Lasten ja nuorten kirjoista

21.2.2020 klo 16.02, kirjoittaja
Kategoriat: Astrobiologia

Minä – ja ehkä monet muutkin –  aika usein ihmettelen sitä, mihin tämä maailma on menossa. Sitä tietenkään ei voi tietää, tulevaisuutta ei voi ennustaa. Viimeisen sadan vuoden aikana maailma on ollut aika hurjan kehityksen pyörteissä: kaikki asiat, kuten ihmisten elintapa, kulutustaso, oppinaisuus, elinikä, terveys, ja koko maailman luonnonolot ja teknologiat ovat tänä aikana totaalisesti muuttuneet. Jos käy niin, kuten oletettavasti käy, että tämä nopea kehitys jatkuu samaan suuntaan, ja kiihtyvää vauhtia, niin kylläpä sadan vuoden kuluttua maailma tulee näyttämään hyvinkin erilaiselle kuin nykyään.

Emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta onko meillä edes ajatusta tai mielipidettä siitä mitä toivoisimme tapahtuvan? Mihin suuntaan haluaisimme maailman muuttuvan? Jos tiedämmekin mitä toivoa, onko meillä mitään keinoa ohjata asioita siihen suuntaan.

 Eilen satuin vastakkain erään perhetutun nuoren miehen kanssa, ja kyselin mitä kuuluu hänen opinnoilleen. Tämä nuori on juuri valmistumassa äidinkielen ja kirjallisuuden maisteriksi, ja alkaa nyt tekemään jatko-opintoja lasten- ja nuortenkirjojen sisällöstä ja maailmankuvasta.

WAU!!  Siinäpä voisikin olla tutkittavana juuri se työkalu, millä huomisen yhteiskuntaa ja maailmaa muokataan ja rakennetaan. Tuon työkalun avulla sitä jopa tehdään niin hienovaraisesti, että kukaan ei ehkä edes huomaa olla varuillaan, eikä huomaa että lukijaa tässä nyt jonnekin johdatellaan.

Jäin siinä miettimään että mitähän niissä nuorten kirjoissa sitten pitäisi esitellä. Kenen intressejä, ja millaista maailmankuvaa pitäisi esitellä tästä kovin moniarvoisesta maailmasta, missä mitään yksiselitteistä totuutta ei näytä olevan olemassakaan.

Kaikki tarinat edustavat jonkinlaista arvomaailmaa, kaikilla  ihmisten toimilla, pyrkimyksillä ja valinnoilla on aina olemassa jonkinlainen arvo- tai tärkeysjärjestys, ja suunta. Tai, jos ihmiset puuttuvat tarinasta, sekin on arvovalinta. Mutta mitä olisivat nyt ne oikeat ja sopivat arvot nuorisolle esiteltäväksi, kun ne ovat eri tahoilla kovin niin erilaisia ja jopa keskenään vastakkaisia. Toisaalta, monet varmasti ajattelevat että lastenkirjojen ei edes pidä tehdä mitään arvokasvatusta, sillä vanhemmat ja kasvattajat haluavat itse valita arvomaailmansa. Mutta myös kasvattajat voivat olla ymmällään siitä millaisia arvoja mitäisi koettaa nuorisolle tarjota.

Myös me tutkijat, ammattiopettajat ja -kasvattajat edustamme kovin erilaisia maailmankuvia ja tulevaisuuden visioita.

Puhdas biologinen ja ekologinen näkemys voisi olla se että kaikkien lajien, ja myös ihmisen perustarve ja pyrkimys on lisääntyä yhä suurempiin määriin, valloittaa yhä suurempi ekologinen lokero ja resurssimäärä itselleen – tiedostaen myös sen, että tällaiset yhden lajin massiviset ylilyönnit omassa ekosysteemissään johtavat jossakin vaiheessa totaaliseen romahdukseen: sopulit juoksevat mereen, kanipopulaatiot kuolevat ruuan puutteeseen.  

Teknokraatit taas visioivat tekniikan rajatonta kehittymistä. Teknologia tulee viemään ihmiset ylös avaruuteen ja rakentamaan uusia asuinalueita muille taivaankappaleille. Teknologia ja bioteknologia tulevat muuttamaan ihmisen fyysistä olemusta, tuottamaan sellaista kybernetiikkaa jonka avulla ihminen pystyy pian johonkin ennennäkemättömiin asioihin. Ehkä kommunikaatio ja tiedonsiirto suoraan aivojen ja tietokoneiden välillä tulee jokapäiväiseksi asiaksi. Maailma yhtenäistyy yhdeksi reaaliaikaiseksi läsnäoloksi, kaikkialla.

Terveys paranee, ihmisten ikä pitenee. Kuoleman välttämättömyys alkaa kadota jonnekin ihmisen elämän reuna-alueille. Synteettisen ruuan tuotanto vapauttaa meidät biologisen perustuotannon riippuvuudesta.

Talousihmiset taas näkevät että kaikki tämä on mahdollista, ja kaikki se tulee tapahtumaan ja tuottamaan kauniit ylijäämät ja arvonlisäykset pääomanomistajille. Kaikki kaupallinen toiminta tulee kasvamaan ja lisääntymään loputtomasti, kulutusjuhlat jatkuvat ja komistuvat vuosi vuodelta.

Monet ajattelevat että nämä maailman suuret prosessit ovat kuin valtamerilaivoja jotka eivät helposti käänny. Ne ovat kuin luonnonvoimien ajamia pyörremyrskyjä jotka ruokkivat itse itseään.

Mutta onko tämä jatkuva kasvu juuri se hyvä, toivottava ja oikea suunta mihin haluamme maailman menevän? 

Millaisia tarinoita tästä tulevaisuudesta syntyy? Miten ihmisen identiteetti kehittyy tämän kaikkivoipaisuuden keskellä? Miten ihminen kestää kosmista rajattomuutta ja kaiken mahdollisuutta? Olisiko nuorisolle esiteltävä jotakin toisenkinlaisia vaihtoehtoja? Kuka sellaisia osaisi kirjoittaa?  Millaista vaihtoehtoista maailmankuvaa ne voisivat esitellä?

Vaikeita haasteita: mitä voimme luvata, mitä voimme suositella, mitä voimme pitää hyvänä?

Mutta sitten mieleen hiipi epäilys näiden kysymysten aiheellisuudesta: lukeekos nuoriso enää edes kirjojakaan?? Taitavat olla jo ihan tavoittamattomissa omissa maailmoissaan. Itseasiassa, todennäköisin tulevaisuus lienee se että reaalimaailmoista siirrytään yhä enemmän vaihtoehtoisiin digitaalisiin virtuaalimaailmoihin. Ja ehkä hyvä niin: siellähän kaikki on mahdollista ja valinnan varaista…

4 kommenttia “Lasten ja nuorten kirjoista”

  1. Lasse Reunanen sanoo:

    Kirjoista ja lukemisesta: Sain poistokirjan; Lukeminen saa loistamaan –
    Tarvasjoen kirjasto 150 vuotta / Kalervo Mäkinen, Kustannus HD 2007,
    josta alkua: ”Sinulle joka avasit kirjan – Opettaja Vilho Mattila aloitti Tarvasjoen
    kirjaston 100-vuotisjuhlassa sen historiaa kuvaavan puheensa sitaatilla:”
    ”Kirjoissa on kaikkien menneitten aikojen sielu. Kirjat ovat opettajia, jotka opettavat
    meitä ilman vitsaa ja kuritusta. Ilman kiukkuisia sanoja ja maksua pyytämättä.”—
    Sisältö jatkuu: ”I Kirjat ennen kirjastoa 1. Ensimmäiset kirjat Suomessa” jne.
    Lopussa tilasto Tarvasjoen kirjaston lainoista 1997-2006,
    jossa ollut alle 1000 lainaajaa sekä keskimäärin noin 39 lainaa lainaaja kohden
    vuodessa – mutta käyntikertoihin verrattaessa lainat laskeneet 2,7 lainauksesta
    1,4 lainaukseen – siis muuta käyttöä lainausten lisäksi tullut.
    En em. kirjastossa ole itse ollut. Kirjasta: ”Suomessa ilmoitetaan olevan
    927 kirjastoa, joista pääkirjastoja on 449 ja laitoskirjastoja 69.”
    Nyttemmin lienee vähentynyt Suomen kirjastoja vaikka aineistomäärät kasvaneet.

    Salossa ollut lasten vähentymisen vuoksi esillä koulujen ja päiväkotien
    vähentämistä kun kaupungista viime vuosikymmenen aikana väestöä
    poistunut tuhansia, lapsiperheitäkin ja syntyvyys Suomessa muutenkin
    vähentynyt. Salossa syntyi viime vuonna noin 300 lasta, puolet vähemmän
    kuin runsas 10 vuotta sitten.
    Arvioitu Salon oppilasmäärän olevan muutaman vuoden jälkeen
    yli 1000 vähemmän kuin vuosikymmen sitten.

    Maanantaina 24.2. Salon kaupunginvaltuusto päätti em. vähennyksistä,
    jotka ennakoitua vähemmän alkuun ollut – josta ti 24.2. ja ke 26.2.
    Salon Seudun Sanomat tarkemmin kertonut.
    Salon kouluista lakkautetaan Perniön Saurun koulu 1.8.2023 alkaen ja
    Perttelin Hiiden koulu 1.8.2021 alkaen, myös muutamia päiväkoteja lakkautetaan.
    Lakkautusten jälkeen tyhjiksi jääneet kiinteistöt asetetaan myyntiin.

    Em. Hiiden koulu, josta kuvia tänään SSS:n kirjoituksessa sikäli kiinnostava
    kun Suomi sai nimetä viime vuonna yhden eksoplaneetan ja sen tähden –
    joiksi valikoitui Kolmion tähdistön tähtikuvion alta ”Pätsi” tähden ”Hiisi”
    nimelle eksoplaneetta. Em. Perttelin Hiiden koulu sijaitsee Hiisi nimisessä
    kylässä Salossa, entisen Perttelin kunnan alueella –
    jota sijaintia likimain kartalla osoittaa kolmiomainen Kemiön saari.
    Kirjoja ja lehtiä lapsetkin edelleen runsaasti lukevat, mutta eriytymistä ja
    osittaista vähentymistä siinä havaittavissa ollut.
    Internetin laajenevan tarjonnan ohella vanhempi kirjallisuuden tarjonta
    hyvä säilyttää uusiutuville lapsiryhmillekin yhä opetuksessa mukana…

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Hienoa Lasse kun tuot esiin tuota kirjastojen pitkää historiaa. Kirjastot ovat olleet varmaan koko maan tärkein kulttuurikasvattaja, niin kauan kuin täällä on oltu lukutaitoisia… ainakin näihin vuosikymmennin asti. Nyt taitaa olla niin että televisio ja internet ovat tärkeämpiä…

      1. Lasse Reunanen sanoo:

        Niin, internetin sisältö kasvaa ja sen nopeus, sovellukset jne. kehittää tiedonkäsittelyä.
        Kirjoissa kuitenkin yhä enin osa vanhasta tiedostamme ja usein kirjat kohdennetussa tiedonkäsittelyssä nettiä käytännöllisempiä.
        Täsmennän em. kirjan kirjastotilastoa:

        – Vuonna 1997 oli 8 530 käyntiä, 22 704 lainaa ja 606 lainaajaa, 2,7 käyntiä 1 lainaa kohden ja 0,4 lainaa 1 käynnillä,
        keskimäärin 37,5 lainaa vuodessa lainaajilla.
        – Vuonna 2006 oli 18 920 käyntiä, 26 025 lainaa ja 703 lainaajaa, 1,4 käyntiä 1 lainaa kohden ja 0,7 lainaa 1 käynnillä,
        keskimäärin 37,0 lainaa vuodessa lainaajilla.

        Viimeksi kerroin vahingossa jakolaskuni käänteisesti, virhetulkinnallani.

        Kertomani Salon Seudun Sanomat kirjoitukset lyhyesti myös uutisissa:
        – Ti 25.2. Turun Sanomat
        – To 27.2. Perniönseudun Lehti / kuvilla Salon kaupunginvaltuuston kokouksesta.
        Salon kaupungin nettisivulta löytyy esityslistat ja pöytäkirjat.

    2. Lasse Reunanen sanoo:

      Tähdet ja avaruus 2/2020, sivuilla 36-39 esitteli valtioiden 112 nimettyjä
      eksoplaneettoja tähtineen.
      Suomen nimetyt Hiisi ja Horna, Kolmion tähdistöstä,
      keksi nuori lukiossa lukeva Aapo Saranpää – lehtikuvassa kolmioteemalla paita.
      Olin edellä Hornan muistanut väärin kuumana Pätsinä –
      joka voinee sopia toiselle eksoplaneetallekin, jos sellainen löytyy läheltä emotähteä.
      Hiisi ja Horna muistuu nyt H-alkukirjaimistaankin.
      Tarkat luvut saatu kohteille,
      jotka silmin näkymättömänäkin helposti tähtitaivaalta kohdistaa karttamerkinnöistä.
      Suomalaisittain sanonta: Hornan tuuttiin – etäiselle kohteelle, kohdistus tähdellekin.
      Tuuttijäätelö myös kolmiomainen kartio ja kaukoputkilla kohdistamalla Horna-tähti ympäristöineen valokuvattavissa näkyviin Kolmion tähtikuvion yhteyteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *