ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
On Thu, 9 Feb 2006, Teemu Ohman wrote:
> olin varmaankin tapojeni mukaisesti olematta järin selkeä. Otetaanpa
> uusiksi. Meillä on siis talvinen tienpinta, jossa voi olla tiiviiksi
> pakkautunutta lunta paksuhkostikin ja sen alla asfaltti tai sora tms. Ja
> sen pinta on sitten hieman epätasainen auton-, pyörän- tai jalanjälkien
> vuoksi. Lumen ja asfaltin erilaisilla termodynaamisilla ominaisuuksilla ei
> näissä oloissa siis ole mitään väliä. On siis tämmöinen tavallinen
> talvinen eli luminen pikkutie tai parkkipaikka tai mikä vastaava hyvänsä,
> jolla halot näkyvät, ja vieressä on puhdas hanki samaa lunta mutta
> koskemattomampana, eikä siinä näy jälkeäkään haloista. Miksi?
Pakkautuneessa lumessa on aka vähän ilmaa joten sekin on huono eriste,
ainakin jos pakkautumattomaan lumeen verrataan. Pinnankaan kiteet
eivät ole välttämättä ehjiä, mutta en tiedä onko asia tärkeä. Enkä
kyllä tiedä onko se lämpötilaerokaan. Pitäisi vähän tutkia. Jos nuo
ovat yleisiä ilmiöitä, niin voisi ainakin pitää silmällä sitä näkyykö
niitä yleensä tietynlaisissa tilanteissa (esim. yöllä kun on selkeää).
Samaten voisi katsoa onko sillä tien kunnolla merkitystä, eli
näkyykö halokiteitä myös renkaan- tai jalanjälkien kohdalla, tai
jos on tuoretta lunta tien pinnassa jossakin kohti.
Itse asiassa luulen että ainakin selkeänä talviyönä voi tien pinnan
ja hangen välillä olla aste pari lämpötilaeroa jo siitä että tien pinta
on metrin alempana. Kylmä ilma kun tuppaa valumaan kaikenlaisiin
kuoppiin. Joissakin tilanteissa jo tällainen pieni ero voisi aiheuttaa
sen että tien pinnan tuntumassa saavutetaan kyllästyspiste jään suhteen
ja hangen yllä ei.
Sitten on vielä sellainen mahdollisuus että sen paljaan hangen
tapauksessa ne kiteet eivät kasva ihan siihen hangen yläosaan vaan
niihin pieniin syvänteisiin mitä hangessa on (senttimetriskaalassa)
tai jopa vähän hangen sisälle.
Ehdotan että joku HC halotutkija menee illalla jollekin tielle
makailemaan ja seurailee miten kiteet alkaa kasvamaan. Sitten voi
tehdä verrokkihavainnon seuraavana iltana hangen puolella. Tämän
voi sitten vielä toistaa kesällä negatiivisen havainnon merkeissä.
--
Timo Nousiainen
University of Helsinki
Department of Physical Sciences
P.O. Box 64
FIN-00014 University of Helsinki
Tel: 358-9-19151064
Fax: 358-9-19150860
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|