Komeetta Leonard kirkastuu

Veikko Mäkelä:

Tämänhetkisten ennusteiden perusteella komeetta C/2021 A1 (Leonard) kirkastuu hyväksi kiikarikomeetaksi ja voi näkyä paljain silminkin. Se näkyy erityisesti joulukuun alkupuoliskon aamutaivaalla.

Komeetta C/2021 A1 (Leonard) oli ensimmäinen vuonna 2021 löydetty komeetta. Se löytyi 3.1.2021 Arizonan yliopiston Mount Lemmonin observatoriossa. Löytäjänä oli amerikkalainen tähtitieteilijä ja geologi Gregory J. Leonard. C/2021 A1 löytyi Ajokoirien tähdistön itäreunalta 19 magnitudin kohteena.

Viime vuosina erityisesti asteroidien etsintäohjelmissa työskennelleen Leonardin piikkiin on karttunut jo useita komeetta- ja asteroidilöytöjä.

Ensikertalainen ja kertakäväisijä

C/2021 A1 (Leonard) on uusi aurinkokunnan sisäosissa. Sen rata on lievästi hyperbolinen (e = 1.000065) eli se on myös kertavierailija täällä. Radan kaltevuus eli inklinaatio (i) on 132,7°, mikä merkitsee, että rata on kallellaan Maan ratatasoon nähden viitisenkymmentä astetta ja komeetta kiertää vastakkaiseen suuntaan kuin planeetat.

Komeetan periheli on 3.1.2022 eli tasan vuosi löytymisensä jälkeen. Tuolloin etäisyyttä Aurinkoon (q) on 0,62 au eli komeetta käväisee jopa Venuksen radan sisäpuolella. Lähinnä Maata komeetta on jo 12.12.2021, noin 0,23 au:n etäisyydellä.  Tällöin komeetta on vielä ekliptikan tason pohjoispuolella. Aika pian tämän jälkeen pyrstötähti painuukin Maan ratatason ”alapuolelle”.

Odotuksia kirkkaudesta

Jo vuoden alussa komeetan löytyessä sille povattiin mahdollista näkymistä paljain silmin.  Kesällä havaintojen perusteella näytti, että kirkkaushuippu jäisi sittenkin noin 7,5 magnitudin tienoille.  Nyt, kun komeetta on alkanut kirkastua ja nousuvaiheesta on alettu saada havaintoja, ensiarvioiden 4 magnitudia näyttääkin pitävän paikkansa.

Minor Planet Centerin (MPC) alkuperäinen ennuste, jota myös Seiichi Yoshida käyttää sivuillaan, povaa komeetalle maksimissaan 4,2 mag kirkkautta.  COBS-tietokannan havainnoista sovitettu kirkkauskäyrä veikkaa jopa himpun verran parempaa arvoa.

Mielenkiintoinen on Gideon van Buitenenin sivuilla oleva ennuste, jossa hän lisää J. F. Marcuksen mallin mukaisen valon eteenpäin sironnan vaikutuksen kirkkauteen.  Siinä komeetan kirkkaus voisi kirkastua tuosta jopa parin magnitudin verran.  Malli perustuu komeetasta C/2016 P1 (McNaught) tehtyihin havaintoihin. Ideana on, että kun komeetta on suunnilleen Maan ja Auringon välimaastossa, sironta komeetan pölyhiukkasista pienille kulmille nostaa pyrstötähden kokonaiskirkkautta.  Vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen ja kestää tällä komeetalla vain päivän pari.

Marraskuun alussa komeetta oli hiukan 10 mag himmeämpi. Kuun puoliväliin mennessä sen pitäisi kirkastua 9 magnitudiin ja joulukuun alkuun 6,5 magnitudiin.

Itsenäisyyspäivän jälkeen komeetta on näkyvissä vielä viikon verran Suomen taivaalla.  Se kirkastuu 5,5 magnitudista edellä mainittuun 4 magnitudiin.  Vastaavasti komeetan elongaatio eli kulmaetäisyys Auringosta pienenee vajaasta 60 asteesta alle 20 asteeseen.

Aikaisempien komeettahavaintojen perusteella näin kirkas komeetta kyllä pitäisi olla havaittavissa noinkin läheltä Aurinkoa.  Taivas on toki tuossa vaiheessa vaalea hämärästä.  Näkymiseen vaikuttaa myös komeetan korkeus horisontista.

Kirkkaushuippu kyllä sattuu vasta niihin aikoihin, kun kohde alkaa olla jo ihan horisontissa.

Iltataivaalla matalalla

C/2021 A1 (Leonard) liikkuu marraskuun puolivälistä lähtien Ajokoirissa viistäen Bereniken hiusten yläreunaa.  Komeetta on marraskuun 25. päivän tienoilla kuutisen astetta Cor Carolin alapuolella.

Täältä se jatkaa Karhunvartijan läpi ohittaen Arcturuksen Itsenäisyyspäivänä 6.12. pohjoispuolelta noin viiden asteen etäisyydeltä.  Tämän jälkeen komeetan liike taivaalla kiihtyy, kun kohde lähestyy Maata.  Leonard liikkuu Käärmeen pään kautta Käärmeenkantajaan ja edelleen Käärmeen häntään. Jakson lopussa se on jo varsin matalalla Suomen horisontissa.

Komeetta näkyy sekä ilta- että aamutaivaalla.  Illalla heti pimeän laskeutuessa klo 17 aikoihin komeetta on etelärannikolla reilun kymmenen asteen korkeudella.  Aluksi luoteessa siirtyen joulukuulla kohti länttä.   Korkeus pysyttelee klo 17 aikoihin tarkasteltassa melko samana laskien kuitenkin hitaasti, kunnes 10.12. painuu alle kymmenen asteen rajan.   Korkeudet ovat kuitenkin onnettomia komeetan näkymisen kannalta.  Jos läpinäkyvyys on hyvä, kohdetta toki voi yrittää isommalla havaintovälineellä tai kuvaten. Aikaa on kuitenkin vähän, jo tuntia myöhemmin pyrstötähti on painunut horisontin tuntumaan.

Iltataivaan suhteen pohjoisin Suomi on hetken aikaa paremmassa asemassa.  Katsottaessa Utsjoella tuota samaa kellonaikaa marraskuulla korkeus jopa parisenkymmentä astetta, Itsenäisyyspäivänä 15°.  Sen jälkeen puntit alkavatkin tasoittua Etelä-Suomen kanssa.   Pohjoisen Suomen lisäetu on, että taivas tummuu 30-45 minuuttia aiemmin, jolloin komeetta on vielä vähän korkeammalla.

Tilanne Pohjois-Suomen osalta on sikäli erikoinen, että kohde on sirkumpolaarinen 8.12. asti (Utsjoella).  Tästä ei ole kuitenkaan kovin paljon apua, sillä pohjoisessa ollessaan komeetta käy aika alhaalla.  Pohjoismeridiaanin ohitus tapahtuu aluksi klo 21:n aikoihin ja myöhenee siitä noin klo 22:een.

Aamutaivas parempi

Jos iltanäkyminen on komeetalle melko onneton, niin aamutaivas antaa paremmat mahdollisuudet.  Aamuyön tunteina pyrstötähti kohoaa idässä jo kohtuullisille korkeuksille ja aivan aamunkoitteessa noin klo 7 aikoihin etelärannikolla komeetta on marraskuun puolivälissä lähes 60 asteen korkeudessa kaakon suunnalla.  Joulukuun alussa korkeutta on vielä reilut 50 astetta ja 10.12. vielä 25 astetta.  Sen jälkeen kohde katoaakin parissa päivässä itäkaakkoiseen horisonttiin. Pohjois-Suomen näkökulmasta tilanne on hiukan huonompi, joskaan ei merkittävästi ennen joulukuun 10. päivää.

Linkkejä

Seiichi Yoshida: C/2021 A1 (Leonard)
Gideon van Buitenen: C/2021 A1 (Leonard)
Comet Observation Database COBS, analysis
Nasa JPL Horizons, efemeridipalvelu
IAU Minor Planet Center, efemeridipalvelu