Metalleista jättiläisplaneettoihin
Eksoplaneettojen löytöjen myötä tähtitieteilijät oppivat niitä koskevia lainalaisuuksia, jotka heijastelevat planeettakuntien syntyprosessien mekanismeja. Aurinkokunnan kappaleista ei oltu voitu vetää luotettavia yksityiskohtaisia johtopäätöksiä liittyen planeettakuntien syntyyn, mutta siitäkin saatiin jo paljon…
Kuin Aurinkokunta
On olemassa vain yksi tunnettu elävä planeetta. Kotiplaneettamme Maa on meille erityislaatuinen, koska asutamme sen pintaa. Maailmankaikkeudessa on kuitenkin monia muitakin monella tapaa vastaavankaltaisia planeettoja, eikä ole mitään syitä olettaa…
Kaiken tappavaa säteilyä
Voimakas säteily jättää jälkensä planeetan kaasukehään. Säteilyn fotonit kuumentavat kaasukehän ulko-osia, ja saavat yhä useammat kaasun molekyylit hajoamaan. Fotonien luovuttaessa energiansa molekyyleille ja niistä irronneille atomeille, yhä useampi atomi saavuttaa…
Pilvien peitossa
Aurinkokuntamme pintaolosuhteiltaan kuumin kiviplaneetta, Venus, tarjoaa mainion muistutuksen kuinka planeetta voi olla niin tiiviisti pilviverhon syleilyssä, ettei sen pintaa ole helppoa havaita edes naapuriplaneetalta käsin. Pilvet peittävät täysin Venuksen pinnan,…
Milloin punaisten kääpiötähtien planeetat ovat elinkelpoisia?
Toiveet löytää maankaltaisia, elinkelpoisia maailmoja pienten punaisten kääpiötähtien järjestelmistä ovat kokeneet kolauksen toisensa jälkeen. Vaikka kooltaan ja lämpötilaltaan sopivia planeettoja on runsain mitoin jo aivan lähimmissä planeettakunnissa, niiden elinkelpoisuuden esteenä…
Salakuuntelemassa eksoplaneettojenvälistä radioviestintää
Olemme niin tottuneita pitkän kantaman viestiliikenteeseen, ettemme oikein enää edes kiinnitä siihen huomiota. Viestit kulkevat planeettamme puolelta toiselle sekunneissa, ja seuraamme rutiininomaisesti reaaliaikaista videomateriaalia kaukaisista maista. Jopa läheltä lähetetyt viestit…
Vedestä on pienet planeetat tehty
Vesi on maailmankaikkeuden yleisin yhdiste ja sitä on kirjaimellisesti aivan kaikkialla jo omassa aurinkokunnassamme. Vaikka puhumme oman maailmamme kohdalla sinisestä planeetasta, viitaten sen väriin veden peittämänä Auringon kiertolaisena, Maassa vettä…
Elämää syntyy herkästi
On ehkäpä tarpeetonta mainita mikä elämän synnyn tosiasiallinen todennäköisyys on sillä ehdolla, että istumme planeetta Maan pinnalla pohtimassa asiaa. Kiinnostavampaa on koettaa selvittää kuinka helposti elämä syntyy yleisellä tasolla, kautta…
Kaasukehän happi merkkinä yhteyttävästä elämästä — vai onko?
Elämä muokkaa elinympäristöään moninaisilla tavoilla aivan kuten ympäristö muokkaa elämää evoluution voimien välityksellä. Elävät organismit vaikuttavat aineenvaihduntatuotteidensa välityksellä kotiplaneettansa kaasukehän kemiaan omilla omalaatuisilla tavoillaan. Maassa planeettamme mikro-organismit oppivat kehityshistoriansa saatossa…
Tutkijat löysivät Marsin kadonneen valtameren
Olemme tienneet jo pitkään, että Marsin pinnalla on muinaisuudessa vellonut valtameri. Vaikka onkin ollut epäselvyyksiä meren todellisesta koosta ja veden määrästä, sekä siitä, minne vesi lopultakin katosi, itse meren olemassaolo…