Yleistä Iriksestä
Tähtikuvien käsittelyssä niin kutsutulla bittisyvyydellä on iso merkitys, kun himmeää kohdetta yritetään saada esille kennon tuottamasta informaatiosta. 8-bittinen formaatti (kuten JPG ja BMP) pystyy käsittelemään 256 eri kirkkausarvoa, 12-bittinen (kuten esimerkiksi Canonin EOS kamerat) 4096 ja 16-bittinen (esim. TIFF) aina 65536 eri kirkkausarvoa. On selvää, että digitaalisen järjestelmäkameran vaatimuksiin 8-bittinen ei riitä, joten 16-bittisyys on ehdoton minimi.
Iris käyttää etumerkillistä 16-bittistä formaattia, jossa yksi bitti kuluu etumerkin esittämiseen. Käytännössä tästä seuraa, että kuvan käsittely tehdään välillä 0-32768 ADU:a (Analog Digital Unit, kuvaa yksittäisen pikselin intensiteettiä), vaikka negatiivisetkin luvut ovat käytettävissä. Näin ollen Iriksen formaattiin mahtuu pinoamaan kahdeksan Canonin EOS kameran RAW kuvaa ilman että on vaaraa saturoitumisesta (pikselin arvon ylärajan ylittymisestä). Saturoituminen johtaa aina kuvainformaation menettämiseen. Iriksessä on myös normalisointitoimintoja, joilla saturoitumista voidaan välttää. Toivottavasti tulevaisuudessa Iriksestä nähdään 32-bittinen versio.
Iriksessä on liukusäätimet (Threshold) kuvien visualisointiin näytöllä ja tallentamiseen kahdeksanbittisissä kuvaformaateissa. 16-bittisiin kuvaformaatteihin tallennetaan koko kuvan dynamiikka, joskin etumerkkimuunnos saattaa aiheuttaa muunnoksissa päänvaivaa, aiheesta lisää oppaan loppupuolella. Kuvien sisäisessä laskennassa osa toimenpiteistä suoritetaan paremmalla bittisyvyydellä tai liukuluvuilla, jotta vältettäisiin kuvan porrastumista isojen kuvamäärien käsittelyn aikana.
Työskenneltäessä Iriksellä koneen keskusmuistin varassa on aina ainoastaan yksi kuva. Kuvasarjat ja välivaiheet tallennetaan tiedostoiksi työkansioon. Samaan kansioon kertyy myös väliaikaistiedostoja ja esimerkiksi kuvien kohdistamiseen tarvittavia tietoja. Iriksen väliaikaistiedostot on nimetty alkamaan @-merkillä. Undo-puskuri puuttuu Iriksessä useilta toiminnoilta, joten väliaikaistiedostojen tallentaminen on hyvin tärkeää kuvan käsittelyn eri vaiheissa. Kannattaa kehittää väliaikaisille tiedostoille oma nimeämiskäytäntö ja hyödyntää samaa @-merkin käyttöä mitä Iris käyttää omissa rutiineissaan, jolloin väliaikaistiedostojen siivoaminen on helppoa sille tarkoitetun komennon avulla.
Iristä voi käyttää valikoista tai komentoriviltä. Yleisimpiä toimintoja tai visuaalista arviointia tehtäviä varten on tehty valikoista löytyviä toimintoja. Osa toiminnoista löytyy ainoastaan komentorivin kautta. Komentoriviä varten Iriksen sivuilla on varsin hyvä englanninkielinen referenssi, tosin se päivittyy yleensä hieman viiveellä itse ohjelmaan nähden. Komentoriviltä voi myös muistella komentojen parametrejä ja syntakseja kirjoittamalla komennon ilman argumentteja.
Erilaiset kuvasekvenssit nimetään Iriksessä juoksevin numeroin ilman etunollaa. Tällaisia sekvenssejä käytetään kuvasarjojen käsittelyssä, jolloin niitä voidaan helposti osoittaa yhtenä ryhmänä. Esimerkiksi 11 kuvan sekvenssi nimeltä raw muodostaa työkansiossa tiedostojen ryhmän nimillä raw1.pic, raw2.pic, raw3.pic ... raw9.pic, raw10.pic ja raw11.pic
Iris on erittäin hyvä tähtikuvien käsittelyohjelma, joka osaa monia temppuja. Lähes kuukausittain siihen lisätään uusia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä entistä vahvemman kilpailijan kaupallisille vastineille, lisäksi Christian kuuntelee Iriksen käyttäjien toiveita ja joskus oma toive toteutuukin seuraavassa versiossa. Tähtikuvien käsittelyyn erikoistuneet ohjelmat ovat aina jossain määrin teknisiä ja vaativat joka tapauksessa hiukan opettelua. Iris on tuon opettelun arvoinen ja sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Säästyneet rahat voi sitten käyttää kaupallisen ohjelman sijaan vaikkapa uusien kaukoputkivarusteiden hankintaan!
Seuraava Luku: Perusasettelu