Ursa   Viestintä   Listat   ilmakeha-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

ilmakeha-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)

» Listan/viestin loppuun

 

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Marko Riikonen (riikonenmarko_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 13.01.2009 

Täällä jyrkällä Pispalanharjulla Tampereella huomasin viikko-pari sitten, epätavallisen tuulisessa jääsumukelissä, kuinka tuulen puoleisella rinteellä / harjun päällä kama oli pääasiassa randomia, mutta kun laskeuduin tuulen suojaiselle rinteelle, hämmästyttävä laatoitus tapahtui. Resolutessa aikoinaan muistelen nähneeni myös kuinka kylän päälle nousevan rinteen tuntumassa orientaatiot toisinaan hajosivat. 

Lentokoneestahan on otettu pari valokuvaa 22 allasivuavasta, jossa on epäsymmetriaa joka viittaa siihen että pylväät ovat orientoituneet atsimutaalisesti tiettyyn suuntaan. Tällöin tietenkin halon on muodostuttava koneen lähellä olevissa kiteissä, eli lentokoneen pitää olla aivan yläpilven alareunalla. Saksalainen Lenggenhagger otti jo aikoja sitten kuvia vuoren rinnettä vasten näkyneestä kallistuneesta subsunista. Pekkola tietää tästä enemmän.

Eli havaintopaikalla voi olla merkitystä kiteiden orientaatiolle silloin kun halo muodostuu pienessä ilmatilassa. Varsinkin lamppuhalojen tapauksessa tämä on hyvä pitää mielessä.      

Marko


________________________________
From: Timo Nousiainen <tpnousia_at_cc.helsinki.fi>
To: ilmakeha-l_at_ursa.fi
Sent: Tuesday, January 13, 2009 12:03:45 PM
Subject: Re: [ilmakeha-l] RE: [ilmakeha-l] Haloja Jämsässä

On Mon, 12 Jan 2009, Jari Luomanen wrote:

> Timo Nousiainen kirjoitti:
>> Niinpä. Tuulta -> turbulenssia -> 22 rengas. :-)
> 
> Toisaalta tuulikaan ei ihan aina sotke kuvioita. Esimerkiksi 7.3.2004 -näytelmässä:

Jep. Oleellista ei niinkään ole tuulen nopeus vaan gradientti, eli
miten nopeasti tuuli muuttuu. Ilmakehän tapauksessa yleensä puhutaan
shearista (väänne), joka sisältää sekä suunnan että nopeuden muutoksen.
Jos tuuli muuttuu paljon pienellä matkalla, laminaarinen virtaus ei
ole stabiili vaan se hajoaa turbulenssiksi. Maan pinnan tuulta
jarruttava vaikutus jo sinällään synnyttää turbulenssia, päivällä sitten lisäksi vielä pinnan lämpeneminen, termiikit ja niiden käyntiin potkaisema konvektio sotkevat tilannetta.

Toisaalta, yöllä voi käydä niin, että inversion muodostuminen muodostaa tuulelle tavallaan ilmapatjan jonka päällä ilma virtaa jotakuinkin laminaarisesti ja inversion sisällä ei sitten tuule juuri ollenkaan.

Voisin vielä lisätä että yöllinen stabiili rajakerros (ilmakehän alin, pintaa vasten oleva osa) on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohde, sen käytös on kaikkea muuta kuin hyvin ymmärretty. Tuli vain mieleen miten hyödyllistä dataa olisi siitäkin saatavissa kun halojermuilla olisi doppler-lidar mukana jolla mitata kiteiden nopeuksia korkeuden ja paikan funktiona. Suomessa vaan ei taida olla doppler-lidareita käytössä tällä hetkellä edes tutkimuskäytössä... Ehkä Mikkilä voisi seuraavaksi rakentaa sellaisen? :-)

> 
> http://jari.pic.fi/kuvat/Atmospheric+phenomena+and+sky/Atmospheric+halos/2004_03_07+Subhelic+arc+diffuse+arcs+etc/
> 
> kiteet tulivat vauhdilla kun (ilmeisesti) läheinen stratus-pilvi jostain syystä nukleoitui. Kidesvarmissa näkyi hurjia puuskia ja silti kama oli erinomaista. Muistan Arto Oksaselta samaisena vuonna kysyneeni, oliko hänen isossa kuunäytelmässään samanlaisia kidepuuskia ja hän taisi vastata, ettei ollut. Mutta se olikin yöllinen näytös se.
> 
> Eli ilmeisesti virtaus voi olla varsin nopeaa (ja yläpilvissä näin epäilemättä on), mutta laminaarista ja siksi orientoitumisen mahdollistavaa.

Tämä on itse asiassa sukua sille miten vesipisarat orientoituvat tippuessaan. Pisara kallistuu vain siinä tapauksessa että sillä on sivusuuntaista kiihtyvyyttä, tasainen sivusuuntainen liike ei riitä.
Jääkiteiden osalta ero on lähinnä siinä että kide on jäykkä ja pisara ei, eli pisaran muoto itsessään aiheutuu aerodynaamisesta paineesta, kun taas kiteen tapauksessa kyse on kiteen asennon mukautumisesta virtaukseen. Kiteet on myös pienempiä, joten ne oletettavasti mukautuvat virtaukseen nopeammin, eli tarvitaan pienemmän mittakaavan turbulenssia sotkemaan niiden (aerodynaamisesti stabiilein) orientaatio.



--
Timo Nousiainen
Division of Atmospheric Sciences and Geophysics
Department of Physics
P.O. Box 68
FI-00014 University of Helsinki
Finland

Tel: +358 9 19151064
Fax: +358 9 19150860



--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html



      



--
Halojaoston ja ilmakehdn valoilmividen jaoston sdhkvpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)