Elämän synnyn puuttuva linkki löytyi
Tämän tapainen otsikko on tämän päivän Turun Sanomissa.
Tulee vähän mieleen, oliskohan ollut joskus vuosisata sitten, kun löydettiin puutuva linkki sitä ja tätä. Niin kuin asiat etenisivät jonkinlaisissa hyppäyksissä. Tässä on apina ja plot sitten on ihminen ja oho – tässä nyt löytyi se apinaihminen tai ihmisapina – se puuttuva linkki. Samalla tavoin kun pohditaan elämän syntyä, niin jossain kohtaa ”se” ei ole elämää ja jossain kohtaa ”se” on. Entä se ”puuttuva linkki” plipplop, nyt se muuttui. Hyvä otsikko muuten.
Asiasta kerrotaan myös Turun Yliopiston uutisissa. Asiasisältö on molemmissa uutisissa kuitenkin sama.
Uutisessa kerrotaan ROSETTA-satelliitissa olevan COSIMA mittalaitteen Nature-lehdessä hiljattain julkaisuista tuloksesta. Taisi olla sama online versio, jossa kerrottiin uusia tietoja Kuun synnystä. No joka tapauksessa. COSIMA on aikalentomassaspektrometri (TOF-SIMS) ja siinä on mukana myös mikroskooppi. COSIMA kerää ensin komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon vieressä matkatessaan komeetan pölyä muutaman päivän kerrallaan. Mittalevyt (3x 1x1cm²) tuodaan laitteeseen sisälle ja niihin kertyneet pölyhiukkasten koot ja sijainnit mitataan ja samalla nimetään yksilöllisesti: niille tulee etunimi ja sukunimi. Etunimi on pääasiassa eurooppalainen nimi ja sukunimi on ulkomaalaisillekin lausuttavissa oleva suomalainen järven nimi. Hiukkasia on jo nimetty yli 20000. Mikroskoopin erotuskyky on 10 mikrometriä ja suurimmat hiukkaset ovat lähes millin kokoisia. Kuvatuista valitaan tutkittavat hiukkaset rakenteen ja ulkonäön perusteella siten, että saadaan hyvä kokonaiskuva hiukkaspopulaatiosta. Tämä on ensimmäinen laite jolla on kerätty ja katsottu ehjiä komeetan hiukkasia.
Valittuihin hiukkasiin ammutaan indium ioneista muodostuva säde. Se kuorii pois hiukkasten pintakerroksen, josta irronneet ionit ja molekyylit kiihdytetään mittalaitteeseen, jonka avulla voidaan laskea hiukkasen lentoaika, jonka perusteella voidaan laskea ionin tai molekyylin massa.
COSIMAn mittauksissa havaittiin, että 7 isossa hiukkasessa on erityisen mielenkiintoinen piirre. Niissä oli suuri määrä ioneita jotka koostuivat lyhyistä hiilivedyistä C+,CH+,CH2+, CH3+, C2H2+ jne. Niitä oli paljon enemmän kuin viereisissä hiukkasissa tai mittalevyjen taustaspektrissä. Nämä massaspektrit yksityiskohtineen muistuttavat spektriä, joka mitattiin esimerkiksi Murchinsonin meteoriitin epäliukoisista orgaanisesta aineesta, ja poikkesi merkittävästi siitä mitä mitattiin testilaboratoriossa kevyistä liukoisia orgaanisista aineista. Itse asiassa kevyet komeettaperäiset orgaaniset aineet (aminohapot, karboksyylihapot, jne.) puuttuvat kokonaan COSIMAn mittauksista. Miten tämä pitäisi ymmärtää?
Komeetta 67P/C-G:n kiinteässä aineessa on epäliukoista orgaanista ainetta, kerogeenien kaltaista, suurta, tarkemmin määrittelemätöntä molekyylimassaa. Sieltä puuttuvat ”välimuotomolekyylit”, joiden olemassaolo olisi odotettavaa, jos pienillä liukoisilla molekyyleillä ja isoilla molekyyleillä olisi jonkinlainen kehitysjatkumo. Tämän seurauksena voidaan nyt päätellä, että suuret orgaaniset molekyylit ja pienet molekyylit ovat syntyneet eri aikaan, tai eri tavoilla Aurinkokunnan kehityksen alkuaikoina.
Turun Yliopistosta tässä tutkimuksessa ovat mukana tämän blogin pitäjät (Kirsi ja Harry Lehto) sekä Boris Zaprudin, ynnä ilmatieteenlaitokselta Johan Silén ja Jouni Rynö.
Niin ja niitä linkkejä puutuu vielä jokunen.
Ja ihan lopuksi pari linkkiä
http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature19320.html
COSIMA -massaspektrometri näyttää hyvin monimutkaiselta (hienosäätöiseltä). Ja Rosettan matka alkoi jo 2004. Kymmenen vuotta meni ennen kohteen löytymistä!
https://www.google.fi/search?q=rosetta+cosima&biw=1152&bih=585&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwjJpfDCs6jPAhXIEywKHaujC2UQsAQIJQ#imgrc=6UFLlGtsQB-IpM%3A
Kiitos kysymästä, Rosetta luotain tosiaan lähetettiin matkaan 2004, yli kymmenen vuotta sitten. Matka oli pitkä ja kylmä. Luotaimen instrumentit olivat paria lyhyttä hetkeä lukuun ottamatta pitkässä unessa eli kytkettynä pois päältä. Vuoden 2014 elokuussa luotain saapui sitten parasta mahdollista reittiä pitkin komeetan viereen missä se on nyt keikkunut noin kaksi vuotta. Kesän 2014 lopussa mittalaitteita alettiin herätellä henkiin. Koska luotain on itsessään jo monimutkainen ja sen kyydissä on runsaat parikymmentä laitetta, meni kaikkien herättämisessä ja alkumittauksissa sekä kalibroinneissa oma aikansa. Itse COSIMA on hieno laite ja esim sen säätämisen helpottamiseksi meillä on Maan pinnalla identtinen kopio, joka rakennettiin samaan aikaan kuin alkuperäinen. Olemme nyt tämän parin vuoden aikana keränneet monia massaspektrejä (viimeksi tänään) joten uusia tuloksia tullaan kuulemaan vastaisuudessakin.