Ursa   Viestintä   Listat   ilmakeha-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

ilmakeha-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)

» Listan/viestin loppuun

 

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Teemu Ohman (tohman_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 09.02.2006

Hep,

olin varmaankin tapojeni mukaisesti olematta järin selkeä. Otetaanpa uusiksi. Meillä on siis talvinen tienpinta, jossa voi olla tiiviiksi pakkautunutta lunta paksuhkostikin ja sen alla asfaltti tai sora tms. Ja sen pinta on sitten hieman epätasainen auton-, pyörän- tai jalanjälkien vuoksi. Lumen ja asfaltin erilaisilla termodynaamisilla ominaisuuksilla ei näissä oloissa siis ole mitään väliä. On siis tämmöinen tavallinen talvinen eli luminen pikkutie tai parkkipaikka tai mikä vastaava hyvänsä, jolla halot näkyvät, ja vieressä on puhdas hanki samaa lunta mutta koskemattomampana, eikä siinä näy jälkeäkään haloista. Miksi?

        Teemu

On Thu, 9 Feb 2006, Timo Nousiainen wrote:

> On Thu, 9 Feb 2006, Teemu Ohman wrote:
>
> Hei,
>
> > etenkin Nousiainen (tai kuka nyt sitten eniten pinnoille kiteytymisestä
> > tajuaakaan). Talvinen tienpinta on epätasainen, mutta niin on myös
> > koskematon hangen pinta, ja ainoastaan hieman eri kokoluokassa. Mikä on se
> > perimmäinen fysikaalinen syy, joka saa tienpinnalle syntymään tarpeeksi
> > kiteitä, että huonot 22r ja/tai 46r näkyvät, mutta viereisellä hangella ei
> > näy yhtään mitään? Miksi se, minkä kokoisia pinnan epätasaisuudet ovat, on
> > niin äärimmäisen oleellista? Juu, eihän tämä nyt ehkä ihan maailman
> > tärkein halo-ongelma ole, mutta kun tuota toistakymmentä vuotta on
> > ihmetellyt, niin ajattelinpa lopulta kysäistä.
>
> Pari selittävää mekanismia tulee mieleen näin äkkiseltään. Ensimmäinen
> on se, että lumi ja asfaltti ovat termodynaamisesti varsin erilaisia
> pintoja. Auringossa asfaltti lämpenee paljon lunta enemmän ja yöllä
> jäähtyy nopeammin, koska lumi on hyvä eriste ja siten lämmön vuo
> alempaa on heikkoa. Pinnoilla voi siis olla erilainen lämpötila.
> Toisekseen, koska lumen pinta koostuu lumikiteistä, härmistyy ilman
> vesihöyry pintaan todennäköisimmin samalla lumikiteiden kiderakenteella.
> Asfaltin tapauksessa tilanne on erilainen, joko siten ettei karheus
> muistuta mitään jään kiderakennetta jolloin kiteet valitsevat kidemuodon
> joka on sille lämpötilalle ja kosteudelle edullisin, tai sitten karheus
> muistuttaa läheisesti jotakin kiderakennetta jolloin siitä kidemuodosta
> tulee edullisin.
>
> Veikkaisin että johtuu jommasta kummasta (tai kummastakin) tekijästä,
> mutta ei ole sen kummempaa näppituntumaa kumpi olisi todennäköisempi
> tekijä. Voi jopa riippua tilanteesta.
>
>
> --
> Timo Nousiainen
> University of Helsinki
> Department of Physical Sciences
> P.O. Box 64
> FIN-00014 University of Helsinki
> Tel: 358-9-19151064
> Fax: 358-9-19150860
>
>
>

                                   _                         _
M.Sc. Teemu Öhman          _______/ \    IMPACT CRATERS!    / \_______
Department of Geosciences            \         __          /
Division of Geology                   \_______/  \________/
P.O. Box 3000
FI-90014 University of Oulu
FINLAND 
e-mail: teemu.ohman_at_oulu.fi 	or              tohman_at_sun3.oulu.fi
phone: +358-8-553 1404 	 	or              +358-40-566 7143
fax: +358-8-553 1484 
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)