiden ekosysteemien säilymisestä. Meidän ”hyvinvointimme” ei voi jatkua tällaisena riistotaloutena kuin se nyt toteutuu. Nähdäkseni se voisi toteutua vain globaalina, kaikkien ihmisten ja kaikkien muiden lajien yhteisenä hyvinvointina. Mitenkähän sellainen hyvinvointi-tulevaisuus olisi toteutettavissa?
Ymmärrämmekö me, että planeetta Maa on hyvin erityinen, ja hyvin ihmeellinen paikka koko tunnetussa maailmankaikkeudessa. Se on pieni himmeä piste äärettömän mustan syvyyden keskellä, mutta se on eliökunnan Koti. Se ainoa, kaikkien näiden havaittavissa olevien avaruuden syvyyksien keskellä.
Alussa ihminen arveli olevansa maailmankaikkeuden keskipiste ja hallitsija. Ei ollut, eikä hallinnut.
Myöhemmin hän arveli, jos ei ihan maailmankaikkeuden niin ainakin aurinkokunnan. Ei ollut.
Jäljelle jäi vain maapallo, jonka hallitsija hän nyt arvelee olevansa. Ei ole. Ihminen voi vain vaikuttaa hetkellisesti ja paikallisesti. Ei globaalisesti. Vaikuttaakseen globaalisesti ihmisen pitäisi pystyä ohjailemaan merivirtoja ja muuttamaan maapallon kallistuskulmaa. Ei pysty nyt eikä myöhemmin.
”Asioita, joita et muuttaa, niihin kannattaa sopeutua”. Ihmisen kannattaakin opetella sopeutumaan jatkuvasti tapahtuviin jaksottaisiin ilmastollisiin muutoksiin.
Nykyisellä teknologialla – ja myös omilla valinnoillaan – ihmiskunta voi jo vaikuttaa paljonkin planeetan olosuhteisiin. Riippuu siitä mitä halutaan, mihin suuntaan halutaan vaikuttaa.
Maan tulevaisuuteen vaikuttanee ilmastonmuutosta enemmin ihmisten lisääntyminen – joka nyttemmin lienee noin prosentin vuositasolla eli 70 miljoonan paikkeilla. Suomen kohdalle em. kasvu olisi 50 000, joka nykysyntyvyyttä vastaava luku ilman em. kasvua, maahanmuuttoa ja kuolleisuuden vähenemää. Pitäisi siis saada YK:n tasolle rajaavat väestönkasvun tekijät ilmastonmuutoksen vaikutusten lisänä. Ei asioita voida pitkälle ratkaista pakolaisten ja muun lisäväestön siirroilla kehittyviin maihin. Ennustuksia muuten vaikea tehdä kun päätökset ovat kaikkia koskevia ja nyt niitä tehdään erillisvaltioissa.
Maailman väkiluvun kasvun pysäyttäminen – tai jopa väkiluvun alentuminen – olisi varmasti eduksi ilmaston lämpenemisen hallinnassa. Myös jonkinlainen yleisen elämäntavan ja kulutustason muutos – ja tämä nimenomaan kehittyneissä maissa. Tasa-arvon nimissä tuo maailman kulutustaso pitäisi asettua jonnekin nykyisten kehittyneiden ja kehitysmaiden välimaastoon…
Herättävä kirjoitus…evoluutio…sitä mietin…ehkä nykyinen ihmislaji ei vain ole sopiva tähän systeemiin. Ilmasto, kansannousu kaikkialla…teknologia ihmisälyn myötä on yrittänyt päihittää evoluution, ei ole onnistunut! Dinosauruksista kehkeytyi sulostuttavia lintuja joita nyt ihailemme. Olemmeko tämän aikamme dinosauruksia? Ehkä meistä jotain arvokasta jää vielä jälkeen vaikkapa sitten toisiin tähtiin matkailun myötä❤
Hieno näkökulma tulevaisuuteen. Toki toivoisi että meistä jäisi jotakin arvokasta ja kehityskelpoista ainesta tällekin planeetalle.
Kumma kyllä ilmaston lämpiämistä, erityisesti lämpiämisen syitä epäileviä on edelleen joukossamme, vaikka tutkittua tietoa on saatavissa lehdet, kirjat, netti ja muu media pullollaan. Tuoreessa kirjassaan ”Asumiskelvoton maapallo” David Wallace-Wells (https://en.wikipedia.org/wiki/David_Wallace-Wells) ottaa kantaa ilmaston lämpiämisen seurauksiin kuten helteiden tappavuuteen, nälkään, tulvien vaikutuksiin, maastopaloihin, hirmumyrskyihin, makean veden riittämättömyyteen, kuoleviin valtameriin, ilmaan, jota ei voi hengittää jne. Hän perustaa johtopäätöksensä tutkivan journalistin tapaan lähdetietoihin, joita hän luettelee 729 kappaletta ja joiden listamiseen hän tarvitsee kirjansa lopussa peräti 56 sivua.
Helteiden aiheuttamista tuhoista hän mm. kertoo muun muassa näin: ”Vuoteen 2100 mennessä tappaville helteille altistuu puolet maapallon väestöstä siinäkin tapauksessa, että onnistumme pysäyttämään lämpenemisen alle 2 asteeseen. Jos emme, luku voi nousta 75 prosenttiin.”
Ilmastoskeptikoista suuri osa ajattelee edelleen, etteivät havaitut muutokset johdu ihmisen toiminnasta, vaan luonnon omista prosesseista. Wallace-Wells kuittaa näin: ”Peruste on hyvin outo. Jos maapallo lämpenee kauhistuttavaa vauhtia ja valtavassa mittakaavassa, eikö ole pelottavaa, ettemme ole ainoastaan menettäneet muutoksen hallinnan vaan emme edes käsitä sen syitä?Tiedämme, että maapallon lämpiäminen on ihmisen aikaansaannosta, minkä pitäisi enemmin lohduttaa kuin herättää epätoivoa…”
Minua ihmetyttää miten voi olla niin että hiilidioksidin tuottajat eivät joudu ottamaan mitään todellista vastuuta tästä maailman pilaamisesta. Hiilidioksidin tuottaminen tapahtuu – ja on tapahtunut kautta aikojen – erilaisten taloudellisten etujen tuottamiseksi ja ylläpitämiseksi monilla eri tahoilla. Hyötyjiä ovat esim. ylikansalliset öljy-yhtiöt, kaikenlaiset läntiset teollisuudenalat, tai kehitysmaiden halpatuontia. Öljy ja hiili on ollut koko ajan niin halpaa, että kaikki nuo alat ovat olleet hyvin tuottoisia. Tässä kaikessa, myös siinä halpatuonnissa, on lopulta kuitenkin kysymys meidän hyvinvoivien ihmisten korkeasta kulutustasosta, ja kaikista sellaisista mukavuuksista joista meidän on vaikeaa ja vastenmielistä luopua. Mutta millä ihmeellä me voimme korvata kaikkien niiden lämpimien ja köyhien seutujen ihmisille sen, että heidän kotimaansa ovat muuttumassa elinkelvottomiksi? Tai miten voimme korjata aiheuttamamme vahingon? Aivan ilmeisesti, korkeammilla leveysasteilla sijaitsevien maiden pitäisi ainakin olla heti valmiita ottamaan vastaan kaikki ne jotka pyrkivät pakolaisiksi. Meidän pitää löytää uusia tapoja siihen miten tätä maailman ekosysteemien romahtamisen taakkaa, sekä jäljellä olevia toimeentulemisen mahdollisuuksia jaetaan oikeudenmukaisemmin kaikille maailman kansoille.
Mikä mielestäsi on se suurin ongelma?
Maapallo on vihertynyt, kiitos lisääntyneen CO2:n. Viljasadot ovat kaikkien aikojen huipussaan, köyhyys ja nälkää näkevien määrät minimissään, ihmisten elinajat kasvussa, äärisääilmiöiden ihmisuhrien määrät romahtaneet jne. Ihmiskunta ei ole koskaan voinut yhtä hyvin kuin nyt. Haluatko jotain muuta ja miksi?
Kannattaisi myös tutustua todellisten, empiirisiä tieteitä edustavien, tiedeihmisten tutkimuksiin. Heidän arvostetuissa tiedelehdissä julkaistut, vertaisarvioidut tutkimukset osoittavat selkeästi, ettei hiilidioksidilla, nykypitoisuuksissa, ole fysiikan lainalaisuuksien perusteella enää mitään tekemistä ilmakehän ilmiöiden kanssa.
Tästä voi alkaa tutustua siihen oikean tieteen nykytodellisuuteen:
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1361-6463/aabac6/meta
Hyvä Pekka. Kommenttissasi sanot aivan oikein että viljasadot ovat kaikkien aikojen huipussaan, köyhyys ja nälkää näkevien määrät minimissään, ja ihmisten elinajat kasvussa. Ehkä voi sanoa niinkin, joillakin mittareilla, että ihmiskunta ei ole koskaan voinut yhtä hyvin kuin nyt. Mutta tässä onkin ehkä juuri se ongelman juuri. 1950-luvulta alkanut vihreä vallankumous, samoin kuin parantunut terveyden huolto, ja elintason nousu kaikkialla – eniten tietenkin kehittyneissä maissa, mutta myös kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa, on mahdollistanut maailman väestön kasvun kaksinkertaiseksi viimeisen 50 vuoden aikana
https://ourworldindata.org/world-population-growth
Olemassa oleva viljelykelpoinen maa alkaa nyt kaikki olla huipputehokkaassa viljelykäytössä, samalla kun suuret määrät aiemmin tuottavaa maata on jäänyt asutuksen, teiden, teolliseeden ja muun infran alle. Ilmaston lämpenemisen myötä aavikoituminen lisääntyy, ruuan tuottomahdollisuudet entisestään heikkenevät siellä missä se on niukkaa jo ennestäänkin. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät eri puolilla maailmaa; vaikka metsäpalot eivät ole suoraan ihmisen aiheuttamia, ne ovat sellaisia ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutuksia jotka eivät ole hallittavissa. Maailman meret ovat happamoitumassa, ja niiden lajisto muuttumassa myös rehevöitymisen ja lämpötilan nousun takia. Planeetan olosuhteet ovat pysyneet jotakuinkin vakainen ihmisen lajin muistin ajan (viimeiset 10 000 vuotta on eletty suhteellisen stabiilia jäätiköitymisten välivaihetta) – mutta nyt monet parametrit ovat lähteneet muuttumaan. Erityisesti lajiston köyhtyminen, ravinnekierto ja maankäyttö ovat muuttuneet kestämättömällä tavalla – ja nyt, viime vuosien valossa, ilmaston muutos tulee tehostamaan ja kärjistämään näitä muutoksia.
https://www.stockholmresilience.org/research/research-news/2015-01-15-planetary-boundaries—an-update.html
Nämä suuret ympäristötekijöidne muutokset ja niiden kerrannaisvaikutukset johtavat siihen että koko planeetan olosuhteet siirtyvät johonkin ihan toisenlaiseen tasapainotilaan.
Muutamia faktoja:
– Ilmasto ei lämpene kuin mallinnetussa virtuaalimaailmassa, esim. ilmatieteenlaitoksen datojen perusteella 1930-luvulla oli yhtä lämmintä kuin nyt. Samoin myös muulla maailmassa GHCN-mittausasemien datojen perusteella. Vain asutuskeskuksissa lämpenee johtuen UHI-efektissä.
https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
https://data.giss.nasa.gov/gistemp/stdata
– Aavikoituminen ei ole lisääntynyt, päinvastoin, jopa Sahara on vihertynyt.
Viite:
Venter, Z.S., Cramer, M.D. and Hawkins, H.-J. 2018. Drivers of woody plant encroachment over Africa. Nature Communications 9: 2272, DOI: 10.1038/s41467-018-04616-8.
https://www.nasa.gov/feature/goddard/2016/carbon-dioxide-fertilization-greening-earth
– Sään ääri-ilmiöt ovat vähentyneet eivät lisääntyneet. Hurrikaanien ja tornadoiden voimakkuudet/määrät ovat olleet vuosikymmeniä laskusuunnassa.
https://www.aoml.noaa.gov/hrd/hurdat/All_U.S._Hurricanes.html
Maastopalot vähentyneet.
https://earthobservatory.nasa.gov/images/145421/building-a-long-term-record-of-fire
– Meret eivät ole happamoitumassa. Merten pH on noin 8,2 luokkaa. Ne ovat siis emäksisiä. Kemiassa, jos liuos on emäksinen ja pH pienenee, niin ei puhuta happamoitumisesta vaan joko emäksisyyden vähenemisestä tai vielä oikeammin neutraloitumisesta, koska ennen kuin liuoksen pH menee happaman puolelle, niin liuoksen täytyy neutraloitua (pH=7). ”Emäksisyyden väheneminen” tai ”neutraloituminen” eivät tietysti kuulosta yhtään uhkaavilta, päinvastoin. Tämä selittänee harhaanjohtavan ”happanee”-termin käyttöä.
Lisäksi meriin on liuennut valtavat määrät suoloja, jotka muodostavat nk. puskuriliuoksen. Sen vuoksi mitkään määrät hiilidioksidia eivät käytännössä pysty juurikaan muuttamaan merten pH:ta.
Kaikki indikaattorit ovat positiivisia. Ei ole näkyvissä mitään ympäristöön vaikuttavia ”katastrofaalisia tasapainotilan” muutoksia.
Näitä lämpöennätystilastoja ja mitattuja lämpöanamalioita löytyy erilaisilta virallisilta mittaajilta vaikka kuinka paljon, vuosi vuoden jälkeen. Esimerkiksi tässä on yksi hauska: https://www.youtube.com/watch?v=K4Ra2HR27pQ
Tuohon Pekan kirjoitukseen on pakko reagoida. Tässä vähän David Wallace-Wellsin kirjasta poimittua tietoa:
Kun puhutaan ilmaston muutoksesta, ei tarkoiteta sitä, mitä tapahtuu nyt, vaan mitä tapahtuu huomenna. Ja se on kaameaa luettavaa. Väestön on lasketu tarvitsevan vuoteen 2050 mennessä 100% enemmän ruokaa kuin tänään. Samaan aikaan vehnänviljelyvyöhyke siirtyy ilmaston lämpenemisen myötä 250 km pohjoiseen 10 vuodessa. Etelässä on liian kuumaa ja kuivaa.Mutta valmista viljelymaata ei ole tarjolla. Sen lisäksi on laskettu, että joka vuosi menetetään 75 miljardia tonnia kasvumaata. Multa siis häviää tuota vauhtia! Ilmaston lämpeneminen heikentää viljan laatua. Riisin kohdalla se tarkoittaa proteiinin, raudan, sinkin ja B1-, B2-, B5- ja B9-vitamiinin laskua. Vain E-vitamin pitää pintansa .
Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen on kuin onkin jo tätä päivää. Ennätyksiä lyödään joka vuosi. Vuonna 2017 koettiin kolme voimakasta hurrikaania. Niistä Harveyn sademäärä oli niin suuri, että sellainen pitäisi kokea vain kerran 500 000 vuodessa! Vuonna 2018 koettiin maailman laajuinen helleaalto. Lämpötila oli +42 Los Angelesissa, +50 Pakistanissa ja +51 Algeriassa. Valtamerillä syntyin samanaikaisesti 6 hirmumyrskyä. Maastopalot tuhosivat metsiä ja asuntoalueita ennätysmäärin. Rankkasateita on nykyään Yhdysvalloissa 40% enemmän kuin 1900-luvun puolessa välissä. Havaijin Kuauaissa koettiin huhtikuussa 2018 rankin ikinä sade. Vettä tuli yhden vuorokauden aikana 1,3 metriä! Hirmumyskyt Maria ja Irma koettelivat Karibian aluetta vain kahden viikon välein, kun saman voimakkuuden myrskyjä koettiin aiemmin vain kerran sukupolvessa. On laskettu, että ilmaston lämpeneminen 1 asteella lisää luokan 4-5 hurrikaaneja 25- 30%.
Että näin hyvin ovat asiamme.
Niin, se uhka odottelee aina siellä 20-30 vuoden päässä. Mutta nythän voimme tarkastella miten hyvin näissä kauhuskenaarioiden ennustuksissa on aikaisemmin onnistuttu.
Nämä ennustelut ovat vuodelta 1970 enimmäiseltä ”Earth Day” kaudelta:
“We have about five more years at the outside to do something.”
• Kenneth Watt, ecologist
“Civilization will end within 15 or 30 years unless immediate action is taken against problems facing mankind.”
• George Wald, Harvard Biologist
“Population will inevitably and completely outstrip whatever small increases in food supplies we make. The death rate will increase until at least 100-200 million people per year will be starving to death during the next ten years.”
• Paul Ehrlich, Stanford University biologist
“By…[1975] some experts feel that food shortages will have escalated the present level of world hunger and starvation into famines of unbelievable proportions. Other experts, more optimistic, think the ultimate food-population collision will not occur until the decade of the 1980s.”
• Paul Ehrlich, Stanford University biologist
“It is already too late to avoid mass starvation.”
• Denis Hayes, chief organizer for Earth Day
“Demographers agree almost unanimously on the following grim timetable: by 1975 widespread famines will begin in India; these will spread by 1990 to include all of India, Pakistan, China and the Near East, Africa. By the year 2000, or conceivably sooner, South and Central America will exist under famine conditions….By the year 2000, thirty years from now, the entire world, with the exception of Western Europe, North America, and Australia, will be in famine.”
• Peter Gunter, professor, North Texas State University
“Scientists have solid experimental and theoretical evidence to support…the following predictions: In a decade, urban dwellers will have to wear gas masks to survive air pollution…by 1985 air pollution will have reduced the amount of sunlight reaching earth by one half….”
• Life Magazine, January 1970
“At the present rate of nitrogen buildup, it’s only a matter of time before light will be filtered out of the atmosphere and none of our land will be usable.”
• Kenneth Watt, Ecologist
“Air pollution…is certainly going to take hundreds of thousands of lives in the next few years alone.”
• Paul Ehrlich, Stanford University biologist
“By the year 2000, if present trends continue, we will be using up crude oil at such a rate…that there won’t be any more crude oil. You’ll drive up to the pump and say, `Fill ‘er up, buddy,’ and he’ll say, `I am very sorry, there isn’t any.’”
• Kenneth Watt, Ecologist
“Dr. S. Dillon Ripley, secretary of the Smithsonian Institute, believes that in 25 years, somewhere between 75 and 80 percent of all the species of living animals will be extinct.”
• Sen. Gaylord Nelson
“The world has been chilling sharply for about twenty years. If present trends continue, the world will be about four degrees colder for the global mean temperature in 1990, but eleven degrees colder in the year 2000. This is about twice what it would take to put us into an ice age.”
• Kenneth Watt, Ecologist
Ei tainnut yksikään skenaario osua edes lähelle, mutta aina voidaan maalitolppia siirtää 20-30 vuotta eteenpäin ja toistaa samat kauhuskenaariot, jos vaikka nyt tärppäisi.
Sääennätyksiä ei nykyään lyödä, ainoastaan unohdetaan historia. Jos tarkastellaan mitä ilmastoon liittyviä tapahtumia esiintyi ennen nk. ”ilmastonmuutosta”, niin nykyään jäädään aika kauas. Tässä muutama sään ääri-ilmiötapahtuma n. 100 vuoden takaa (ihan muutama, minulla on näitä vanhoista lehdistä koottuja esimerkkejä satoja):
The South Australian Register, March 3 1886:
“Deaths through heat. The heat is terrible at Normanton”
The Sydney Morning Herald, 22 May 1911:
“The terrific heatwave that is sweeping over the United States has been responsible for hundreds of deaths.”
Rosenburg News-Review 25 Nov 1927:
“Floods and Tornadoes Make 1927 Worst Disaster Year in Red Cross History. Tornadoes and floods have killed more than 800 persons,”
Tappavimmat hurrikaanit USAn historiassa:
1. “Galveston”, vuosi 1900, uhreja 8000-12 000
2. ”San Cirico”, vuosi 1899, uhreja 3400
3. ”Okeechbee”, vuosi 1928, uhreja 2800
Vertailuna vielä millainen, sääilmiöiden kannalta, oli esimerkiksi 1950-luku, johon verrattuna nykyinen vuosikymmen on ollut kuin linnunmaitoa:
January 25, 1950: 73 degrees F (23 degrees C) highest temperature ever recorded in Cleveland in January
July 8, 1950: 33.4 cm rain fall at York, Nebraska (state 24-hour record)
September 4, 1950: Heavy typhoon strikes Japan, kills about 250
September 5, 1950: 98.3 cm rainfall at Yankeetown, Florida (state record)
November 1, 1950: 82 degrees F highest temperature ever recorded in Cleveland in November
February 2, 1951: -35 degrees F (-37 degrees C), Greensburg, Indiana (state record until 1994)
August 6, 1951 : Typhoon floods kill 4,800 in Manchuria
March 21, 1952 : Tornadoes in Arkansas, Tennessee, Missouri, Mississippi, Alabama and Kentucky cause 343 deaths
February 1, 1953 : Flooding in Netherlands, kills 1,835
June 8, 1953 : Cluster of 6 tornadoes touchdown in Flint Michigan killing 113
June 9, 1953 : Worcester County tornado, 94 killed, 1310 injured, 10,000 homeless
June 25, 1953 : 86 degrees F (30 degrees C) in Anchorage Alaska
August 16, 1954 : 200 pilgrims drown in Farahzad Iran rain storm flood
August 31, 1954 : Hurricane Carol hits New England, 70 die
September 2, 1954 : Hurricane Edna batters NE U.S., killing 20
September 11, 1954 : 20.4 cm rainfall at Brunswick, Maine (state record)
September 14, 1954 : Hurricane Edna (2nd of 1954) hits New York City, $50 million damage
September 26, 1954 : Typhoon hits Japan – 5 ferryboats sink killing about 1,600
October 15, 1954 : Hurricane Hazel strikes U.S. and Canada, 348 die
August 18, 1955 : 46.1 cm rainfall at Westfield, Massachusetts (state record)
August 18, 1955 : Hurricane Diane, kills 400 in US and 1st billion $ damage storm (N.E. U.S.)
September 19, 1955 : Hurricane Hilda, kills 200 in Mexico
September 22, 1955 : Hurricane Janet, kills 500 in Caribbean
October 12, 1955 : Hurricane Connie, kills 43 in NC, SC, Virginia and Maryland
October 12, 1955 : Hurricane Hazel, kills 68 in Haiti
July 4, 1956 : U.S. most intense rain fall (1.23″ in 1 minute) at Unionville, Maryland
October 20, 1956 : 58 degrees F (15 degrees C), Esperanza Station, Antarctica (Antarctic record high)
June 14, 1957 : 42.0 cm rain falls on East St. Louis, Illinois, state record
June 15, 1957 : 42.01 cm (16.54″) of rainfall, East St. Louis, Illinois (state record)
June 27, 1957 : Hurricane Audrey, kills 526 in Louisiana and Texas
February 10, 1959 : Tornado in St. Louis kills 19 and injures 265
September 17, 1959 : Typhoon kills 2,000 in Japan and Korea
September 26, 1959 : Japan hit by typhoon Vera; about 5,000 die
October 27, 1959 : Rare Pacific hurricane kills 2,000 in Western Mexico
Eli olen samaa mieltä, että näin hyvin tosiaan ovat asiamme.
Katastrofien osalta ennustus- ja evakuointimentelmät ovat parantuneet. Ja hyvä niin. Niitä tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Varmasti kaikki olisivat todella onnellisia jos ilmastonmuutoksen skeptikot olisivat oikeassa; se olisi edes hiukan mahdollista jos me ihmiskuntana tekisimme jotakin sen hyväksi… Aika tulee näyttämään…
Tässä kohtaa lopetan tämän keskustelun, ei ole tarkoitus käännyttää ketään.
Hyvällä ilmalla metsikössä kulkiessa tuntee selvästi esim. männyn tuottaman hajun, jolla on kauan tiedetty olevan parantava vaikutus keuhkoille. Sitä ei ole ennen tullut ajatelleeksi (minä ainakaan), että tuon tuoksun päätehtävä voi olla ilmaston säätely.
https://yle.fi/uutiset/3-11012024
Metsät siis toimivat ilmaston liikaa lämpenemistä hilliten muutenkin kuin hiilinieluina.
Hieno juttu!!