Ursa   Viestintä   Listat   jaostot-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

jaostot-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä jaostot-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: Veikko M{kel{ (pvtmakel_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 11.03.1999



Tervehdys jaostot-l_at_ursa.fi-listan lukijat!

Seuraava viesti on pitkä, mutta älä siivoa sitä pois, vaan vaikkapa tulosta se paperille ja lue ajatuksella. Viesti sisältää olennaisen tärkeää asiaa aiheesta:

JAOSTOTAPAAMINEN 16.-18.4.99 Tässä lienee paikallaan jonkunlainen alustus asiasta. Tämä alustus on siinä mielessä erikoinen, että se asettaa kysymyksiä ja sisältää joitain meikäläinen pohdintoja asioista. Ei siis mitään loppuunpureskeltua asiaa. Tämä toivottavasti ainakin herättää ajatuksia ja lisäkysymyksiä.

Syksyllä 1998 käynnistettiin muutaman Ursan hallituksessa istuvan harrastajan toimesta keskustelu Ursan jaostotoiminnan nykytilasta. Asiasta pidettiin paneelikeskustelu marraskuussa Lahden tähtipäivillä, joka arvatenkin - lyhyestä kestostaan johtuen - ei valaissut asiaa muuten kuin, että näkemykset jaostotoiminnan tilasta ja tavoitteista vaihtelevat. Näin päätettiin, että asioiden pohtimiseen ja uusien näkökulmien ideoimiseen tarvitaan enemmän aikaa, esim. kokonainen viikonloppu. Niinpä päätettiin pitää jaostojen tapaaminen keväällä.

Aluksi käytännön asioita:

Seminaari järjestetään viikonloppuna 16.-18.4., siis pari viikkoa pääsiäisen jälkeen. Paikkana Niemennokan huvila Järvenpäässä. Paikan tuntevat ainakin jotkut kerho- ja yhdistystoimintajaoston seminaareihin osallistunut. Majoitustilaa on noin 30 hengelle, sauna ja keittiötilat ovat käytettävissä. Tila ei ole turhan hieno ja se on osoittautunut varsin toimivaksi ympäristöksi erilaisille tähtiharrastuskokoontumisille.

Oletamme kaikkien jaostojen osallistuvan mahdollisuuksien mukaan seminaariin. Siksipä esim. Ursan hallitus on päättänyt, että jokaiselle jaostolle korvataan yhden edustajan matkakulut Järvenpäähän (vain Suomen alueelta; valitan Aija ja Riku :-) ). Jos itse vetäjä ja/tai apuvetäjä on estynyt tulemaan, niin odotamme hänen hankkivan paikalle jonkun edustajan jaostosta, joka paitsi tietää jaoston asioista, on aktiivisesti mukana. Mikäli tämäkään ei onnistu, vaadimme vetäjää ainakin ilmoittamaan tilanteen jaostotoimikunnalle ennen seminaaria. Sillä, jos vetäjä ei ole pätkääkään kiinnostunut jaostonsa asioista, hän on turha vetäjä. Ja vaikka ei pääsisi koko viikonlopuksi, niin kannattaisi yrittää tulla edes osaksi aikaa. Lauantai tullee olemaan työskentelyn kannalta tärkein päivä.

Vetäjien/apuvetäjien lisäksi seminaariin tervetulleita ovat myös kaikki jaostotoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet ja aktiiviset jaostolaiset, joilla on mielipiteitä. Voitte siis levittää sanaa jaostonne piirissä. Tämä on jaostotoiminnan tulevaisuuden kannlta tärkeä tapahtuma. Allekirjoittanut toivoisi paikalle erityisesti jaostojen nuorisosiipeä. Nuorilla on tunnetusti tuoreita näkökulmia.

Seminaarin on tarkoitus olla tiivis työrupeama, mutta kuitenkin rento tapahtuma, jossa jaostojen aktiivit voivat paisti puntaroida nykyisiä ongelmia, ennen kaikkea vaihtaa ajatuksia ja ideoita uusia toimintatapoja. Puhumme asioista niin yhteiskeskusteluina kuin mahdollisesti pienryhmissä. Varmastikin aikaa on myös spontaaneille pikkuryhmien keskusteluille. Ennen muuta tärkeintä on, että uusia virikkeitä syntyy.

Pääaiheet

Seuraavanlaisia asiakohtia seminaariin on alustavasti mietitty. Muutoksia, lisäyksiä ym. saa ilmaista ja yritetään sovittaa ne ohjelmaan.

Toiminnan tarkoitus

Mikä on jaostotoiminnan tarkoitus? Onkohan kovinkaan moni miettinyt, miksi meillä on se-ja-se jaosto. Miksi ylipäätään toimimme jaostoissa. Eri ihmiset voisivat esittää omia näkemyksiään. Tämä voi olla hyvin valoisevaa.

Onko Ursan jaostoilla tavoitteita? Löytyykö kaikille yhteisiä tavoitteita? Tai löytyykö edes samankaltaisia tavaoitteita?

Voi hyvinkin olla, ettei näitä asioita ole todella tullut ollenkaan miettineeksi. On vain jatkettu edellisen vetäjän viitoittamaa rataa. Jaostoa pyöritetään, koska sellainen on ollut olemassa. Mutta, varsinkin ongelmatilanteissa, kun innostuksen kipinä alkaa hiipiä, ollaan aika pehmeällä alustalla, jos ei ole mitään tavoitteita. Tavoite voi toki olla esimerkiksi niinkin yksinkertainen kuin, että jonkun asian tekeminen on vain niin peevelin hauskaa, että sitä kannattaa tehdä yhdessä. Tavoitteet voivat olla korkeammallakin, saavuttaa esimerkiksi kansainvälisesti laadukasta havaintaineistoa. Kaikki kaikessa, toiminnan tarkoituksen ja tavoitteiden itsetutkiskelu ei varmastikaan ole pahitteeksi. Tarkoituksen ja tavoitteiden varaan voidaan rakentaa paljon.

Jaostojen julkisuuskuva ja yhteishenki

Mitähän suuri riviharrastajien joukko ajattelee meistä? Tai jopa, mitä
"naapurijaoston" edustaja näkee meidän jaoston? Onko omaan jaostoon tai
koko Ursan jaostotoimintaan helppo päästä sisälle? Pitäisikö sen edes olla helppoa?

Minusta ainakin näyttäisi siltä, että Ursan jaostot ovat aikalailla pahimmanlaatuista sisäpiiriä. Tai ei edes yksi sisäpiiri vaan monta pientä poppoota, jotka eivät tiedä edes toisistaan riittävästi eivätkä ole edes kiinnostuneet. Jaostot ovat samassa veneessä ja minusta kaikkien meidän pitäisi olla kiinnostuneita jaostoista edes jollain tasolla. Typerä 'me ollaan parempia kuin noi toiset' -tyyppinen sisäinen hengenkohotus voisi olla menneisyyttä. Sen sijaan vähäiset voimavarat pitäisi keskittää ajatusten vaihtoon. Naapurilla voi olla hyviä ideoita sovellettavaksi omaankin jaostoon.

Yksi mahdollinen syy sisäpiiristymiseen voi olla, että varmaan jostain 1980-luvulta lähtien jaostot ovat tapelleet omista oikeuksistaan ja asemastaan kasvavassa Ursassa. On yritetty yhä enemmän päästä päättämään omista asioista ja kun se lopulta on saavutettu, ei enää tiedetä muiden olemassaolosta. Itse tunnen olleeni mukana tässä prosessissa.
"Vallankumous" on siis jossain määrin syönyt oman lapsensa. Myös tietty
friikkiys on voinut johtaa sisäpiiristymiseen.

Onhan jaostot yrittäneet markkinoida itseään, mutta ei enää viime aikoina. Ursa Minorin sivuilla tietoa on jaettu lähinnä samalle perusporukalle. Mutta miten jaostot voisivat tulla ulos kuorestaan ja tarjota edes jotain suurelle tähtikansalle. Käytännössä jaostot tuskin voivat kasvaa rajattomiin, siihen asettavat tietyt henkilöresursseihin ja sosiaalipsykologiaankin liittyvät ongelmat rajansa. Mutta raja jaostolaisen ja rivijäsen välillä ei tarvitsisi olla niin jyrkkä. Harrastaja voi olla jonkun jaoston alasta kiinnostunut ja saada iloa jo pienestä ulospäin suunnastusta tiedonrippeestä silti olematta varsinainen aktiivijäsen jaostossa.

PItäisikö jaostoihin päästä sitten helposti sisään? Minusta pitäisi! Ilman jatkuvaa uuden polven sisäänajoa jaosto ei pysty elämään. Luulen, että jossain jaostoissa passiivisuuden ongelma on juuri tässä. Väki ei ole vaihtunut riittävästi, jaostoon on ollut vaikea päästä sisään. Eräs syy tähän voi olla esimerkiksi se, että jaoston havainto-ohjelma on liian tekninen ja vaativa aloittelijalle eikä muunlaista osallistumista jaostoon ole suvaittu.

Toiminnan uudet muodot

Vaikka sanotaan, että vanhassa vara parempi, niin jaostotoiminta kaipaisi hyväksi todettujen (huonojakin on kosolti unohdettavaksi) toimintamuotojen rinnalle uusia tuoreita ideoita. Kenties joissain jaostoissa mietittyjä ja ehkä toteutettujakin ideoita voisi levittää muiden tietoisuuteen. Jonkunlainen ideariihi voisi tuoda esille, jotain toteuttamiskelpoista.

Tähtiharrastus ja T+a

Tämä liittyy edelleen julkisuuskuvaan. Ursan suuri jäsenlehti on muuttunut ja kehittynyt edukseen ja ilmestyy yhä useammin. Tietyistä ulkopuolisista paineista huolimatta harrastustaustan omaava päätoimittaja Pekkola pitää kiinni siitä, että lehden ei tule olla pelkkä tiedelehti, vaan myös harrastuksen pitää näkyä. Jaostot edustavat merkittävää osaa suomalaisesta tähtiharrastuksesta, niinpä jaostojen pitäisi antaa oma kontribuutionsa T+a:lle. Mutta ei mitään muutamlle ihmiselle tarkoittettu detaljiasiaa vaan ne oman harrastusalan kiinnostavimmat ja innostavimmat pointit. Näin luodaan samalla tunnetumpi ja positiivisempi kuva jaostojen toiminnasta. Marko on luvannut olla mukana seminaarissa tuomassa esille näkemyksiään, mm. miten harrastusta pitäisi lehdessä tuoda näkyviin.

Ursa Minor

Lehden nykyinen sisältö on enempi tai vähempi katastrofi. Silti UMIa pidetään vielä piireissä tärkeänä lehtenä. UMI perusidea - nopeahko ja helposti kasattava tiedotuslehti - on toimiva sabluuna edelleenkin. Lehden käyttö on vain muuttunut jotenkin. Sisältönä on usein ollut turhaa jorinaa ja liiankin pessimististä valitusta, sen sijaan että olisi löydetty ne positiiviset ja innostavat asiat. Toisaalta lehti voisi edelleenkin olla se jaostolaisten välinen tiedotuskanava. Hienommat ja värikkäämpää asiaa vaativat jutut voisi tuoda esille T+a:n kautta, jolloin niistä olisi iloa laajemmallekin joukolle. Tätä työnjakoa pitäisi tarkkaan miettiä. Toisaalta voisi olla hedelmällistä miettiä, josko UMIn sisältöä ja rakennetta sittenkin olisi tarpeen muuttaa jotenkin.

Jopa UMIn lopettamista on väläytelty. Itse kuitenkin uskon edelleen, että lehdelle on oma paikkansa, kunhan sitä käytetään juuri siihen, mihin se alunperin on tarkoitettu eikä yritetä tehdä siitä toista, joskin kelmeämpää versiota, T+a:sta sisäpiirille suunnattuna.

UMIn ilmaisuus on yksi pulmakysymys. Periaatteessa on oikein, että jaostoon osallistumisesta palkitaan ilmaisella vuosikerralla, mutta kun joiden jaostojen kohdalla listalla pidetään kaikki "kuolleetkin sielut", jotta näyttäisi komeammalta, kun jaostossa on paljon jäseniä. Tämä ihan varmasti on aiheuttanut, jos ei ihan katkeruutta, niin ainakin jupinaa. Olisiko helpompaa, että UMi olisi kaikille maksullinen eli olisi olemassa eräänlainen "jaostojen jäsenmaksu". Tällöin ei tarvitsisi kinastella, kenelle kuuluu UMI ja kenelle ei ja onko jonkun jaoston kriteerit löyhempiä kuin toisen. Eikä tarvistisi nähdä vaivaa siitä, onko joku Ursan jäsen vai ei.

Eräs UMIn selkeistä ongelmista on resurssit. Ensinnäkin lehteä puurtaa yleensä vetäjät sekä pieni toimitus. Joku käytännön pulma tuntuu rajoittavan sitä, että jaostolaiset osallistuisivat laajemminkin lehden tekemiseen. Samahan pätee T+a:nkin kanssa. Yleensä oletetaan, että vetäjä tekee tai jopa että vetäjällä on yksinoikeus tehdä. Jotain ideaa tämän mielikuvan häivyttämiseksi pitäisi keksiä. UMIa kasataan myös kovin pienellä porukalla. Jos olen ymmärtänyt, niin se toimii kuten joten nytkin, mutta ei kyllä anna mitään mahdollisuuksia kehittää lehteä mitenkään hienompaan suuntaan. Toisaalta mitään hienompaa ei tarvita, jos löytyy joku selvä jako UMIn ja T+a:n käytön välille.

Muita mahdollisia aiheita

Jaostotoimikunta

Meillä on ollut useita vuosia jaostotoimikunta. Onko sille edelleen tarvetta? Onko se vain turha byrokraattinen elin, kun itse harrastus olisi tärkeintä? Pitäisikö sen toimenkuvaa jotenkin kehittää? Tai sen valintaa?

Luulen, että niin kauan kuin yhdistystoiminnassa eletään, niin jotenkin yhteiset asiat pitäisi hoitaa. Nimenomaan yhteishengen nimissä asiat pitäisi hoitaa yhdessä, ei siten, että jokainen tekee ihan oman päänsä mukaan. Noita yhdistysteknisiä juttuja ei kuitenkaan ole kauhean paljoa. En voi oikein uskoa, että Ursan toimiston kontolle voisi antaa jaostotoiminnan käytännön rutiiniasioitakaan hoidettavaksi. Juuri tällä hetkellä asiat voisikin hoitua osittain, mutta ei normaalitilanteessa.

Cygnus-99

Kesätapahtuma on ollut jaostoille vuosittain suurin haaste, ja pääpiirteissään hyvin onnistunut jaostotoiminnan muoto. Jotta tämä vuosi ei jäisi unholaan, niin tällaiseen käytännön seikkaan kuin C:n ohjelman suunnittelu voitaisiin uhrata tovi jos toinenkin seminaarin aikana.