Planeetta, joka saapui etuajassa
Aivan kuten Aurinkokunnassakin, toisten planeettakuntien planeetat kiertävät tähtiään täsmällisillä, tarkkaan ennustettavilla radoilla. Ensisijaisesti ne tottelevat tähtensä vetovoimaa, ja noudattavat Isaac Newtonin liikelakeja hämmästyttävällä tarkkuudella kaikkialla maailmankaikkeudessa. Vain jotkin lähellä tähtiään…
Pilvien peitossa
Aurinkokuntamme pintaolosuhteiltaan kuumin kiviplaneetta, Venus, tarjoaa mainion muistutuksen kuinka planeetta voi olla niin tiiviisti pilviverhon syleilyssä, ettei sen pintaa ole helppoa havaita edes naapuriplaneetalta käsin. Pilvet peittävät täysin Venuksen pinnan,…
Kaasukehän happi merkkinä yhteyttävästä elämästä — vai onko?
Elämä muokkaa elinympäristöään moninaisilla tavoilla aivan kuten ympäristö muokkaa elämää evoluution voimien välityksellä. Elävät organismit vaikuttavat aineenvaihduntatuotteidensa välityksellä kotiplaneettansa kaasukehän kemiaan omilla omalaatuisilla tavoillaan. Maassa planeettamme mikro-organismit oppivat kehityshistoriansa saatossa…
Kuva läheisestä eksoplaneetasta Epsilon Indi Ab
Läheinen, vain vajaan 12 valovuoden etäisyydellä Aurinkokunnasta sijaitseva Epsilon Indin järjestelmä on kiinnostava tähtijärjestelmä. Sen kirkkain tähti, Epsilon Indi A, on oranssi kääpiötähti, joka loistaa hiukan himmeämpänä kuin Aurinko. Sitä…
Kuumien jupiterien jäljillä, osa 3
Planeettojen daavidit ja goljatit Vanhoja havaintoaikahakemuksia on joskus hauskaa selailla jälkeenpäin. Niistä käy ilmi tieteen asteittainen eteneminen, koska hakemuksia voi kirjoittaa vain huomioiden se, mitä niitä kirjoitettaessa tiedetään ja mitä…
Kuumien jupiterien jäljillä, osa 2
Vuosien ja vuosikymmenten saatossa Struven ajatukset kuumista jupitereista jäivät unohduksiin, kun tähtitieteilijät jääräpäisesti arvelivat jupiterien olevan omamme tapaan kaukaisilla kiertoradoilla, joilla kiertoajat mitataan meille tutuissa kalenterivuosissa päivien sijaan. Juuri kukaan…
Kuumien jupiterien jäljillä
Yksi tähtitieteen monilahjakkuuksia 1900-luvun alkupuoliskolla oli baltiansaksalaiseen perheeseen syntynyt venäläinen astronomi Otto Struve. Hän opiskeli nykyisellään Venäjän imperialistisen sodan kourissa kärsivän Kharkivin yliopistossa Ukrainassa mutta pakeni maasta bolshevikien vallankaappauksen nostattaman…
Missä vedet vain virtaavat
Olemme jo pitkään ajatelleet elämän voivan esiintyä siellä, missä vain on nestemäistä vettä. Samalla olemme vähintäänkin alitajuisesti ajatelleet planeettamme pintaolosuhteiden vettä jokien, järvien ja merten muodossa, ja antaneet intuitiomme johdattaa…
Alku kuin tähdillä — osa planeetoista syntyy romahtavista kaasupilvistä
Puhuttaessa planeettojen synnystä, tutkijoilla on pitkään ollut oleellisesti kaksi erilaista, ajoittain kilpailevaa näkemystä siitä, millä mekanismeilla synty tapahtuu. Oleellista on, aloitetaanko mittakaava-asteikon ala- vai yläosasta. "Alhaalta ylös" -mekanismilla tarkoitetaan planeettojen…
Voisimmeko havaita eksoplaneetan olevan maankaltainen?
James Webb -avaruusteleskoopin tuoreet tulokset olivat jälleen eräänlainen pettymys. Kuten aiemmin kohteena olleet TRAPPIST-1 järjestelmän sisimmät planeetat, myös läheistä punaista kääpiötähteä LHS 475 kiertävän kuuman kiviplaneetan havainnot paljastavat sen olevan…