Koko tarina – lyhyesti kerrottuna
Verkosta löytyy kaikkea mahdollista, varmaan siellä on jo kaikki mitä ihminen tietää, moneen kertaan ja kaikenlaisina versioina. Sieltä löytyy esimerkiksi tälläinen kooste, lyhyt ja ytimekäs; tässä on kaikki tärkeä mitä maapallolla on koskaan tapahtunut. Eli BBC:n kooste Maa-planeetan tärkeistä tapahtumista:
http://www.bbc.com/earth/bespoke/story/20150123-earths-25-biggest-turning-points/index.html
Ne 25 tärkeää tapahtumaa jotka aikanaan merkittävästi muuttivat kehityksen suuntaa planeetalla Maa on listattu tuolla sivulla. Tässä käännös, vapaasti muokattuna. Jos näyttää kovin tutulle listalle niin kannattaa kuitenkin vilkaista tuo viimeisin vaihe – ihan vain muistin virkistykseksi:
-Maan synty, 4,5 Miljardia vuotta sitten, 4,5 Ga (Giga annii)
-Elämän synty, ehkä n. 3,5 Ga
-Fotosynteesi – eli valoenergian talteenotto – tämä varhaisin versio ei vielä tuottanut happea, n. 3,4 Ga
-Laattatektoniikka – ehkä n. 3 Ga
-Hapen nousu ilmakehässä, happea tuottavan fotosynteesin seurauksena – 2,4 Ga
-Endosymbioosi – tällä tarkoittavat tumallisten solujen alkuperää – mutta tämän tapahtuman alkuperä on kyllä paljon monikutkaisempi kuin tuo mainittu endosymbioosi. Tuo sana nimittäin tarkoittaa vain mitokondrion, eli happea käyttävän hengityselimen tuloa solun sisälle. Isompi kysymys on että mistä koko sen solun genomi tuli. Vanhimpien tällaisten solujen jäljet löytyy n. 2,1 Miljardin vuoden takaa – mutta niitä on voinut olla olemassa paljon aikaisemmminkin.
-Suvullinen lisääntyminen – monimutkainen ja vaikea (siis geneettisesti kallis) toiminta josta sittemmin kuitenkin tuli merkittävää etua lajien säilymisen kannalta, ja se vakiintui käyttöön kaikille korkeammille eliöille. Alkoi joskus ennen 1,8 – 1,2 Ga
-Monisoluisuus joka jatkossa mahdollisti kaikenlaisten monimutkaisten eliöiden kehityksen – solukkojen erilaistumisen erilaisiksi ruumiinosiksi. Tämä kehittyi ensin kasveissa – ehkä jo n. 2 – 1 Ga
-Totaalijääkausi – jääpallomaa – joka kolme eri kertaa jäädytti Maan joko kokanaan tai lähes kokonaan jään peittämäksi palloksi. Ihme kyllä elämä sinnitteli hengissä näiden vaikeiden aikojen yli, mutta suuri osa lajeista ja yksilöistä kuoli. Tätä jatkui yli 200 miljoonan vuoden ajan, ajalla 850 – 635 Ma
-Kambrikauden räjähdys – totaalijääkausien jälkeen olot lämpenivät, ilmakehässä oli paljon happea, ja planeetalla paljon tyhjää tilaa. Tyhjä tila täyttyi hyvin nopeasti mitä kummallisimmilla monisoluisilla eliöillä, mönkijäisilla ja kaivajaisilla ja uiskeltelijolijoilla. Kaikki nykyiset eliökunnan pääjaksot ilmeistyivät lajistoon – (siis niveljalkaiset, nilviäiset, sienieläimet, madot, selkäjänteiset) ja lisäksi muita mielenkiintoisia kokeiluja jotka sittemmin katosivat… tapahtui 542 Ma.
-Kasvien nousu kuivalle maalle – tämähän edellytti sitä että ilmakehässä oli jo riittävästi happea (suunnilleen nykyinen taso) ja siitä syntyvä otsonikerros joka blokkasi UV-säteilyn. Tapahtui n. 465 Ma
-Ensimmäinen suuri joukkotuho – Ordovikiajalla tapahtunut globaali kylmeneminen johti voimakkaaseen jäätiköitymiseen, meren pinnan laskemiseen (vesi sitoutui jäähän) – rannikkovesien kuivumiseen. Nämä suuret muutokset johtivat siihen että 85% merien eliölajeista kuoli sukupuuttoon. Tämä tapahtui n. 445 Ma.
-hyönteiset ja hämähäkkieläimet – ja sitten pian myös lihaseväisistä kaloista kehityneet nelijalkaiset sammakkoeläimet ryömivät ylös vedestä ja asettuivat elämään kuivalle maalle. Tämä tapahtui n. 370 Ma.
-kylmien aikojen taas koettaessa – elettiin taas jääkautta – maalle siirtyneet sammakkoeläimet kehittivät paksun ja kuivumista kestävän nahkan , sisäinen hedelmöitys ja paksukuoriset munat. Ne muuttuivat matelijoiksi. Tämä tapahtui n. 320 Ma.
-mantereet ja niiden alustoina olevat mannerlaatat ovat seilanneet ympäri planeetan pintaa. Ne ovat vuorotellen kohdanneet, törmäilleet ja muodostaneet vuoristoja, muodostaneet isompia kuivia maalueita, ja sitten taas purjehtineet erilleen. Kaikista suurinta, eli kaikkien manner-alueiden yhteenliittymää kutsutaan Pangean supermantereeksi, ja sitä ympäröivää merta Panthalassaksi. Se muodostui n. 300ma, ja oli suurimmillana n. 175 Ma. Siitä erkaannuttuaan mantereet ajautuivat suunnilleen nykyisiin asemiinsa
-Permikauden päättyminen ajoitetaan kaikkien aikojen suurimpaan lajiston kuolemaan ja sukupuuttoon: n. 95% merien lajistosta ja 70% maalla elävistä lajeista katosi pois planeetalta. Tämän nopean joukkotuhon aiheutti ehkä suuri meteoriittitörmäys, tai ehkä Siperian laakoasaltti-purkaus, suuren hiilidioksimäärän purkautuminen ilmakehään ja sitä seuraava ilmastonmuutos (ydintalvi?). Tämä tapahtui 252 Ma.
-Triaskauden aikana kaikki eliömuodot kukoistivat ja monipuolistuivat: krokodiilit, dinosaurukset (näitä lajeja oli yli 550) , lentoliskot, joutsenliskot, kalaliskot – kasvitossa käpypalmut, neidonhiuspuut, havupuut. Ja sitten taas iski joku valtava joukkotuho. Sen aiheuttajaa ei tarkaan tiedetä – ehkä se oli asteroidi tai tulivuoren aiheuttama ilmastonmuutos – mutta noin puolet lajeista kuoli taas sukupuuttoon.
-höyhenpeitteisistä dinosuruksista kehittyivät linnut. Näistä kuuluisin on on Archaeopteryx, joka eli 150 Ma, mutta joitakin tätäkin vanhempia lintujen fossiileja tunnetaan.
-Kasvien kehitys on ollut oleellinen ylläpitävä tekijä koko eläinkunnan kehittymiselle: paljassiemeniset kasviet levittäytyivät kuivalle maalle jo 465 Ma, mutta koppisiemeniset kukkivat kasvit ilmestyivät vasta 130 Ma, ja heinäkasvit noin 70 Ma. Heinäkasvien myötä ilmestyi kuvaan savanni-ja aro-tyyppiset ekosysteemit.
-Noin 65,5 Ma iski viides Maan eliökuntaa kohdannut suuri joukkotuho: Jukatanin niemimaalle Meksikoon iskeytyi läpimitaltaan kymmenen kilometrin kokoinen adteroidi. Iskun aiheuttama tuhovoima nosti ilmakehään runsaasti kiveä ja pölyä, sytytti laajoja tulipaloja. Samaan aikaan tapahtui masssivinen Deccan basalttipurkaus maan toisella puolella. Yhdessä nämä aiheuttivat useita vuosia kestävän ydintalvi-ilmaston joka johti vaihtolämpöisten dinosaurusten sukupuuttoon.
-Dinosaurusten kadottua pääsivät kehittymään eteenpäin olemassa olevat pienet sekärankaiset – jyrsijät, ja kädelliset. Kädellisten linja tuotti myöhemmin apinat.
-fotosynteesikapasiteetti kasvaa kun C4 rektioreittiä käyttävät kasvit kehittyvät, n. 30 Ma.
-Kädellisistä kehittyy apinoiden linja n. 25 Ma. Apinoiden linjasta erkaantuu hominidi-linja noin 7 Ma.
-nykyinen ihmislaji kehittyy Afrikassa Homo heidelbergis-lajista n. 200 000 vuotta sitten
-Ihminen on asuttanut kaikki mantereet, ja valjastanut suuren osan Maan pinta-alasta omaan käyttöönsä. Ihmisen toiminta on aiheuttanut kuudennen massatuhon ja laajan sukupuuttoaallon planeetalla, ja käynnistänyt historian nopeimman ilmastonmuutos prosessin. No, toisaalta – onhan ihminen myös ensimmäinen laji joka pystyy kartoittamaan ja kirjaamaan koko planeetan menneen hisorian – kait se sitten tietää mitä se tekee…. Vai tietääkö, oikeesti? Isossa mittakaavassa?
Hei Kirsi!
BBC:n lista on ehkä riittävä maapallon historiaa ajatellen, mutta esittämääsi jatkokysymystä ajatellen riittämätön…Nykyisenkaltainen elämäntyyli ei olisi mahdollista, jos ihmisen historiassa ei olisi otettu käyttöön A: työkaluja/ metsästyksen apuvälineitä, sillä ne mahdollistivat tehokkaamman ravinnonhankkimisen ja sen hyödyntämisen. B: viestittäminen, sillä jos ajatellaan esim. pienriistan metsästämistä, tarvitaan siihenkin hyvää organisointia/ teamityöskentelyä joka ei onnistu ilman hyvää yhteistyötä. Tämä on tärkeää siksikin, että ihminen oli itsekkin suurenpien petojen mahdollinen ”päivällinen”. C: tulen valjastaminen, joka mahdollisti proteiinien tehokkaamman hyödyntämisen. D: maanviljelyksen keksiminen sekä karjan kesyttäminen joka taas antoi mahdollisuuden nykyisenkaltaiseen tehomaatalouteen. Tämä antoi mahdollisuuden kaupunkien syntymiseen, jossa osa sen yksilöistä pystyi erikoistumaan esim. tähtitieteeseen!
”Kait se sitten tietää mitä se tekee…. Vai tietääkö, oikeesti? Isossa mittakaavassa?”
(lainaus erinomaisesta kysymyksestäsi)vastaus on valitettavasti HYVIN NEGATIIVINEN eli ei tiedä. Kaikki, jotka ovat olleet esim. taloyhtiön yhtiökokouksissa tietävät, kuinka hankalaa on päättää edes kohtuu yksinkertaisistakin asioista… puhumattakaan esim. piha-alueista ja niiden hoidosta, jotka eivät tuota mitään eli niistä koituu vain kuluja, mutta ovat luonnollisesti kaunistus hyvin hoidettuna.
Isossa mittakaavassa ilmastosopimukset, napa-alueiden energiavarantojen hyödyntäminen tai esim. hiilidioksiinipäästöjen vähentäminen globaalisesti on todella vaikeaa, koska yksitäisillä valtioilla on kovin erillaiset intressit niiden suhteen.
Esimerkiksi käy myös surullisen kuuluisa Talvivaaran kaivos. Luin jostakin, että suuresti arvostettu/ arvostamani Esko Valtaoja on sanonut, että Talvivaaraan ympäristötuhoja on liioiteiltu. No miten vain, mutta kyseisen kaivoksen toiminta on aiheuttanut/ tulee aiheuttamaan Suomen historian suuriman ympäristökatastrofin.
Ihminen on myös aina voimakkaasti muokannut ympäristöään.On esim. aika yllättävää, että, Suomessa 1800-luvun alkupuolella metsäpinta-ala oli pienenpi, kuin nykyisin kaskeamisesta johtuen.
Ymmärrämme maaailmankaikeudesta ja sen mekanismeista enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta siitä huolimatta ekosysteemi maapallolla köyhtyy osittain ihmisen toiminnan seurauksena, johon olen kylläkin itsekkin osallinen omalla kulutuskäyttäytymiselläni.
Hei Kai
joo – näinhän se on. Kaikki mitä ihminen on lajina tehnyt, keksinyt ja pystynyt, on johtanut siihen missä nyt ollaan. Mutta nyt pitäis jotenkin oppia ja pystyä jo hallitsemaan tätä äärimmäisen moniulotteista vuorovaikutusten yhtälöä jotta ei kävisi hullusti, kaikille.
Kiitokset mieenkiintoisesta blokista, johon löysin Hesarin artikkelin kautta.
Minua askarrutanut asia on elämän synty planeetallemme. Kerrotaan todistetun, että kaikki elämä on lähtöisin yhdestä ainoasta alkumolekyylistä.
Elämä planeetallamme olisi syntynyt siis vain yhden kerran.
Ajatellaanpa nuotion sytytystä, jos ei ensimmäisellä tikulla tärppää, raapaistaan toinen, kolmas jne.
Näin on voinut käydä planeetallammekin, ensimmäinen – n:s yritys eivät ole jääneet henkiin.
MUTTA, kun ensimmäinen itseään monistava molekyyli oli syntynyt, loppuivatko ”raapaisut”? Jos minkäänlaista ”älykästä suunnittelijaa” ei taustalla vaikuttanut, miksi yritykset olisivat loppuneet ?
Eli onko alkusynty ollutkin jatkuva prosessi, joka on tapahtunut planeetallamme useissa eri paikoissa useita kertoja, esim meren syvyyksissä ? Ehkäpä tänäänkin.
Se, että kaikki oliot voidaan genetiikan perustella johtaa samasta kantamuodosta, saattaakin johtua siitä, että on olemassa vain yksi mahdollinen koodi, joka synnyttää elämää.
Jukka T.
Heii Jukka
Nämä ovat hyviä kysymyksiä – mutta sellaisia että niihin ei olevastauksia olemassa. on mahdollista että elämä syntyi useita kertoja – mutta että ne varhaisemmat kuolivat pois. Olisivat voineet kuolla esim. viimeisimmässä kovassa asteroidipommituksessa – tai sitten siihen että vahvin kanditaatti nopeasti söi pois kaikki hekommat versiot. Tämä ainaki olisi tapahtunut – nimittäin vahvin näyttää aina valtaavan tilan heikommilta. Edelleen, nytkin — jos jossakin meren pohjassa syntyy sellaisia yhdisteitä jotka voisivat ehkä kehittyä elämän suuntaan niin varmasti siihen pian osuu paikalle jonkinlaisia eliöitä (todennäköisimmin bakteereita) joiden mielestä ne ovat hyvää ruokaa. Mutta muutenkin, elämä ei voi enää enää syntyä siksikään että sellaiset hauraat molekyylit eivät säilyisi hapellisissa olosuhteissa.
Luin Paul Deviesin kirjasta Kolkko hiljaisuus, että viimeisen puolenmiljoonan vuoden aikana sukupuuttoaalloissa on ollut 62 miljoonan vuoden sykli. Tutkijat ovat löytäneet saman syklin Aurinkokunnan liikkeestä kun se nousee ja laskee Linnunradan tasossa. Linnunrata liikkuu Neitsyen suuntaan 200 km/s. Kun Aurinkokunta on Linnunratan tasosta ”ylhäällä” menosuunnassa, Linnunradan halo ei suojaa tappavalta kosmiselta säteilyltä ja seuraa joukkotuho.
Lieneekö tuossa perää ja missä vaiheessa sykliä ollaan nyt. Mikä on Aurinkokunnan asema suhteessa Linnunradan tasoon ja menosuuntaan. Meinaan tällä hetkellä.
Kambrikauden jälkeen ISOJA sukupuuttoja on ollut yhteensä kuusi – tämä nyt käynnissä oleva on niistä suurin. Joistakin niistä tiedetään mistä ne aiheutuivat – eli tämä viimeisin on ihmisen aiheuttama, edellinen johtui siitä että 10 km kokoinen asteroidi paukahti maahan. Edellisten syitä ei varmuudella tiedetä. Jotkut ovat olleet äkillisiä, kuten Permi/Trias-kauden väliin sattuva (liian nopea säteilyn aiheuttamaksi), ja siitäkin arvellaan että se olisi johtunut sekä törmäyksestä että samanaikaisesta isosta basalttipurkauksesta. Niihin muihin näyttää liittyvän hyvin nopeat ilmaston muuutokset – joko voimakas jäätiköityminen ja sen aiheuttama merien kuivuminen, tai sitten jäätiköitymistä seuraava nopea lämpeneminen. Useissa niissä tuho on ollut ainakin yhtä suuri tai suurempi meri-eläinten kuin maa-eläinten kohdalla – joka mielestäni ei viittaisi kosmiseen säteilyyn… siis, ei ainakaan suoraan säteilyvaikutukseen. Olen kyllä kuullut teorian että tuo linnunradan tasosta poikkeaminen (tai sen läpi kulkeminen) ja sen aiheuttama kosmisen säteilyn lisääntyminen vaikuttaisi ILMASTOON. Jos niin on, niin se voi kyllä sitten aiheuttaa niitä sukupuuttoja, koska ne nimenomaan liittyvät voimakkaisiin ilmaston muutoksiin…
Niin, ja kun kysyt että koska on seuraava tulossa – niin sehän on juuri nyt parhaillaan käynnissä. On ollut jo 10 000 vuotta.
Auringon superpurkaukset riepottelivat muinaista maapalloa
https://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-lahiavaruus/auringon-superpurkaukset-riepottelivat-muinaista-maapalloa.html
Nuokin ovat olleet vaikuttamassa tapahtumiin isosti!
Ehkäpä oleellinen osa elämän syntymisessä!
IkuistaLiikettä
Todellinen hornankattila! Muuten, osoitus siitä että olosuhteet elämän synnyn aikoihin ovat olleet sellaiset mitä ei missään labrassa päästä toistamaan
Raamattu alkaa sanoilla: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” Ja siitä sitten vaihe vaiheelta kaikki kerralla valmiiksi.
Kirsin blogissaan esittämä tiivistelmä on maapallon ja elämän syntyhistoria pähkinänkuoressa; se sopisi huoneentauluksi meille kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. Kreationistit ja muut eri sortin uskovaiset eivät tällaisia yhteenvetoja lue, koska ne ovat liian ”epäortodoksisia” ja poikkeavat täysin kaksituhatta vuotta sitten kirjoitetuista kansantarinoista, joita miljoonat ihmiset ympäri maailman pitävät yhä tärkeimpinä maailmanselityksinä. Ihmeellistä mutta totta.
Luonnontieteet ovat todistaneet meille, että maailmaa eliöineen ja eläimineen ei luotu kerralla, vaan ”luomistyö” jatkuu kaiken aikaa; eläinlajeja kuolee sukupuuttoon ja uusia syntyy; mantereet liikehtivät edelleen törmäten miljoonien vuosien saatossa toisiinsa jne. Kaikista maapallolla koskaan eläneistä eliölajeista 99% on kuollut sukupuuttoon, ja me nykyihmiset voimme seurata sen 1%:n elämänvaiheita, joka nykyisin on olemassa. Oma ihmislajimme mukaanlukien.
Kaikki tämä huomioonottaen minulle on täysin käsittämätöntä se, miten suuri osa väestöstä ympäri maailman kääntää näille tosiasioille selkänsä ja uskoo mieluummin tuhansia vuosia sitten kirjoitettuihin maailmanselityksiin.
Koko tarinassa ihmetyttää miten käsittämättömän hidasta elämän kehitys aluksi oli. Monisoluisten eliöiden kehittymiseen meni lähes kome miljardia vuotta. Sanoisinko 80 prosenttia käytettävänä olevasta ajasta.
Toisaalta nisäkkäiden tavattoman suuri lajirunsaus on kehittynyt noin 70 miljoonassa vuodessa. Olisko pari prosenttia käytettävissä olleesta ajasta.
Tuntuu käsittämättömältä, että hiirenkokoisista vikisiöistä ovat kehittyneet mammutit, sarvikuonot, valaat ja ihmiset niin nopeasti. Ihmisälyn kehittyminen on ollut vieläkin nopeampaa.
Älyä ei kumminkaan kehittynyt merkittävissä määrin Australiassa ja Madakaskarilla samaan aikaan samassa ajassa.
Hidastahan elämän kehitys on ollut, mutta olosuhteiden samankaltaisuus (katastrofeista huolimatta) on mahdollistanut hitaankin kehityksen. Toisaalta esimerkiksi hiiren ja elefantin genomit ovat 75%:sti samanlaiset. Ihmisen ja vaikkapa porkkanan genomeissa on myös hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä. Eli kaikki elämä rakentuu lopulta samoista elementeistä. Aika on ilmeisestikin yksi perustekijä jota evoluutio tarvitsee, mutta sitähän aurinkokunnalla ja maapallolla on ollut tarjottavanaan yllin kyllin! 🙂
Aikaa ja muutoksia elinympäristössä. Krokotiilinä oleminen on ollut niin hyvä idea, ettei niiden ole tarvinnut kovin paljon muuttua 200 miljoonassa vuodessa.