Ursa   Viestintä   Listat   ilmakeha-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

ilmakeha-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)

» Listan/viestin loppuun

 

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Timo Nousiainen (tpnousia_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 26.11.2009


On Tue, 24 Nov 2009, Jarmo Moilanen wrote:

> Itse olen leikitellyt ajatuksella että nämä lumitykki ja muut kiteet syntyvät
> olosuhteissa joissa luonnollisissa oloissa ei muuten syntyisi kiteitä. Efekti
> olisi tavallaan jonkillainen "shokkikiteytyminen". Tämä selittäisi myös miksi
> kaaren taustalla näyttää olevan yhä mystisenä pysynyt jääkide.

Periaatteessa kai voidaan sanoa että kiteiden synty edellyttää ylikyllästystilaa jään suhteen ja sitten jäätymisytimiä. Jälkimmäisistä on ilmakehässä vajausta, minkä johdosta ilmakehässä on paljon alijäähtynyttä vettä.

Jos meillä on jäätymisytimiä (lumitykin tuotokset), kiteet ei kuitenkaan kasva jos ei olla ylikyllästystilassa. Tällaisissa olosuhteissa tykin tuottama tavara alkaisi hiljalleen sublimoitua. Olettaisin että meidän timanttipölymyräkät eivät liity tällaisiin tilanteisiin, koska vähääkään etäämpänä lumitykeistä kidetiheydet alkaisivat olla riittämättömiä.

Tämän pohjalta jäljelle näyttäisi jäävän kaksi vaihtoehtoa:

  1. jäätymisydinten tyyppi vaikuttaa syntyviin kidemuotoihin (tämä ei ymmärtääkseni ole sitä mitä Jarmo ajoi takaa, vaikkakin voi olla ihan relevantti tekijä).
  2. lumitykityksen ansiosta saamme kiteitä muodostumaan tilanteessa jossa ylikyllästystila on niin heikko, ettei luonnon omat jäätymisytimet aktivoidu (tämä on ymmärtääkseni hyvinkin mahdollinen tilanne, lämpötila on kriittinen parametri sen osalta minkälaiset partikkelit voivat toimia jäätymisytiminä).

Eli ilmeisesti vaihtoehto 2) olisi ainoa käytännön tilanne jossa voisimme saada jääkiteitä olosuhteissa joissa niitä ei normaalisti olisi. Vai jäikö minulta jotakin huomaamatta?

>
> Olen kyllä varma että jo otetuissa kidenäytteissä luuraa se kaivattu kide.
> Ongelma voi olla se, että emme ole toistaiseksi saaneet riittävän tarkkaa
> kuvaa näistä kiteistä että pystyisimme tunnistamaan aiheuttajan. Pitäisi
> saada enemmän suurennusta skooppikuviin.
>
> Eräs vaihtoehto on se, että meidän pitäisi ottaa kidenäyte jollain toisella
> tavalla. Nyt näytteet perustuvat vain alasleijaavien kiteiden kaappaamiseen
> petri-maljaan. Entä jos syylliset kiteet ovatkin suspensiossa eli ne
> leijaavat välistä jopa ylöspäin ilmavirrassa? Mikä viittaisi hyvinkin pieniin
> kiteisiin jotka eivät esim. petri-maljassa uppoa heksaaniin. Kannattaisiko
> kuvata pintaroskaa?
>
> Selitys kai vain odottaa sitä ahaa-hetkeään...
>
> Jarmo
>
> Lainaus Timo Nousiainen <tpnousia_at_cc.helsinki.fi>:
>
> > Mielenkiintoinen kysymys on sitten se, miksi pinnanläheiset kiteet
> > poikkeavat jääpilvien kiteistä. Mahdollisia selityksiä on useita:
> >
> > 1) erilaiset jäätymisytimet (en tiedä että olisi tutkittu miten vaikuttaa
> > muotoihin. Heitin kyllä ajatuksen ilmaan eräälle kollegalle jolla on
> > pilvikammio).
> > 2) erilaiset lämpötila-, kosteus- ja paineolosuhteet (tiedetään että
> > vaikuttaa, mutta ei tarkoita että kyse olisi ainakaan pelkästään
> > tästä).
> > 3) kiteiden erilainen historia (jääkiteet ovat siitä vekkuleita ettei
> > ne ole termodynaamisessa tasapainossa ympäristön kanssa juuri koskaan.
> > Jääpilvissä selvästi havaitaan että paikalliset olosuhteet ja havaitut
> > kidemuodot eivät täsmää sen kanssa mitä laboratoriokokeiden mukaan
> > sellaisissa olosuhteissa muodostuu. Luonnollinen selitys olisi se,
> > että kiteet ovat muodostuneet eri olosuhteissa ja sitten vajoavat
> > toisenlaisiin olosuhteisiin joissa ne mitataan. Tästä sitten seuraisi
> > se että kiteissä on alkuperäisten muodostumisolosuhteiden mukaisia
> > piirteitä jotka ovat sitten jotenkin muuntuneet).
> >
> > Voi olla muitakin tekijöitä joita ei tule mieleen. Mutta en oikein voi
> > olla ajattelematta että ehkä pinnan lähelle muodostuvat kiteet ovat
> > poikkeuksellisen hyvälaatuisia koska olosuhteet eivät vaihtelisi niin
> > paljon. Tosin tässä on se ongelma että ihan pinnan lähellä kyllä ainakin
> > vaihtelu on erittäin nopeaa muihin ilmakehän osiin verrattuna, joten
> > vaikka ei olekaan paljon matkaa missä pudota, olosuhteet voi silti muuttua
> > nopeasti ja paljon. Mutta ehkä kiteet ei ennätä muuttumaan...
> >
> > Tiedä häntä, pitäisi kysyä joltakin asiantuntijalta mutta kun kukaan ei
> > tunnu täälläkään tietävän jääkiteistä oikein mitään...
> >
> >
> > > Moilasen kaarihan syntyy myös muihin kuin tykkien tuottamiin ytimiin,
> > > kuten
> > > tehtaiden savujen ytimiin. Luonnollisuuden varmistaminen ei ole ihan
> > > helppoa. Etelänavalla ihmettelin erästä kuin tyhjästä ilmestynyttä
> > > näytelmää, jonka jääsumun suttuinen, nuori rakenne kertoi sen syntyneen
> > > jostain lähellä olevasta jäätymisydinten lähteestä. Kun katsoin
> > > tarkemmin,
> > > huomasin että lähde oli kiitorataa vedettävällä lanalla tasoittava
> > > traktori. Ja se traktori mateli. Mutta silti lanasta nousi riittävästi
> > > ytimiä tuottaakseen kohtuullisen näytelmän aina 46 kamoilla. Joensuussa
> > > kerran kuljin taas maakuopan ohi jossa kaksi miesta lapioi ja kuopasta
> > > lähti tuulen mukana kulkemaan jääkiteiden vana. Rovaniemellä
> > > moottorikelkat
> > > tuottivat jääsumua. Resolutessa lentokentällä hyörivä lumilinko tuotti
> > > näytelmän Moilasen kaarella. Lähimpänä luonnollista näkemääni Moilasta
> > > oli
> > > eräs toinen Resoluten tapaus. Olimme kukkulalla kylän yläpuolella ja
> > > tuuli
> > > oli mereltä päin missä ei ole mitään ihmistoimintaa pitkiin matkoihin.
> > > Tai
> > > no, itse kylä oli kukkulan alla tuulen suunnassa, joten emme voineet
> > > tuotakaan merkitä varmuudella luonnolliseksi Moilaseksi. Sanoisin että
> > > esim. Suomessa on liki mahdotonta sanoa onko vai eikö näytelmä
> > > luonnollista
> > > alkuperää. Etelänavalla se on helpompaa, mutta sielläkin täytyy olla
> > > tarkkana. Yläpilvissä Moilasta ei kuitenkaan ole vielä havaittu.
> > > Marko
> > >
> > > ___________________________________________________________________________
> > > From: Marko Pekkola <marko.pekkola_at_ursa.fi>
> > > To: Jukka Ruoskanen <jukka.ruoskanen_at_kolumbus.fi>
> > > Cc: ilmakeha-l_at_ursa.fi
> > > Sent: Tue, November 24, 2009 1:36:30 PM
> > > Subject: Re: [ilmakeha-l] Re: [ilmakeha-l] Halo Spaceweatherissä
> > >
> > > Hei Jukka & co.,
> > >
> > > Tein ihan varmuudella havainnon selvästä Moilasen kaaresta etelänavalla.
> > > En
> > > voinut kuvitella sitä, oli sen verran selvä. Kävelin jonkun matkan päähän
> > > asemalta, ja siinä se yhtäkkiä oli ihan naaman edessä: sekä yksittäisinä
> > > välkkyvinä kiteinä että kauempana muodossa.
> > >
> > > Tunnetusti Etelämantereella ei ole kovin monta lumitykkiä.
> > >
> > > Parh. terv.
> > > Marko
> > > > >
> > > > > Onko tietoa onko lähistöllä lumitykkejä? Jos ei, olisiko tämä silloin
> > > > > ensimmäinen varmuudella luonnollista alkuperää olevissa kiteissä
> > > syntynyt
> > > > > Moilanen?
> > > --
> > > Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> > > ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> > > Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html
> > > ***
> > > Listan www-arkisto:
> > > http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> > >
> > >
> > >
> >
> > --
> > Timo Nousiainen
> > Department of Physics
> > P.O. Box 48
> > FI-00014 University of Helsinki
> > Finland
> >
> > Tel: +358 9 19151064
> > Fax: +358 9 19150860
> >
> >
> > --
> > Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> > ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> > Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> > Listan www-arkisto:
> > http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> >
>
>
>
> --
> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> Listan www-arkisto:
> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html

-- 
Timo Nousiainen
Department of Physics
P.O. Box 48
FI-00014 University of Helsinki
Finland

Tel: +358 9 19151064
Fax: +358 9 19150860


--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)