Proxima b — kauan odotettu riippumaton varmistus
Tieteessä mikään ei ole varmaa. Huomisen tulokset voivat aina kyseenalaistaa tai kumota sen, minkä tiedämme tänään. Uudet havainnot, selitysmallit ja teknologia tarjoavat keinoja ymmärtää maailmankaikkeutta aina vain tarkemmin, paremmin ja luotettavammin. Usein se tarkoittaa sen tiedon hylkäämistä, mitä pidimme totena vielä eilen. Vanha tieteellinen totuus väistyy uuden tieltä oltuaan epätarkka, riittämätön tai puhtaasti virheellinen. Silloin olemme oppineet jotakin uutta.
Proxima Kentaurin eksoplaneettahavainnon julkistamisesta on kulunut jo lähes neljä vuotta. Toistaiseksi kukaan ei ole raportoinut tuloksen olevan virheellinen tai riittämätön — epätarkka se on luultavasti ollut, ainakin jossakin määrin. Hyväksytyn tieteellisen näkemyksen mukaan Proxima b on olemassa, eikä kukaan ole onnistunut raportoimaan tulosta, joka olisi asian kanssa ristiriidassa.
Havainto Proxima Kentauria kiertävästä eksoplaneetasta on kestänyt mittausten uudelleenanalysoinnin. Kymmenet tutkimusryhmät ovat käyneet läpi havaintomateriaalin ja analysoineet sen koettaen osoittaa, että Proxima b ei olekaan olemassa. Kukaan ei ole raportoinut voivansa selittää havaintoja ilman planeetan aiheuttamaa efektiä. Kukaan ei ole osoittanut, että planeetan aiheuttamaksi tulkittu signaali voisikin aiheutua aktiivisesta tähden pinnasta tai jostakin muusta häiriöstä.
Viimeinenkin mahdollinen virhelähde, instrumentin aiheuttama häiriö, on saatu eliminoitua mahdollisena vaihtoehtoisena selitysmallina planeetan aiheuttamalle signaalille. Uudet havainnot maailman tarkimmalla spektrometrillä, ESPRESSO:lla, ovat tuottaneet Proxima b:n havainnon riippumattomasti (3). Se tarkoittaa sitä, että planeetan olemassaolo on käytännössä varmistunut.
Proxima b on olemassa mutta järjestelmässä on luultavasti kaksi muutakin planeettaa. Vaikka emme tiedä planeetoista kovinkaan paljon, tiedämme nyt erittäin suurella varmuudella, että Proxima Kentaurin järjestelmä on lähimmän eksoplaneetan koti. Sen ominaisuuksista ei vielä ole olemassa paljoakaan yksityiskohtaista tietoa mutta voimme nyt levollisin mielin siirtyä odottamaan mitä seuraavan sukupolven teleskoopit ja niillä tehtävät suorat havainnot Proxima Kentaurin planeetasta tai planeetoista paljastavat. Lähin eksoplaneettamme ei ole menossa enää minnekään.
Hyvä tieto sinulle ja muille asiaa tutkineille, asia jää vakiintuneeksi tähtitieteen historian kirjauksiin.
Eksoplaneetta Proxima b mahdollisine muine kiertolaisineen lähitähtemme ympärillä jatkanevat kuitenkin likimain samaa kiertoa Linnunradan ympäri kuin oma Aurinkomme planeettoineen (etäisyytemmekin säilynee pienin vaihteluin vuosimiljoonia samoin).
Muista lähitähdistä etsittänee eksoplaneettoja edelleen, mutta useimmissa tapauksissa löytöjä läheltämme ei vielä ollut.
Otit viimeksi kirjoituksessasi esiin Linnunradan liftarit kirjasta luvun 42 tarkemmat numerot – ns. maailmankaikkeuden tarkoituksen kysymykselle (kommenttini hieman myöhässä tähän yhteyteen).
Maailmankaikkeudella tietysti on joitakin täsmällisyyksiä, jotka toistuu havaitussa ympäristössämme (kenties useiden lukusarjojen yhteismerkityksiä).
Kiinalaisilla ollut vuosituhansia käytössä 64 luvun merkityksiä selittämään maailmaamme (8×8 ruudukolla), josta sumennettuna kirja; Muutosten kirja – joka usein antaa ns. sumealla logiikalla likimääräistä vinkkiä näihin maailmamme kysymyksiin (ei tietenkään tieteellisen tarkkoja vastauksia, mutta kenties niissäkin jokin totuuden ydin löytyy).
Proxima Kentauri on juuri nyt lähin tähtemme mutta tilanne tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Kun tähti poistuu lähinaapurustostamme, sen ja aurinkokunnan tiet tuskin enää kohtaavat.
Lähitähdistämme monilta on jo löydetty planeetoja kiertolaisina. Barnardin tähti, alpha Kentaurin kolmoistähden (johon Proximakin kuuluu) jälkeen lähin tähtemme, tarjoaa siitä mainion esimerkin.