Elämän keitaita

Mitä astrobiologia on

11.6.2016 klo 12.30, kirjoittaja Kirsi Lehto
Kategoriat: Astrobiologia

Monilla tahoilla tuntuu olevan jotenkin epämääräinen ja jopa väärä käsitys siitä mitä astrobiologia on. Ajatellaan että se olisi outojen elämänmuotojen etsimistä jostakin tämän planeetan ulkopuolelta. Tämä on myös se asia joka kiinnostaa suurta yleisöä eniten, samoin kuin spekulatiivinen keskustelu siitä millaisesta tuo elämä sitten olisi, ja mitä meidän pitäisi sen kanssa tehdä.

Joissakin tapauksissa – kuten Mars-tutkumuksessa ja exoplaneettakartoitusohjelmissa tätä tehdäänkin, mutta tämä rajoittuu vain NASAn ja ESAn missiohin, ja kattaa vain pikkiriikkisen osan koko astrobiologian tutkimuskenttää.

Muutoin astrobiologiaa tehdään ihan tavallisilla luonnontieteiden tutkimusmenetelmillä ja tiedoilla, perus-luonnontieteiden projekteissa. Näkökulma vain on erilainen: jos luonnontieteilijät yleisesti hakevat tietoa vain tietämisen vuoksi, tai ehkä kaupallisten sovellutusten vuoksi, peruskysymys astrobiologisessa tutkimuksessa on: mitä tämä asia merkitsee elämän olemassaolon – ja meidän itsemmekin olemassaolon kannalta. Miten elämä on tullut ja kehittynyt tähän asti, ja miten sen voidaan ajatella jatkuvan tulevaisuudessa. NASAn nykyinen astrobiologiaohjelma (suurin yksittäinen toimija tällä alalla) pyrkii vastaamaan kysymyksiin: How does life begin and evolve? Is there life beyond Earth and, if so, how can we detect it? What is the future of life on Earth and in the universe? Näitä kysymyksiä ei voi tutkia tuntematta kaikkine keskenään vuorovaikuttavien luonnontieteiden perusteita.

Astrobiologia muodostaa jatkumon eri luonnontieteiden välillä, eli fysiikan, kemian, geologian, biokemian biologian, ekologian ja jopa kognitiivitieteen välillä. Se koettaa hahmottaa niistä isoa jatkuvaa tarinaa, kosmologian alueelta tähtitieteeseen, planetologiaan, geotieteisiin, biologiaan, ja teknologiaan asti.

Jos että usko että astrobiologia on kovaa luonnontiedettä – eikä pelkkää syntyjä syviä pohtivaa filosiaa – niin tulkaapa osallistumaan vaikka seuraavaan EANAn vuosikokoukseen – http://www.astrobiology.gr/eana16/

tai voisitte myös osallistua  tällaiseen perusastrobiologian kokouksenen: http://www.astrobiology.gr/eana16/Evolution of Chemical Complexity: From simple interstellar molecules to terrestrial biopolymers” Liblice Castle, Czech Republic, 13 – 15 September 2016. Tämän kurssin osallistumiskulutkin tulisivat suunnilleen katetuksi järjestävän COST-hankkeen taholta, ks. http://www.cost.eu/COST_Actions/tdp/TD1308?parties

Astrobiologian kysymykset ovat kovin kiehtovia, ovathan ne koko ihmiskunnan perimmäisiä kysymyksiä. Mutta tutkimustyö – samoin kun opetus – ovat kovin haasteellisia alan poikkitieteellisyyden takia. Kuitenkin poikkitieteellinen opetus voisi olla suureksi hyödyksi meidänkin opetussysteemissämme, sillä se auttaisi ihmisiä hahmottamaan kokonaisuutta ja oman tieteenalan merkitystä kokonaisuudessa. Tämä saattaisi olla jopa luovuuden lähtökohta – ja ainakin hauskempaa kuin meidän nykyinen koulutussysteemimme, joka opettaa valtavan hyvin valtavan syvällisiä tiedon murusia, jotka eivät yhdisty oikein mihinkään.