Matkalla Marsiin
SpaceX-yhtiön johtaja, keksijä, suur-investoija Elon Musk visio että ihmisen lajilla tulee olemaan kaksi vaihtotehtoa tulevaisuudessa. Yksi vaihtoehto on jäädä tänne kotiin. Jatkaa entiseen malliin, tehdä kaikenlaista tavallista, ja sitten, jossakin vaiheessa, se kaikki loppuu siihen että joku katastrofi hävittää ihmisen sukupuuttoon. Toinen mahdollisuus on se että ihminen nyt levittäytyy ja asettuu pysyvästi asumaan myös muille planeetoille (Elon Musk, Making Humans a Multi-Planetary Species. NEW SPACE 2017 DOI: 10.1089/space.2017.29009.emu).
Insinöörin suoraviivaisuudella hän perustelee että täällä Maan lähialueilla Mars on paras mahdollinen siirtokunnan kohde. Ja niinhän se toki onkin, ja ainoa mahdollinen. Päivän pituus siellä on sopivasti suunnilleen sama kuin Maassa, ja painovoima on kolmasosa siitä mitä se on täällä, siis olo siellä tuntuisi mukavan kevyelle, hän sanoo. Mars on myös kohtuullisen lähellä, sopivan laukaisuikkunan aikaan vain noin kahdeksan kuukauden avaruusmatkan päässä. Se on sopivalla etäisyydellä Auringosta, ei ole liian kuuma niinkuin on Venuksessa tai Merkuruksessa, mutta on kuitenkin riittävästi luonnonvaloa saatavana vaikka pitämään yllä kasvien fotosynteesiä. Se on elämän vyöhykkeellä.
Mikä tärkeintä, Marsissa on olemassa luonnovaroja joiden varassa ihminen voi tulla toimeen: Ilmakehässä on runsaasti hiilidioksidia; se kovin matalassa ilmanpaineessa, mutta paineistettuna se riittäisi hyvin kasvien fotosynteesin raaka-aineeksi. Myös kasviravinteita löytyy Mars-perästä. Eräs pieni ongelma on että nykyisellään siellä ei ole paljoakaan ilmakehää, mutta Musk jopa uskoo että jos sen ilmasto lämmitetään kasvihuonekaasujen avulla sinne voidaan palauttaa riittävä ilmakehä, ja jopa sulaa vettä järviin ja mereenkin. Tämä on se sama vanha ajatus mitä kutsutaan myös nimellä ”Terraforming”, tai Maan-kaltaistaminen (https://en.wikipedia.org/wiki/Terraforming_of_Mars). Tuo ajatus tuntuu silti kovin utopistiselle: vaikka saisivat jään sulamaan kasvihuonekaasujen avulla, niin vesi silti varmaan pysyisi maan alla pohjavetenä. Ja ilmakehää on varmaankin hyvin vaikea palauttaa jos planeetan painovoima on niin pieni että haihtuvat aineet (siis lähinnä typpi) ovat sieltä karanneet pois.
Hyvä uutinen on myös se että Marsista löytyy pinnan alta myäs kohtalaisen runsaasti vesijäätä (https://www.jpl.nasa.gov/news/news.php?feature=6680). Tämä tietenkin on tarpeen sekä ihmisten veden lähteenä että kasvien fotosynteesin lähtöaineena, joka puolestaan tuottaa sekä ruokaa että happea. Ihmisille kelvollinen hapellinen ilmakehä voidaan varmaan tuottaa ja ylläpitää suljetuissa ja paineistetuissa asuintiloissa.
Tähän astisissa suunnitelmissa miehitetyt Mars-asemat ovat rajoittuneet pikkuisiin, lähinnä avaruusalusten näköisiin moduleihin. Näitä esitellään esimerkiksi MarsOne hankkeessa, jonka tavoitteena on myös on viedä ihmisiä asumaan Marsiin jo 2020-luvulla (http://www.mars-one.com/mission). Mutta Elon Musk laittaa suunnitelmat paljon suuremmaksi. Hän laskeskelee että Marsin asuttaminen voi onnistua vain jos se tehdään riittävän suuresti, ja riittävän edullisesti yhtä menijää kohden. Menijöitä pitää siis olla paljon, samoin avaruusaluksia jotka tekevät matkaa edestakaisin, koko ajan. Avaruusalukset tankataan ja lastataan Maan kiertoradoilla suurten tankkeri-kantoalusten avulla, joita nostetaan Maasta tehokkaiden ja uudelleen käytettävien kantorakettien avulla. Marsissa taas avaruusalukset tankataan siellä tuotettavalla metaanilla (tai metaanilla ja hapella, metaloxilla), ja palautetaan takaisin Maahan. Ihmisten liikenne kuitenkin olisi suunnilleen yksisuuntaista. Kullekin lennolle mahtuisi 100 – 200 matkustajaa. Liikenteen tavoitteena on kasvattaa Marsiin noin miljoonan asukkaan kaupunki, joka sitten pärjäisi siellä omillaan.
Ihan hullu suunnitelma ja pelkkää insinööri-skifiä. Mutta suunnittelijahan on Elon Musk. Jättiläismäinen kantorakenttiprototyyppi on rakenteilla. Ensimmäinen Red Dragon testilento Marsiin pitäisi lähteä vuonna 2018, kiertoradalla tehtävä avaruusaluksen tankkaus tulisi vuonna 2020, ja miehitetyt Mars-lennot (matkustajille?) alkaisivat vuonna 2023. Yhden matkan hinta olisi noin 200,000 $, ja jatkossa ehkä vain 100,000 $ – siis jopa halvempaa kuin talon ostaminen täällä Maan päällä.
Mutta hyvä ihmiset: jos vaikka joskus joudutaankin tuollaisen kaukomatkailun lumoihin, niin nautitaan nyt ensin tästä maanpäällisestä paratiisista, eli Suomen kesästä…
Hyvää kesää sinulle!
Nykymaailman ja avaruuslentojen yhteydessä ei voi olla ajattelematta Aniaraa, en ainakaan minä..
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aniara
Joo, hyvää kesää kaikille!
Hieno mielleyhtymä!
Kuitenkin: onkos tuo avaruuden vangiksi jouneiden ihmisten kohtala mitenkään erityisen julma? Siellähän he vain elävät elämäänsä, ja heijastelevat ja symboloivat tätä ihmisten luontaista mielenlaatua. Heijastelevat ja symboloivat myös yhteisön ja yhteisyyden ensiarvoista tärkeyttä, ihmisten tärkeyttä toinen toisillensa. Tosin poikkeuksellisen karulla tavalla.
En pidä Marsia kovin järkevänä asutuskohteena. Vaikka kaikki muut ongelmat ratkeaisivatkin, kolmasosapainovoima jää jäljelle. Ihmisen sopeutuminen siihen on toistaiseksi avoin kysymys. Vaikka sopeutuisikin, Marsiin tottuneet tai siellä kasvaneet tuskin enää sopeutuisivat Maan painovoimaan eli olisivat tavallaan Marsin vankeja.
Kannatan ihmisen levittäytymistä aurinkokuntaan, ja uskon että se tulee tapahtumaan, mutta ei niinkään Marsiin eikä muillekaan planeetoille, vaan keinotekoisiin pyöriviin 5-10 km kokoisiin habitaatteihin jotka on rakennettu asteroidien raaka-aineista. Sellaisiin kuin Gerard O’Neill tutki 1970-luvulla, mutta vähän modernisoituina jotta otetaan huomioon optiset kuidut, ledit ja tietotekniikka. Asteroideissa on niin paljon raaka-ainetta että niistä voi periaatteessa rakentaa niin suuren määrän habitaatteja että niiden yhteenlaskettu elinpinta-ala ylittää planeettojen pinta-alan moninkertaisesti. Elämän perusominaisuus on halu levittäytyä, ja ihmisen kohdalla se ilmenee talouden ja väestön pyrkimyksenä kasvaa aina kun on tilaisuus. Keinotekoiset habitaatit tarjoavat siihen periaatteessa ja ehkä käytännössäkin mahdollisuuden, planeetat eivät niinkään koska niiden pinta-ala on varsin rajallinen ja olosuhteet vaikeat.
Noihin vapaan avaruuden pyöriviin habitaatteihin voi tutustua esimerkiksi osoitteessa http://www.nss.org/settlement/space/ .
… Joo, kuten sanot: varmaan on parempia mahdollisuuksia lähetä pois tämän Maan kamaralta kuin tuonne Marsiin…
Oikein kevyt kesäjuttu. Elon Musk kyllä pitäisi saada käymään jonnekin Suomen Savoon hyttysten syötäväksi. Realiteetti palaisi tai sitten ei.
Kirsi Lehdon jutussa on väitteitä, joista voi olla kovin eri mieltä.
Marsissa nimittäin ei ole mitään elämän edellytyksiä ihmislajille. Eihän ihmiskunta sinne kehittynytkään.
Raapustelen myöhemmin kritiikkini kohta kohdalta.
Jees, niinkuin Pekka Janhjunenkin tuossa alla sanoo, Marissa olisi vastassa paljon ylipääsemättömiä ongelmia, tai ainakin vaikeita. Mutta kovin monet sinne kuitenkin vakavissaan aikovat mennä. Kait kaikki on mahdollista, jos on rajattomasti rahaa, mutta silti ei kaikki ole ihan viisasta…
Pikkupoikana ja myöhemminkin olen lukenut monta avaruusseikkailu-kirjaa ja ollut ihan kiinnostunut. Nykyisin, vaikka avaruus sinänsä kiinnostaa, en tunne kerrassa mitään vetoa päästä avaruuteen, päin vastoin. Toisaalta tiedän monen haluavan osallistua avaruusmatkoihin, joidenkin jopa kiihkeästi. Mistä tällainen psykologinen eroavuus johtuu?
Vuonna 2013 julkaistiin Neuron-lehdessä tutkimus, jonka mukaan eri ihmisten aivojen ja hermoyhteyksien rakenteet ovat niin erilaiset, että he eivät voi ajatella eivätkä toimia keskenään samalla tavalla
https://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm
http://www.cell.com/neuron/fulltext/S0896-6273(13)00004-4?_returnURL=http%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS0896627313000044%3Fshowall%3Dtrue
Tämän ”erimielisyysperiaatteeksi” kutsumani ilmiön tunteminen tekisi periaatteessa kaikista kohtaamisista sopuisampia, kun ymmärrettäisiin vallitsevan erimielisyyden varsin usein johtuvan aivoista.
Avaruusmatkalle lähtevän seurueen olisi sovun säilymisen varmistamiseksi hyödyllistä harjoitella ihmissuhteita vaivaavan väistämättömän aivoperäisen erimielisyyden käsittelyä jo ennen lähtökiihdytystä.
Oikein hyvä näkökulma! Ja yleensä aika käsittämätön alue kaikki tämä mitä ihmisen päässä liikkuu, sekä se mitä se haluaa ja miksi, ja sekin miten vaikeeta sitä on selittää sellaiselle joka ajattelee toisin…