|
jaostot-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä jaostot-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Hei, kaikki!
Seuraavassa Ursa Minoria varten kirjoitettu raportti jaostotapaamisen
asioista. Näiden lisäksi toivoisin, että Pirttivaara Mika voisi postata
Ursa Minoriin liittyvät asiat, jotka tulivat tapaamisessa esille.
Olen tehnyt tähän mailiin pieniä lisäyksiä UMI-juttuun verrattuna.
Toivottavasti tämä herättää jotain keskustelua.
//////////////////////////////////////////////////////////////////
JAOSTOTAPAAMISEN SATOA
Viikonloppuna 16.-18.4 kokoontui kymmenkunta jaostoaktiivia Järvenpäähän
pohtimaan jaostotoiminnan ongelmia. Enemmänkin olisi voinut olla, sillä
pitihän tämän olla Ursan jaostotoiminnan kannalta tärkeä tapahtuma. Vaan
ei määrä, vaan se laatu.. Poissaolleet voivat syyttää itseään, jos
tapaamisessa hahmotellut suuntaviivat eivät miellytä.
Oliko tapahtuma sitten taas sellainen "paljon porua, vähän villoja"
-tilaisuus. Ehkä niinkin voi sanoa, mutta Järvenpäässä kuitenkin päästiin
muutamiin konkreettisiin ehdotuksiin, jotka saattaavat helpottaa joitain
toiminnan ongelmia. Turha varmaan on odottaa, että yhdessä viikonlopussa
koko maailma parannettaisiin. Eihän Roomaakaan yhdessä yössä rakennettu.
TOIMINNAN TAVOITTEET
Keskustelussa toiminnan päämääristä huomattiin, että kaikilla jaostoilla
ei ole selvää päämäärää eli ajatusta siitä, miksi jaosto on olemassa ja
mitä sen pitäisi palvella. Ilman tällaista päämäärää toiminta on hyvin
ohuella pohjalla eikä ihme, jos toiminta joskus takkuaa. Siis jokaisen
jaosto pitäisi pohtia itselleen se syy ja tavoite, minkä takia se toimii.
Millainen sitten toiminnan tavoite pitäisi olla? Sen ei tarvitse olla
mikään ylevä ja korkealentoinen, mutta sen kannattaisi olla kuitenkin
sellainen, joka on pitemmälle tähtäävä. Eri jaostojen tavoitteet saavat
olla erilaisia ja jokaista jaostoa on voitava tarkasteltava erikseen.
Edellinen puhe on korkealentoista, mutta esimerkit valaiskoot, mitä
toiminnan tavoitteella tarkoitetaan. Monissa havaintojaostoissa tunnutaan
havaintojen keräämistä pitävän tarkoituksena, tosin muutamat jaostot
ilmoittivat tämän ohella toiminnan tavoitteena olevan myös tiedon
jakaminen jaoston tutkimista ilmiöistä ja kohteista. Tietty, tärkeä
tavoite useimmilla jaostoilla on yhteydenpito oman harrastusalan aktiivien
välillä. Pari esimerkkiä tavoitteen asettelusta:
Matematiikka ja tietotekniikkajaosto pitää tehtävänään toimia alasta
kiinnostuneiden harrastajien välisenä yhdyssiteenä, välittää tietoa
harrastusalan uutuuksista ja auttaa muitakin harrastajia tietotekniikan
käytössä harrastuksen apuvälineenä.
Kerho- ja yhdistystoimintajaosto asettaa tavoitteena seuraavin sanoin
jaoston WWW-sivulla: "Kerho- ja yhdistystoimintajaoston tehtävänä on
edesauttaa suomalaisten tähtiseurojen toimintaa ja kerhomuotoista
tähtitieteen harrastamista. Jaosto toimii paikallisseurojen ja Ursan
aktiivien välisenä yhdyssiteenä ja tarjoaa sosiaalisen tukiverkon
yhdistysten toimintaa organisoiville ja ylläpitäville harrastajille".
Tietenkin kauniita sanoja voidaan kirjoittaa muistiin, mutta jaoston
pitäisi toiminnallaan myöskin pyrkiä toteuttamaan tavoitteitaan.
JAOSTOJEN HENKILÖSTÖ
Jaostojen henkilöstökysymykset kumuloituvat ennen kaikkea
vetäjäkysymyksiin. Jaostoille on ollut vaikea saada vetäjiä. Vaikka
vetäjien työtaakkaa monet erovat vetäjät ovat liioitelleet, niin
luultavasti suurin paineita aiheuttava asia vetäjälle on moraalinen vastuu
on jaostonsa toiminnasta. Ideat ja paukut loppuvat joskus ja siitä seuraa
kyllästyminen tehtävään.
Yritimme pohtia tapoja, joilla vetäjän paineita voisi helpottaa. Kovin
paljon uusia lääkkeitä emme keksineet, mutta ongelmien parissa
painiskelevat jaostot (vetäjän lisäksi kaikkine jaostolaisineen) voisivat
kokeilla joissain jaostoissa kokeiltuja keinoja:
- Jaoston vetäjyyttä voidaan kierrättää. Halojaosto käyttää puolen vuoden
periodia ja optiikkajaostossa oli tarkoitus vaihtaa vuosittain vetäjää.
Vuosi on kiertävässä systeemissä kaiketi varsin hyvä jakso, joskin
halojaostossa puoli vuotta on todettu jopa paremmin toimivaksi. On
helpompi ryhtyä vetäjäksi, jos tietää pääsevänsä hommasta eroon tietyn
ajan päästä. Tietenkin aina, jos homma kiinnostaa, voi ottaa toisenkin
kauden hoidettavakseen.
- Toinen, mitä voidaan kierrättää, on UMI-juttujen kirjoittajan
kierrätys. Tämä vaatii vähän suunnittelua ja opastusta, mutta on toiminut
ainakin syvä taivas -jaoston kohdalla.
- Vetäjä-apuvetäjä-järjestelmä. Vetäjän apuna voi olla apuvetäjä, joka
huolehtii tietystä osa-alueesta, tai toimii esim. "Ursan toimiston
asiamiehenä", jos vetäjä on muualta Suomesta. Tässäkin on syytä harrastaa
tehtävien kierrättämistä, muuten sekä vetäjä että apuvetäjä puutuvat ennen
pitkää. Parivaljakko voi myös ajoittain vaihtaa vastuuta keskenään.
- Apuvetäjän lisäksi muitakin tehtäviä voi jakaa jaostolaisille. Niissäkin
määräaika voi olla terveellinen lisäohje. Nimenomaan kirjoittaminen ja
neuvonta-asiat voivat olla sopivia jaettavaksi. Jaostoissa toimivat
aktiivit: miettikää, miten voisitte auttaa jaoston vetäjiä. Löytyisikö
esim. sopivia kirjoittajia UMI-jutuille?
Tämän lisäksi puhuttiin ongelmasta, että jos on joku jaosto, jonka
toiminta ei ole tyydyttävää, eikä jaoston vetäjä älyä itse jättää
tehtäviään. Jaostotoimikunnan (ja miksei muidenkin aktiivisten
harrastajien, erityisesti jaostolaisten) tulisi seurata jaostojen
toimintaa ja keskustella vetäjän kanssa yhteisymmäryksessä ongelmasta.
Vetäjä on voitava vapauttaa tehtävistään, jos tilanne sitä vaatii.
Lyhyesti puhuttiin myös talousasioita. Todettiin, että voisi olla hyvä
että Ursa korvaisi vetäjille/apuvetäjille esimerkiksi matkakuluja
valtakunnallisiin tapahtumiin. Matkakustannukset voivat olla ainakin
nuorille ja opiskeleville jaostontoimihenkilöille kynnyskysymys
tapahtumaan osallistumiselle.
JAOSTO ..
Keskusteltiin myös siitä, mitä harrastustoimintaa voidaan kutsua
jaostoksi. Selvästikin osa paikallaolleista haluaa, että sama "jaosto"
varataan tietyt kriteerit täyttävälle toiminnalle. Niinpä määriteltiin,
että ollakseen jaosto, ryhmän täytyy täyttää seuraavat tunnusmerkit:
- jaostolla on vetäjä
- jaostolla on toiminnalleen tavoite (ks. alussa olva kappale)
- jaostolla on selvää toimintaa
- jaostolla on ulospäin suuntautuvaa tiedottamista
Mikä on sitten kohtaan 3 riittävä toiminta tai kohtaan 4 riittävä
tiedotus, siitä voidaan keskustella enemmän. Kukin nykyinen jaosto voisi
miettiä. täyttyvät em. kohdat nykyisessä toiminnassa.
.. TAI HARRASTUSRYHMÄ
Ensimmäinen jaostotapaamisen selkeä konkreettinen ehdotus on uuden
kevyemmän organisaation luominen toimintakenttään: harrastusryhmä.
Harrastusryhmän ei tarvitse täyttää edellä mainittuja jaostojen
tunnusmerkkejä. Se on kuitenkin yhteyskanava tietystä harrastusalasta
kiinnostuneille.
Harrastusryhmällä voi olla yhteyshenkilö, mutta hänellä ei ole samanlaisia
velvotteita kuin jaostonvetäjällä. Vähimmäisvaatimus lienee, että hän
vastaa ryhmän alueesta tuleviin kyselyihin. Harrastusryhmillä ei ole omaa
budjettia, mutta ne voivat pyytää kohdeavustuksia Ursasta toimintaansa.
Harrastusryhmältä voi myös puuttua yhdyshenkilö, jos vain on olemassa
"virallinen" ja avoin yhteydenpitokanava, esim. sähköpostilista.
Harrastusryhmä on Ursan harrastusryhmä vain, jos ryhmän yhteystiedot, joko
yhdyshenkilö tai yhteydenpitokanava on julkinen ja se voidaan julkaista
Ursan tiedotuskanavilla.
Harrastusryhmä voi, se niin katsoo, voi pyytää jaostostatusta, kun se
täyttää jaostolle asetettavat tunnusmerkit. Yhtä lailla jaoston toiminta
voidaan ajaa alas harrastusryhmäksi, mikäli toiminta ei enää täytä jaoston
tunnusmerkkejä. Tämä saattaa olla helppo tapa pelastaa joku
harrastustoiminnan alue, joka ei pysty toimimaan jaostona. Nykyiset
jaostot voivat arvioida, josko heidän nykyinen toimintansa pyörisi
helpommin harrastusryhmänä kuin jaostona.
TÄHDET JA AVARUUS
Pekkolan Marko kävi esittelemässä näkemyksiään T+a:n ja harrastuksen
suhteesta. Keksuteluissa pidettiin tärkeänä, että harrastuspuolikin näkyy
lehdessä ja ainakin nykyisen päätoimittajan selkeä linja on, että lehti on
yhdistelmä tiede- ja harrastuslehteä. Marko kertoi ideastaa tehdä kahta
erityistä harrastusaukeamaa, joista toiseen tulisi kevyttä harrastuksen
esittelyä ja toiseen pitemmälle ehtinyttä "hard-core"-harrastusta.
Markon terveiset kaikille jaostoissa harrastaville on, että lehteen
tarvitaan kiinnostavia ja innostavia juttuja monipuolisesti erilaisista
harrastaja-aiheista. Todettiin, että juttujen kirjoittaminen ei
välttämättä ole jaostonvetäjien asia, mutta jaostot voivat toimia linkkinä
T+a:n toimituksen ja aktiivisten harrastajien välillä, siten että
jaostonvetäjien avulla löytyy kirjoittajia.
Tapamisessa tuli myös esille, että kyllä jaostojen toimintaa pitäisi
jotenkin esitellä T+a:ssakin. Miten tämä tehdään, se vaatii T+a:n
toimituksen, erityisesti Markon, kanssa konsultointia.
URSA MINOR
Myös Ursa Minoria käsiteltiin. Pirttivaaran Mika kertonee tarkemmin
suuntaviivoista, jotka varmasti herättävät ristiriitaisiakin kommentteja.
Ursa Minoria koskevat jutut olivat se toinen konkreettinen asia, joka
mielestäni Järvenpäässä saatiin aikaan.
CYGNUS
Cygnus-ohjelmaa ideoitiin. Selvä paine on siirtyä tylsistä
jaostokokouksista jaostojen järjestämiin erikoisohjelmiin ja muuttaa
jaostokokouksia aktiivisemmiksi. Postitan idealista c99-l_at_ursa.fi
-listalle, johon liitän jaostojen osoitteet tuota pikaa. Jos joku
ei sitten halua seurata Cygnus-listaa, voi pyytää eroa.
Veikko Mäkelä
|