|
jaostot-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä jaostot-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Tervehdys jaostot-l_at_ursa.fi-listan lukijat!
Seuraava viesti on pitkä, mutta älä siivoa sitä pois, vaan vaikkapa
tulosta se paperille ja lue ajatuksella. Viesti sisältää olennaisen
tärkeää asiaa aiheesta:
JAOSTOTAPAAMINEN 16.-18.4.99
Tässä lienee paikallaan jonkunlainen alustus asiasta. Tämä alustus on
siinä mielessä erikoinen, että se asettaa kysymyksiä ja sisältää joitain
meikäläinen pohdintoja asioista. Ei siis mitään loppuunpureskeltua asiaa.
Tämä toivottavasti ainakin herättää ajatuksia ja lisäkysymyksiä.
Syksyllä 1998 käynnistettiin muutaman Ursan hallituksessa istuvan
harrastajan toimesta keskustelu Ursan jaostotoiminnan nykytilasta.
Asiasta pidettiin paneelikeskustelu marraskuussa Lahden tähtipäivillä,
joka arvatenkin - lyhyestä kestostaan johtuen - ei valaissut asiaa muuten
kuin, että näkemykset jaostotoiminnan tilasta ja tavoitteista vaihtelevat.
Näin päätettiin, että asioiden pohtimiseen ja uusien näkökulmien
ideoimiseen tarvitaan enemmän aikaa, esim. kokonainen viikonloppu. Niinpä
päätettiin pitää jaostojen tapaaminen keväällä.
Aluksi käytännön asioita:
Seminaari järjestetään viikonloppuna 16.-18.4., siis pari viikkoa
pääsiäisen jälkeen. Paikkana Niemennokan huvila Järvenpäässä. Paikan
tuntevat ainakin jotkut kerho- ja yhdistystoimintajaoston seminaareihin
osallistunut. Majoitustilaa on noin 30 hengelle, sauna ja keittiötilat
ovat käytettävissä. Tila ei ole turhan hieno ja se on osoittautunut
varsin toimivaksi ympäristöksi erilaisille tähtiharrastuskokoontumisille.
Oletamme kaikkien jaostojen osallistuvan mahdollisuuksien mukaan
seminaariin. Siksipä esim. Ursan hallitus on päättänyt, että jokaiselle
jaostolle korvataan yhden edustajan matkakulut Järvenpäähän (vain Suomen
alueelta; valitan Aija ja Riku :-) ). Jos itse vetäjä ja/tai apuvetäjä on
estynyt tulemaan, niin odotamme hänen hankkivan paikalle jonkun edustajan
jaostosta, joka paitsi tietää jaoston asioista, on aktiivisesti mukana.
Mikäli tämäkään ei onnistu, vaadimme vetäjää ainakin ilmoittamaan
tilanteen jaostotoimikunnalle ennen seminaaria. Sillä, jos vetäjä ei ole
pätkääkään kiinnostunut jaostonsa asioista, hän on turha vetäjä. Ja
vaikka ei pääsisi koko viikonlopuksi, niin kannattaisi yrittää tulla edes
osaksi aikaa. Lauantai tullee olemaan työskentelyn kannalta tärkein
päivä.
Vetäjien/apuvetäjien lisäksi seminaariin tervetulleita ovat myös kaikki
jaostotoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet ja aktiiviset jaostolaiset,
joilla on mielipiteitä. Voitte siis levittää sanaa jaostonne piirissä.
Tämä on jaostotoiminnan tulevaisuuden kannlta tärkeä tapahtuma.
Allekirjoittanut toivoisi paikalle erityisesti jaostojen nuorisosiipeä.
Nuorilla on tunnetusti tuoreita näkökulmia.
Seminaarin on tarkoitus olla tiivis työrupeama, mutta kuitenkin rento
tapahtuma, jossa jaostojen aktiivit voivat paisti puntaroida nykyisiä
ongelmia, ennen kaikkea vaihtaa ajatuksia ja ideoita uusia toimintatapoja.
Puhumme asioista niin yhteiskeskusteluina kuin mahdollisesti pienryhmissä.
Varmastikin aikaa on myös spontaaneille pikkuryhmien keskusteluille.
Ennen muuta tärkeintä on, että uusia virikkeitä syntyy.
Pääaiheet
Seuraavanlaisia asiakohtia seminaariin on alustavasti mietitty. Muutoksia,
lisäyksiä ym. saa ilmaista ja yritetään sovittaa ne ohjelmaan.
Toiminnan tarkoitus
Mikä on jaostotoiminnan tarkoitus? Onkohan kovinkaan moni miettinyt,
miksi meillä on se-ja-se jaosto. Miksi ylipäätään toimimme jaostoissa.
Eri ihmiset voisivat esittää omia näkemyksiään. Tämä voi olla hyvin
valoisevaa.
Onko Ursan jaostoilla tavoitteita? Löytyykö kaikille yhteisiä
tavoitteita? Tai löytyykö edes samankaltaisia tavaoitteita?
Voi hyvinkin olla, ettei näitä asioita ole todella tullut ollenkaan
miettineeksi. On vain jatkettu edellisen vetäjän viitoittamaa rataa.
Jaostoa pyöritetään, koska sellainen on ollut olemassa. Mutta, varsinkin
ongelmatilanteissa, kun innostuksen kipinä alkaa hiipiä, ollaan aika
pehmeällä alustalla, jos ei ole mitään tavoitteita. Tavoite voi toki olla
esimerkiksi niinkin yksinkertainen kuin, että jonkun asian tekeminen on
vain niin peevelin hauskaa, että sitä kannattaa tehdä yhdessä. Tavoitteet
voivat olla korkeammallakin, saavuttaa esimerkiksi kansainvälisesti
laadukasta havaintaineistoa. Kaikki kaikessa, toiminnan tarkoituksen ja
tavoitteiden itsetutkiskelu ei varmastikaan ole pahitteeksi. Tarkoituksen
ja tavoitteiden varaan voidaan rakentaa paljon.
Jaostojen julkisuuskuva ja yhteishenki
Mitähän suuri riviharrastajien joukko ajattelee meistä? Tai jopa, mitä
"naapurijaoston" edustaja näkee meidän jaoston? Onko omaan jaostoon tai
koko Ursan jaostotoimintaan helppo päästä sisälle? Pitäisikö sen edes
olla helppoa?
Minusta ainakin näyttäisi siltä, että Ursan jaostot ovat aikalailla
pahimmanlaatuista sisäpiiriä. Tai ei edes yksi sisäpiiri vaan monta pientä
poppoota, jotka eivät tiedä edes toisistaan riittävästi eivätkä ole edes
kiinnostuneet. Jaostot ovat samassa veneessä ja minusta kaikkien meidän
pitäisi olla kiinnostuneita jaostoista edes jollain tasolla. Typerä 'me
ollaan parempia kuin noi toiset' -tyyppinen sisäinen hengenkohotus voisi
olla menneisyyttä. Sen sijaan vähäiset voimavarat pitäisi keskittää
ajatusten vaihtoon. Naapurilla voi olla hyviä ideoita sovellettavaksi
omaankin jaostoon.
Yksi mahdollinen syy sisäpiiristymiseen voi olla, että varmaan jostain
1980-luvulta lähtien jaostot ovat tapelleet omista oikeuksistaan ja
asemastaan kasvavassa Ursassa. On yritetty yhä enemmän päästä päättämään
omista asioista ja kun se lopulta on saavutettu, ei enää tiedetä muiden
olemassaolosta. Itse tunnen olleeni mukana tässä prosessissa.
"Vallankumous" on siis jossain määrin syönyt oman lapsensa. Myös tietty
friikkiys on voinut johtaa sisäpiiristymiseen.
Onhan jaostot yrittäneet markkinoida itseään, mutta ei enää viime aikoina.
Ursa Minorin sivuilla tietoa on jaettu lähinnä samalle perusporukalle.
Mutta miten jaostot voisivat tulla ulos kuorestaan ja tarjota edes jotain
suurelle tähtikansalle. Käytännössä jaostot tuskin voivat kasvaa
rajattomiin, siihen asettavat tietyt henkilöresursseihin ja
sosiaalipsykologiaankin liittyvät ongelmat rajansa. Mutta raja
jaostolaisen ja rivijäsen välillä ei tarvitsisi olla niin jyrkkä.
Harrastaja voi olla jonkun jaoston alasta kiinnostunut ja saada iloa jo
pienestä ulospäin suunnastusta tiedonrippeestä silti olematta varsinainen
aktiivijäsen jaostossa.
PItäisikö jaostoihin päästä sitten helposti sisään? Minusta pitäisi!
Ilman jatkuvaa uuden polven sisäänajoa jaosto ei pysty elämään. Luulen,
että jossain jaostoissa passiivisuuden ongelma on juuri tässä. Väki ei
ole vaihtunut riittävästi, jaostoon on ollut vaikea päästä sisään. Eräs
syy tähän voi olla esimerkiksi se, että jaoston havainto-ohjelma on liian
tekninen ja vaativa aloittelijalle eikä muunlaista osallistumista jaostoon
ole suvaittu.
Toiminnan uudet muodot
Vaikka sanotaan, että vanhassa vara parempi, niin jaostotoiminta kaipaisi
hyväksi todettujen (huonojakin on kosolti unohdettavaksi) toimintamuotojen
rinnalle uusia tuoreita ideoita. Kenties joissain jaostoissa mietittyjä ja
ehkä toteutettujakin ideoita voisi levittää muiden tietoisuuteen.
Jonkunlainen ideariihi voisi tuoda esille, jotain toteuttamiskelpoista.
Tähtiharrastus ja T+a
Tämä liittyy edelleen julkisuuskuvaan. Ursan suuri jäsenlehti on
muuttunut ja kehittynyt edukseen ja ilmestyy yhä useammin. Tietyistä
ulkopuolisista paineista huolimatta harrastustaustan omaava päätoimittaja
Pekkola pitää kiinni siitä, että lehden ei tule olla pelkkä tiedelehti,
vaan myös harrastuksen pitää näkyä. Jaostot edustavat merkittävää osaa
suomalaisesta tähtiharrastuksesta, niinpä jaostojen pitäisi antaa oma
kontribuutionsa T+a:lle. Mutta ei mitään muutamlle ihmiselle tarkoittettu
detaljiasiaa vaan ne oman harrastusalan kiinnostavimmat ja innostavimmat
pointit. Näin luodaan samalla tunnetumpi ja positiivisempi kuva jaostojen
toiminnasta. Marko on luvannut olla mukana seminaarissa tuomassa esille
näkemyksiään, mm. miten harrastusta pitäisi lehdessä tuoda näkyviin.
Ursa Minor
Lehden nykyinen sisältö on enempi tai vähempi katastrofi. Silti UMIa
pidetään vielä piireissä tärkeänä lehtenä. UMI perusidea - nopeahko ja
helposti kasattava tiedotuslehti - on toimiva sabluuna edelleenkin.
Lehden käyttö on vain muuttunut jotenkin. Sisältönä on usein ollut turhaa
jorinaa ja liiankin pessimististä valitusta, sen sijaan että olisi
löydetty ne positiiviset ja innostavat asiat. Toisaalta lehti voisi
edelleenkin olla se jaostolaisten välinen tiedotuskanava. Hienommat ja
värikkäämpää asiaa vaativat jutut voisi tuoda esille T+a:n kautta, jolloin
niistä olisi iloa laajemmallekin joukolle. Tätä työnjakoa pitäisi
tarkkaan miettiä. Toisaalta voisi olla hedelmällistä miettiä, josko UMIn
sisältöä ja rakennetta sittenkin olisi tarpeen muuttaa jotenkin.
Jopa UMIn lopettamista on väläytelty. Itse kuitenkin uskon edelleen, että
lehdelle on oma paikkansa, kunhan sitä käytetään juuri siihen, mihin se
alunperin on tarkoitettu eikä yritetä tehdä siitä toista, joskin
kelmeämpää versiota, T+a:sta sisäpiirille suunnattuna.
UMIn ilmaisuus on yksi pulmakysymys. Periaatteessa on oikein, että
jaostoon osallistumisesta palkitaan ilmaisella vuosikerralla, mutta kun
joiden jaostojen kohdalla listalla pidetään kaikki "kuolleetkin sielut",
jotta näyttäisi komeammalta, kun jaostossa on paljon jäseniä. Tämä ihan
varmasti on aiheuttanut, jos ei ihan katkeruutta, niin ainakin jupinaa.
Olisiko helpompaa, että UMi olisi kaikille maksullinen eli olisi olemassa
eräänlainen "jaostojen jäsenmaksu". Tällöin ei tarvitsisi kinastella,
kenelle kuuluu UMI ja kenelle ei ja onko jonkun jaoston kriteerit
löyhempiä kuin toisen. Eikä tarvistisi nähdä vaivaa siitä, onko joku
Ursan jäsen vai ei.
Eräs UMIn selkeistä ongelmista on resurssit. Ensinnäkin lehteä puurtaa
yleensä vetäjät sekä pieni toimitus. Joku käytännön pulma tuntuu
rajoittavan sitä, että jaostolaiset osallistuisivat laajemminkin lehden
tekemiseen. Samahan pätee T+a:nkin kanssa. Yleensä oletetaan, että
vetäjä tekee tai jopa että vetäjällä on yksinoikeus tehdä. Jotain ideaa
tämän mielikuvan häivyttämiseksi pitäisi keksiä. UMIa kasataan myös kovin
pienellä porukalla. Jos olen ymmärtänyt, niin se toimii kuten joten
nytkin, mutta ei kyllä anna mitään mahdollisuuksia kehittää lehteä
mitenkään hienompaan suuntaan. Toisaalta mitään hienompaa ei tarvita, jos
löytyy joku selvä jako UMIn ja T+a:n käytön välille.
Muita mahdollisia aiheita
Jaostotoimikunta
Meillä on ollut useita vuosia jaostotoimikunta. Onko sille edelleen
tarvetta? Onko se vain turha byrokraattinen elin, kun itse harrastus
olisi tärkeintä? Pitäisikö sen toimenkuvaa jotenkin kehittää? Tai sen
valintaa?
Luulen, että niin kauan kuin yhdistystoiminnassa eletään, niin jotenkin
yhteiset asiat pitäisi hoitaa. Nimenomaan yhteishengen nimissä asiat
pitäisi hoitaa yhdessä, ei siten, että jokainen tekee ihan oman päänsä
mukaan. Noita yhdistysteknisiä juttuja ei kuitenkaan ole kauhean paljoa.
En voi oikein uskoa, että Ursan toimiston kontolle voisi antaa
jaostotoiminnan käytännön rutiiniasioitakaan hoidettavaksi. Juuri tällä
hetkellä asiat voisikin hoitua osittain, mutta ei normaalitilanteessa.
Cygnus-99
Kesätapahtuma on ollut jaostoille vuosittain suurin haaste, ja
pääpiirteissään hyvin onnistunut jaostotoiminnan muoto. Jotta tämä vuosi
ei jäisi unholaan, niin tällaiseen käytännön seikkaan kuin C:n ohjelman
suunnittelu voitaisiin uhrata tovi jos toinenkin seminaarin aikana.
|