|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Käykää joku kaatamassa jäitä Pekkolan housuihin...
Jarmo
>
> Hei taas ystävät!
>
> Tuli Moilasen kanssa ihan pientä hehkutusta taas puhelimessa
> just äsken (ks. alla tai edellä aiempi mailini! Ja ks. myös Jarmon
> viimeisin maili Lowitzeista ja ellipseistä; sen loppuosa ellipseistä).
>
> Moilasen mukaan meillä on nyt AINAKIN kaksi äijää
> tänään tulessa: ekat (muttei ehkä viimeiset suomalaisista) kandidaatit
> UUDEN HALON LÖYTÄJIKSI koko maailmassa ovat
> Kinnuset (Esa & Timo, 1987, joulukuu) ja Hakumäki (1988, kaksi ceissiä).
> Voi olla että molemmat on pettymyksiä tai molemmat tai toinen onnistuu!
> Tämä on kiinni seuraavasta:
>
> Tarvitaan vain AURINGONKORKEUDET Broomallin (1901, Nature) ja
> Schlesingerin / Jordan-Bakerin (Science, 1908 x 2) tapauksista jotta
> tiedetään onko heillä Kinnusen ja Hakumäen tapauksien ensihavainnot
> vai onnistuuko jompi kumpi suomalaisista olemaan ensimmäinen maailmassa.
> Ikävä kyllä kaikki halomatsku mulla on kotona. ELI JOS JOLLAKULLA
> ON NYT KÄSISSÄÄN HAKUMÄKI & PEKKOLA 1988 brittilehti WEATHERIN ARTIKKELI
> DATATAULUKKOINEEN
> NIIN PLEASE SOITA MAHDOLLISIMMAN PIAN URSAAN MINULLE 050-3687468.
> Päivän lopulla pitäisi tietää onko Timo&Esa Kinnunen ja/tai Juhana
> Hakumäki ensihavainnon tekijä. Jarmo tarkistaisi Säräisniemellä vielä
> tänään datasta.
>
> Parviainen olisi myös kesän 1987 prediscovery ceissillään tavallaan
> kandidaatti, mutta se on varmasti sama kuin Neven alankomaissa aiemmin
> havaitsema ellipsi (eli jälleen kerran PP oli vähällä löytää halon, mutta
> jäi jälkeen). Eli ainakin:
>
> Hissinkin halo - ei havaittu Jarmon mukaan vielä koskaan.
> Schlesingerin halo - auringonkorkeus tarkistettava jotta tiedetään
> minkä kolon tämä syö uusista viidestä halosta.
> Jordan-Bakerin .... (saattaa olla täsmälleen sama kuin Schlesingerin
> jolloin olisi vain uusintahavainto)
> Neven halo Alankomaalaisille menee varmasti jollei sama kuin
> Schlesingerin tapaus. 1977. Parviaisella eka foto
> maailmassa, muttei ensilöytö.
> Hakumäen... Päivän lopulla tiedetään onko aito ensilöytäjä vai
> ovatko Hakumäen 2 kpl erikokoisia 1988
> molemmat uusinta-havaintoja.
> Broomallin... 1901. Tämä voi vielä viedä yhden suomalaisilta pois.
> Riippuu taas auringonkorkeudesta.
>
> Parhain terveisin,
>
> On Thu, 23 May 2002, Marko Pekkola wrote:
>
> >
> > Hei väki! Ei oo totta. En oo eläessäni lukenut kuin varmaan
> > korkeintaan 5 halomailia (viimeisten 21 vuoden aikana) jotka
> > on tehneet yhtä dynamiittivaikutuksen kuin tää Jarmon alla
> > oleva. Huh huh. Ei mieletöntä. Sitä että ellipsit tosiaan olis
> > tunnistettavissa erillisiksi haloiksi (ihan niin kuin ne filosofian
> > kautta väistämättä ovatkin, eri asia sitten OVATKO NE TUNNISTETTAVISSA)
> > ihan käytännön tasolla olenkin toivonut vasta vuodesta 1987 alkaen.
> > Kävimme tästä mm. Sillanpään kanssa useita väittelyitä aikoinaan.
> >
> > Tää on ihan mieletöntä tavaraa. Jos ellipsit aukeaa nyt (aivan oikein
> > niin kuin niiden pitäisi, kauniin ilmiömäisesti) yksittäisinä 'oikeina'
> > haloina tarkasteltavaksi niin se meinaa vaikka mitä ihan käsittämätöntä
> > voittoa FHONille eli sille ainoalle havaintoverkolle maailmassa jolla
on
> > käytännöllisesti katsoen kaikki ensimmäisinä julkaistut,
tunnistettavat,
> > mitattavat valokuvat.
> >
> > Siitä seuraa suoraan se että meillä on 1-x suomalaista uutta uuden
halon
> > löytäjää (sellaiset about seitsemäntoista huutomerkkiä). Jos Jarmo on
myös
> > oikeassa, niin kuin varmaan on, niin itse
> > Hissinkiä ei ole havaittu, mutta Schlesinger lienee - varmaankin -
> > valokuvattu ensimmäisen kerran suomalaisten toimesta (eri asia sitten
> > mikä se niistä ekoista valokuvista oli, jonka Jarmo varmaan jo tietää).
Ja
> > sitten ne loput... Ei pyhä jumala, siellä on uusia - sekä
eurooppalaisen
> > tradition että ellipsien oman tradition mukaan - suomalaisten haloja
> > taivaalla IHAN KIRJAIMELLISESTI.
> >
> > Marko
> >
> >
> > On Thu, 23 May 2002, Jarmo Moilanen wrote:
> >
> > > Tervehdys,
> > >
> > > Ensin vähän lisää Lowitzin kaarista.
> > >
> > > Seuraavassa UMissa on se Lowitz-juttu. Siinä yhteydessä on
peitepiirros
> > > Vaalan näytelmän heijastuneista Lowitzeista (sama kuva on edellisessä
> > > UMissa 2/2002 fig. 6). Olen siihen kuvaan merkinnyt numerot 1 ja 2.
Näitä
> > > en kuitenkaan selitä jutussa, koska en ehtinyt tutkia asiaa
tarkemmin.
> > > Kerrotaan nyt tässä, että numero 1 (sisempi) kaari kuvassa on
heijastunut
> > > ylempi Lowitzin kaari, numero 2 (ulompi) on heijastunut alempi
Lowitzin
> > > kaari. Kuvassa on itse asiassa kolmaskin heijastunut Lowitz, joka ei
> > > näköjään ole selvinnyt tuon piirroksen skannauksesta. Tämä kolmas
> > > heijastunut Lowitz (heijastunut rengasmainen Lowitz) myötäilee 22°
rengasta
> > > ja näkyy kuvissa pätkänä joka lähtee seuraamaan kakskakkosta suurin
> > > piirtein kaarien 1 ja 2 haaroittumiskohdan tasalta (hiukan ylempää
kuin 22°
> > > rengas lähtisi).
> > >
> > > Valkean taivaan vieraissa heijastuneissa Lowitzeissa kertovassa
kappaleessa
> > > (s. 52) oleva kuva no 94 esittää Tapen Fairbanksin näytelmää. Siinä
näkyvät
> > > myös kaikki kolme heijastunutta Lowitzin karta samassa
järjestyksessä.
> > > Siinä kuvassa näkyy myös tuo heijastunut rengasmainen Lowitzin kaari
(se
> > > "22° renkaan" pätkä sivuaurinkojen luona). Kuvan no 93 alasaurin
luona
> > > näkyvät heijastuneet tai "ala-Lowitzit" ovat alempi heijastunut
Lowitz
> > > (sisempi alasaurin yläpuolella) ja ylempi heijastunut Lowitz
(ulompi).
> > >
> > > Mainitaan vielä, että heijastunut ylempi Lowitz ja ylempi tavallinen
Lowitz
> > > kulkevat melkein päälekkäin. Tosin kaikissa heijastuneen Lowitzin
> > > havainnoissa tuolla kohdalla näkyvä kaari on selvästi heijastunut
ylempi
> > > Lowitz, sen kertoo kaaren kaareutuminen. Ylemmällä Lowitzilla
kaareutuminen
> > > olisi voimakkaammin sisäänpäin kääntyvä. Ylempi Lowitz kulkee lisäksi
> > > hievan ulompana kuin heijastunut ylempi Lowitz.
> > >
> > > Meniköhän nuo nyt oikein?.. Aika sekavia nuo Lowitzit.
> > >
> > > Sitten vielä sotku nimeltä ellipsihalot...
> > >
> > > Olen tuossa hiukan ruotinut mitä ellipseistä tiedetään Tapen ja minun
> > > kirjaprojektia silmällä pitäen. Näyttää siltä, että mainion Valkean
taivaan
> > > vieraat -oppaan pahiten pielessä oleva kohta on juuri ellipsihalojen
kohta.
> > > Vanhemmissa versioissa se on vielä pahemmin metsässä... Niin, oppaan
> > > edellisessä versiossa luki jopa: "...mittaustulokset ovat kuitenkin
vuoteen
> > > 1993 mennessä paljastaneet, ettei ristiriitaisia ja usein epävarmoja
> > > mittaustuloksia voi selittää pelkästään kahdella ellipsihalolla,
joiden
> > > PYSTYSÄDE SÄILYY MUUTTUMATTOMANA AURINGON ERI KORKEUKSILLA." Tuo on
totta,
> > > mutta tuo korostamani pätkä oli kyllä melkoinen lapsus... Miten
tuollainen
> > > ajatus pääsi edes vallalle aikoinaan? No, siitä on hiukan viisastuttu
> > > myöhemmin.
> > >
> > > Uusimmassa oppaan versiossa lukee: "Jo yhden kulman omaavat kiteet
pystyvät
> > > simulaatioiden perusteella aiheuttamaan jopa viisi erimittaista
ellipsiä,
> > > ja havaintojen luokittelu nyt peräti kahteenkymmeneen viiteen
erilliseen
> > > halomuotoon perinteisen tavan mukaan ei liene mahdollista.
Lisähankaluutena
> > > renkaiden mitat muuttuvat Auringon korkeuden mukaan." Näinhän sitä
> > > ajatelaan(tiin) nyt... Taisi mennä nuokin päätelmät väärin.
> > >
> > > Olen tuossa tutkiessani alkanut tuumimaan, että ellipsihalot on ehkä
> > > sittenkin tunnistettavissa ja eroteltavissa toisistaan kohtuudella.
Olen
> > > tehnyt tilastollista tutkintaa ja tutkinut ellipsien pystysäteitä
ylöspäin
> > > valolähteen keskustasta valolähteen korkeuden funktiona ja yllätys
yllätys,
> > > sieltä näyttäisi erottuvan sittenkin rajallinen määrä ellipsihaloja.
Toki
> > > homma on vielä alkutekijöissään, mutta alkaa näyttämään vahvasti
siltä,
> > > että ellipsihaloja tunnetaan tätä nykyä vain 5 tai 6 erillaista. Luku
on 6
> > > jos Hissinkin raportoimat mitat pitävät paikkansa. Nykyhavainnoista
ei
> > > nimittäin mikään sovi Hissinkin 1901 havaitseman ellipsin
mittoihin!!!... ?
> > > Hissinkin halo on siis tämän perusteella vain historiallinen
kanditaatti,
> > > jonka todenperäisyys ei ole todistettu!!! Ja ensimmäisiä
valokuvattuja
> > > ellipsejä luultiin nimenomaan Hissinkin haloiksi? Halojen maailma ja
sen
> > > tulkitseminen on joskus ihmeellistä.
> > >
> > > Tekemässäni tilastossa ellipsihalot näyttävät asettuvan kohtalaisen
> > > tarkasti (mittausvirheet, virheelliset auringon korkeudet yms. vähän
> > > sotkevat) käyrille, jotka seuraavat tarkasti 1-23 valoreitin
etäisyyttä
> > > valolähteestä pienillä prismakulmilla. Toisin sanoen ellipsien
pystysäteet
> > > ylöspäin käyttäytyvät samoin kuin yläkoveran Parryn tai 23° ylemmän
> > > parheelian. Tätä tietoa näyttäisi olevan mahdollista käyttää
ellipsien
> > > tunnistukseen.
> > >
> > > Tilastossani on tällä hetkellä 33 ylemmän pystysäteen arvoa
> > > ellipsihavainnoista. Osa on kuvista mitattuja ja osa vain
visuaalisesti
> > > arvioituja. Nämä kaikki (jopa visuaalisesti arvioidutkin)
näyttäisivät
> > > ratkeavan niinkin rajallisella määrällä kuin kuudella eri
ellipsihalolla
> > > (Hissinkin yksinäinen havainto on se kuudes, muille kokoluokille on
> > > useampia havaintoja). Tosin, valonlähteen korkeuksilla 30° ylöspäin
> > > marginaalit ovat pieniä (joten pienikin virhe mittauksessa saattaa
siirtää
> > > ellipsin yhdeltä teoreettiselta käyrältä toiselle) ja pienenevät aika
> > > mitättömiin kun valonlähde saavuttaa zeniitin. Näin ollen kaikki
ylemmän
> > > pystysäteen arvot näytelmissä, joissa valonlähde on alle 30° ovat
erityisen
> > > arvokkaita, koska silloin tämä eri kokoluokkien säteet kasvavat
> > > voimakkaasti ja mahdollisten mittausvirheiden vaikutus tulkintaan
pienenee.
> > > Näin idean paikkansapitävyys on selvemmin Tarkistettavissa matalan
> > > valonlähteen ellipseillä.
> > >
> > > Mainitaan nyt kuitenkin, että tilastoni on vielä karkea ja aivan
varmana
> > > tuota päätelmää ei voida vielä pitää. Yksi ongelma on se, että en ole
> > > erotellut aurinkokeskisiä ja alaspäin venyneitä ellipsejä. Voi
nimittäin
> > > olla, että aurinkokeskisten ellipsien säteeseen pitäisi ehkä tehdä
korjaus.
> > > Alaspäin venyneet syntyvät nimittäin juuri helposti laskettavalla
1-23
> > > valoreitillä, aurinkokeskisyys taas voi viitata kiteiden poikkeavaan
> > > asentoon.
> > >
> > > Jatkossa kun kuvaatte ellipsejä, niin pyrkikää saamaan aina se vaihe
> > > kuviin, jossa ellipsin sisäreuna on terävin suoraan valonlähteestä
ylös.
> > > Aurinko olisi hyvä peittää hitsaajanlasilla, jotta Auringon säde
näkyisi
> > > kuvassa. Huomasin nimittäin, että Auringon todellinen läpimitta
(sehän
> > > muuttuu Auringon etäisyyden vaikutuksesta) vaikuttaa mittaustulokseen
jopa
> > > 0.1° jos Auringon kiekkoa käyttää mittatikkuna. Jos ei ole kameraa,
niin
> > > yrittääkää arvioida tuo säde ylöspäin niin tarkkaan kuin voitte.
Tarkka
> > > kellonaika on myös erittäin tärkeä tunnistamisen helpottamiseksi jos
tämä
> > > minun ajattelemani homma pitää paikkansa.
> > >
> > > Ai niin. Tämä kaikki viittaa myös siihen, ettei ellipsit synnyttävät
kiteet
> > > ole "aitoja" pyramidikiteitä. Ne vain sattuvat muistuttamaan niitä
mutta ne
> > > eivät koskaan ilmeisesti muodosta esim. kaksoispyramidia. Näin ollen
> > > höpötyksetä 25 eri ellipsistä ei pitäne paikkaansa. Tosin tätä en
mene ihan
> > > allekirjoittamaan vielä, sillä en ole tutkinut kaikkia vaihtoehtoja.
Mutta
> > > ainakaan tähän mennessä en ole onnistunut yhdistämään mitään kahta
> > > erisäteistä ellipsiä noista kuudesta mahdollisesta samaan
prismakulmaan
> > > kaksoispyramidin avulla. Nyt siis näyttäisi siltä, että ellipsikiteet
ovat
> > > läheisempää sukua lumitähdille kuin kuusisivuiselle laatalle.
Lumitähtiähän
> > > ne jossain määrin muistuttavat ja kenties lumitähdetkin saattavat
> > > synnyttääkin ellipsejä (tuotahan on spekuloitu jo aikaisemminkin
ainakin
> > > minun toimesta). Niissä vain sattuu olemaan joitain taittavia
prismoja...
> > > Se, että näillä prismoilla olisi vielä tietyt säännönmukaiset kulmat,
> > > olisikin sitten jo melkoinen uutinen. Nyt näyttää siltä että näin on,
mutta
> > > varmistukseen tarvitaan lisää materiaalia. Joten, osoitteeni
tiedätte...
> > > Niin, tämä teoria selittäisi myös sen, miksi ellipsinäytelmissä
saattaa
> > > yksi ellipsi kadota, toinen ilmestyä väliin, toinen näkyä ylhäällä ja
> > > toinen vain alhaalla... Ja täysin vailla mitään systeemiä. Ai miten
muka?
> > > Tietysti siten, että jokainen ellipsi syntyy eri kidepopulaatiosta
kun
> > > yhdessä kiteessä ei ole kuin yksinkertaisia prismoja, joten yhden
> > > populaation muutokset vaikuttavat kerrallaan vain yhteen
ellipsihaloon.
> > >
> > > Toki, sama teoria pätenee Bottlingerin renkaisiin eli ellipsihaloihin
jotka
> > > näkyvät ala-auringon ympärillä (ala-kuun ympärillä niitä ei vielä ole
> > > kukaan tainnut nähdä?).
> > >
> > > Toki, voin olla väärässäkin...
> > >
> > > Kommentteja?
> > >
> > > Jarmo
> > >
> > >
> >
> > *******************
> > Marko Pekkola
> > Tahdet ja avaruus -journal
> > Ursa astronomical association
> > Address: Raatimiehenkatu 3 A 2
> > FIN-00140 Helsinki
> > Finland
> > Tel.: (09) 68404050
> > Cellular phone: (050) 3687468
> > Y-tunnus 0221689-2
> > ALV rek.
> >
> >
> >
> >
> >
>
> *******************
> Marko Pekkola
> Tahdet ja avaruus -journal
> Ursa astronomical association
> Address: Raatimiehenkatu 3 A 2
> FIN-00140 Helsinki
> Finland
> Tel.: (09) 68404050
> Cellular phone: (050) 3687468
> Y-tunnus 0221689-2
> ALV rek.
>
>
>
|