Elämän keitaita

Tervetuloa aikavaellukselle

12.5.2019 klo 18.51, kirjoittaja Kirsi Lehto
Kategoriat: Astrobiologia

Tulevana lauantaina, 18.5., vietetään Tuorlan observatoriolla/tiedekeskuksessa kaiken kansan tiedepäivää. Päivän teemana on Muuttuva Maailma. Se varsinaisena aiheena on uuden lyhyen (1,38 km) aikavaellusreitin avaaminen. Tämä reitti sitten myös esittelee maailman muutosta, kautta aikojen. Tarjolla on opastettuja vaelluksia aikavaellusreitillä, planetaarioesityksiä, tiedepajoja ja pullakahvia.

Nykyään elämme maailmassa suuren muutoksen aikoja. Muutos ei tunnu ollenkaan mukavalle ajatukselle, se huolestuttaa ja pelottaa. Sen syitä on vaikea ymmärtää, ja sen seuraukset ovat tuntemattomat, niinkuin tulevaisuus aina on.

Maailman muutosta on kuitenkin helpompi hahmottaa ja ymmärtää jos katsomme ajassa taaksepäin: geologisten aikakausien mittakaavassa koko maailman tila muuttuu jatkuvasti. Mantereet vaeltavat paikasta toiseen, planeetan ilmakehän koostumus ja ilmastotyypit vaihtelevat lämpimistä ”kasvihuoneolosuhteista” pitkiin jääkausiin. Lajisto muuttuu aina sellaiseksi joka kulloisissakin oloissa voi selviytyä.

Nykyinenkin lajisto on  aiempien ilmastonmuutosten tuottamaa. Me ”ajattelevat ja viisaat ihmiset” (Homo sapiens) ja meitä edeltäneet esi-isälajit olemme kehittyneet ilmaston aiheuttamissa  muutospaineissa. Noin 6 miljoonaa vuotta sitten viilenevä ja kuivuva ilmasto  muutti itäisen Afrikan  sademetsät kuivaksi savanniksi. Tässä vaiheessa ihmisten kehityslinja erosi isojen apinoiden, eli simpanssi-serkkujen kehityslinjasta. Ilmaston jäähtyminen edelleen  pakotti varhaiset esi-ihmiset siirtymään asumaan savenneilla, kävelemään pystyasennossa ja kehittymään älykkäämmiksi ja taitavammiksi metsästäjiksi ja keräilijöiksi.

Kun olosuhteet kävivät riittävän haasteellisiksi, ihmisen esi-isät ja pikkuserkut (mm. Homo erectus, H. neanderdalis, H. denisovan) vaelsivat kauas maailman ääriin. Jääkausiin liittyvät matalat merenpinnat sallivat vaeltamisen uusiin maailmoihin, mm. Indonesian saaristoon, Australiaan, ja Amerikan mantereelle.

Maanviljelys ja paikallaan pysyvä kaupunkimainen asutus puolestaan alkoivat mannerliikkeiden muokkaamissa viljavassa jokilaaksoissa Mesopotamiassa n. 10 000 uotta sitten. Seuraavien vuosituhansien aikana suotuisat viljelyolot maailma viljavissa jokilaaksoissa auttoivat ihmiskuntaa kasvamaan laajemmaksi, viisaammaksi ja taivammaksi.

Viimeisimmät 10 000 vuotta, eli koko ajan maanviljelyn alkamisen jälkeen, olosuhteet ovat olleet niin tasaiset ja suotuisat, että ihmiskunnan positiivinen tekninen kehitys on saattanut jatkua keskeytyksettä. Ihmisten määrä, elintaso ja vaikutusvalta planeetalla ovat kasvaneet ensin hitaasti, ja viimeisen sadan vuoden aikana räjähdysmäisesti. On keksitty globaali kaupankäynti, tieteet, taiteet ja teknologia, joka nyt mahdollistaa melkein mitä vain. Meillä ihmisillä voi olla sellainen käsitys, että hallitsemme planeettaa.

Kuitenkin maailma muuttuu edelleen. Ilmasto on muuttumasa lämpimämpään ja kosteampaan suuntaan, ja  ilmaston muutokset aiheuttavat aina muutoksia myös eliökunnassa. Edeltävä voimakas lämpeneminen planeetalla tapahtui Plaeoseeni-Eoseenikausien vaihteessa, n. 55 miljoonaa vuotta sitten, kun lämpötila nousi noin 200 000 vuoden ajaksi peräti 5-8 astetta aikaisempaa korkeammalle. Tätä ilmastonmuutosta pidetään mahdollisena mallina nyt käynnissä olevalle tilanteelle.

Eeoseenikauden aikana (55-34 miljoonaa vuotta sitten) ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä 400 – 4000 ppm. Lähes koko kauden ajan ilmasto pysyi lämpimänä, ja meren pinnat olivat korkealla. Erityisesti korkeille leveysasteille ilmasto oli trooppista: Euroopassakin kasvoi sademetsiä ja mangrovemetsiä. Hedelmäkasvit ja pähkinät olivat yleisiä, nisäkkäiden ja lintujen lajiutuminen jatkui. Monet tutuista nisäkkäistä ilmestyivät lajistoon. Muuttuvat olosuhteet siis ajavat lajien muuttumista ja tuottavat uutta lajistoa. Evoluutio on ihmeellisesti pystynyt aina tuottamaan uusia ratkaisuja, ja luonto on aina vallannut uudelleen sen tilan mistä entiset lajit ovat kadonneet.

Nykyisessä tilanteessa ihminen hallitsee maan käyttöä niin tehokkaasti, että uusien luomu-lajien kehittymiselle ei enää ole juurikaan mitään tilaa olemassa. Ilmaston muutoksen aiheuttama kehitys tulee ilmeisesti olemaan lähinnä teknologian kehittymistä – ja eliökunta ja hallitseva lajisto tuleekin ehkä selviytymään  juuri tämän kehityksen avulla. Ja tietenkin, myös teknologia kuuluu kokonaiseen ekosysteemiin ja elinympäristöön.  Tällaisen kehityskulun kautta syntyy oikeasti teknisen sivilisaation hallinnoima planeetta. Toivottavasti kyseinen sivilisaatio oppii sopeutumaan planeetan suuriin geologisiin ja ilmastollisiin lainalaisuuksiin.

Tervetuloa lauantaina Tuorlaan yhdessä ihmettelemään menneiden maailmoiden suuria muutoksia.