ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
On Mon, 12 Jan 2009, Jari Luomanen wrote:
> Timo Nousiainen kirjoitti:
>> Niinpä. Tuulta -> turbulenssia -> 22 rengas. :-)
>
> Toisaalta tuulikaan ei ihan aina sotke kuvioita. Esimerkiksi 7.3.2004
> -näytelmässä:
Jep. Oleellista ei niinkään ole tuulen nopeus vaan gradientti, eli
miten nopeasti tuuli muuttuu. Ilmakehän tapauksessa yleensä puhutaan
shearista (väänne), joka sisältää sekä suunnan että nopeuden muutoksen.
Jos tuuli muuttuu paljon pienellä matkalla, laminaarinen virtaus ei
ole stabiili vaan se hajoaa turbulenssiksi. Maan pinnan tuulta
jarruttava vaikutus jo sinällään synnyttää turbulenssia, päivällä sitten
lisäksi vielä pinnan lämpeneminen, termiikit ja niiden käyntiin potkaisema
konvektio sotkevat tilannetta.
Toisaalta, yöllä voi käydä niin, että inversion muodostuminen muodostaa
tuulelle tavallaan ilmapatjan jonka päällä ilma virtaa jotakuinkin
laminaarisesti ja inversion sisällä ei sitten tuule juuri ollenkaan.
Voisin vielä lisätä että yöllinen stabiili rajakerros (ilmakehän alin,
pintaa vasten oleva osa) on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohde, sen
käytös on kaikkea muuta kuin hyvin ymmärretty. Tuli vain mieleen miten
hyödyllistä dataa olisi siitäkin saatavissa kun halojermuilla olisi
doppler-lidar mukana jolla mitata kiteiden nopeuksia korkeuden ja paikan
funktiona. Suomessa vaan ei taida olla doppler-lidareita käytössä tällä
hetkellä edes tutkimuskäytössä... Ehkä Mikkilä voisi seuraavaksi rakentaa
sellaisen? :-)
>
> http://jari.pic.fi/kuvat/Atmospheric+phenomena+and+sky/Atmospheric+halos/2004_03_07+Subhelic+arc+diffuse+arcs+etc/
>
> kiteet tulivat vauhdilla kun (ilmeisesti) läheinen stratus-pilvi jostain
> syystä nukleoitui. Kidesvarmissa näkyi hurjia puuskia ja silti kama oli
> erinomaista. Muistan Arto Oksaselta samaisena vuonna kysyneeni, oliko hänen
> isossa kuunäytelmässään samanlaisia kidepuuskia ja hän taisi vastata, ettei
> ollut. Mutta se olikin yöllinen näytös se.
>
> Eli ilmeisesti virtaus voi olla varsin nopeaa (ja yläpilvissä näin
> epäilemättä on), mutta laminaarista ja siksi orientoitumisen mahdollistavaa.
Tämä on itse asiassa sukua sille miten vesipisarat orientoituvat
tippuessaan. Pisara kallistuu vain siinä tapauksessa että sillä on
sivusuuntaista kiihtyvyyttä, tasainen sivusuuntainen liike ei riitä.
Jääkiteiden osalta ero on lähinnä siinä että kide on jäykkä ja pisara ei,
eli pisaran muoto itsessään aiheutuu aerodynaamisesta paineesta, kun taas
kiteen tapauksessa kyse on kiteen asennon mukautumisesta virtaukseen.
Kiteet on myös pienempiä, joten ne oletettavasti mukautuvat virtaukseen
nopeammin, eli tarvitaan pienemmän mittakaavan turbulenssia sotkemaan
niiden (aerodynaamisesti stabiilein) orientaatio.
--
Timo Nousiainen
Division of Atmospheric Sciences and Geophysics
Department of Physics
P.O. Box 68
FI-00014 University of Helsinki
Finland
Tel: +358 9 19151064
Fax: +358 9 19150860
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|