Ursa   Viestintä   Listat   halo-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

halo-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: Jarmo Moilanen (jarmom_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 23.05.2002



Moro,

Älkää nyt repikö pelihousujanne ennen kuin asiaa on tutkittu tarpeeksi... Toisaalta, Pekkolan reaktion minä melkein arvasin.

Kuten totesin viestini lopussa: Voin olla väärässä...

Höpötin äskeisessä mailissä ettei kaksoispyramidit tule kyseeseen. Ei perinteisessä mielessä, mutta jos meillä on joku ellipsiprisma asennoitunut siten kuten kaksoispyramidissa pinnat 13-23 olisivat, niin silloin saamme niitä aurinkokeskisiä ellipsejä. Tuo ei tarkoita sitä, että kyse olisi kaksoispyramidista vaan sitä, että prisman toinen sivu ei ole horisonttaalisesti kuten 1-23 valoreitti olettaa. Tuo vaikuttaa hiukan ellipsin säteeseen ja se minun pitää vielä korjata noista aurinkokeskisistä ellipseistä. Huom. Jos samassa populaatiossa on sekä 1-23 ja 13-23 valoreittiä samalla prismakulmalla, saamme niitä ylä- ja alakohdaltaan levenneitä ellipsejä... Itseasiassa tämä valoreittihomma ellipsihalojen suhteen pitänee paikkansa vaikka tuo täsmälliset ellipsiprismat eli toisistaan erottettavat ellipsihalot -idea ei pitäisikään.

No, vielä voi elämöidä kun todisteet vielä viittaavat idean paikkansapitävyyteen. Sitten voikin jälkikäteen sanoa että: "se olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta". Siis jos idea kaatuu tilaston kasvaessa...

On myös mahdollista, että tilastoista erottuu vielä pari muuta ellipsiä. Esim. 4. ja 5. ellipsikäyräni välissä olisi tilaa vielä yhdelle... Silloin kaikki 7 käyrää olisivat aika nätisti tasavälein. Mutta yhtään havaintoa siihen väliin ei toistaiseksi ole. Toki, suppean otannan (vain 33 arvoa) vuoksi nuo käyrät voivat olla vielä tilastollinen harha ja pisteitä alkaa ilmestymään sinne tänne myös käyrien välimaastoon tuhoten koko idean.

Mutta JOS idea pitää paikkansa... (paino vakaasti JOS-sanalla vielä tässä vaiheessa).

Niin ja huomatkaa: Schlesingerin ja Broomallin ellipsejä en ole voinut vielä sijoittaa käyrästöön, koska minulta puuttuu valolähteen korkeus heidän havaintoihinsa. Joten seuraavat pätee vain, jos heidän havainnot eivät sovi kyseisiin kokoluokkiin. Ilmeisesti Schlesinger pystytään tunnistamaan ja eiköhän Broomalliltakin löydy tarpeeksi tietoa havaintoajankohdasta, että hänen raportoimansa ellipsit onnistutaan tunnistamaan. Ja jos pystytään, niin valokuvat heiltä ainakin puuttuivat.

Hissinkiä ei ole siis kukaan valokuvannut... Ei ainakaan niissä kuvissa jotka minulla on ollut käytettävissä ja joiden mittaustulokset olen jostain löytänyt tähän mennessä. Toki, tilanne voi muuttua kun arkistoja kaivetaan. Hissinkin raportoima ellipsi on suurikokoisin mitä tähän mennessä olen löytänyt. Esim. Penttisen kuvaama jättiläisellipsi on todellisuudessa vasta kolmanneksi (Hissink mukaanluettuna) suurikokoisin ellipsi, vaikka mittaushetkellä se oli ehdottomasti suurin mitä on koskaan valokuvattu (havaintojahan on niistä 22° ellipseistä, jotka ovat teoreettisesti täysin mahdottomia... Jos meillä olisi oikeassa asennossa "aito" ellispsikide joka saisi aikaan 22° taiton (60° prisma), meillä olisi taivaalla Parryn kaari eikä ellipsi!!!).

"Neven ellipsi". Hissinkin ellipsin jälkeen suurikokoisin. Neven 1977 havainto olisi joko oma ellipsinsä tai sitten Hissinkin havainnon mittaukset eivät täsmää ja Neve on nähnyt Hissinkin halon. Toki, Neven havainnon mittat ovat vielä paljon epävarmemmat kuin Hissinkin eli homma on olisi luultavasti mieluummin toisin päin. Tosin Neven havainto sijoittuu kauniisti Parviaisen heinäkuussa 1987 kuvaaman ellipsin ja Ruoskasen 1993 näytelmän isoimman ellipsin väliin samalle käyrälle. Vaikka Parviaisen kuvan Auringon korkeus on ~50° eli tieto ei ole tarkka, voi sanoa varmasti, että Parviaisen kuvassa (joka on siis historian varhaisin valokuva ellipsihalosta Auringon ympärillä, Kinnuset kuvasi ellipsin vasta joulukuussa 87, Parviainen vain hukkasi kuvan arkistoonsa joksikin aikaan) on juuri Neven havaitseman ellipsihalon kokoinen ellipsihalo. Jos Parviaisen ellipsin haluaisi samalle käyrälle Hissinkin kanssa, pitäisi Parviaisen kuvassa Auringon olla 59° korkeudella... Ei nouse Suomessa niin ylös... Seuraavaksi pienemmäksi ellipsiksi Parviaisen kuvan Auringon pitäisi olla jo alle 40° enkä usko niin suureen virhearviointiin tuossa. Parviaisella näyttäisi olevan ensimmäinen kuva "Neven ellipsistä".

"Kinnusten ellipsi" Kinnuset olisivat kenties löytäneet ja kuvanneet joulukuussa 1987 uuden ellipsin.

Lopuista kolmesta ellipsistä en rupea mitään ihmeellisempiä esittelemään vielä. Odotan että tilastoni täydentyvät. Näyttää kuitenkin, että Hakumäellä on erittäin hyvät mahdollisuudet saada "oma ellipsinsä" 1988 tekemiensä havaintojen ansiosta.

Niin ja on olemassa vielä sekin mahdollisuus että Schlesingerin ja Broomallin havainnot ovat sopivan korkealta valonlähteeltä ja ne voitaisiin siten sijoittaa samalle käyrälle Neven / Hissinkin ellipsin kanssa (56°/69° Schlesinger ja 46°/55° Broomall)... Ja muut ellipsit jääkin sitten meille suomalaisille...

Mutta, pistäkää jäitä hattuun.

Niin ja olisin kiitollinen, jos saisin ellipsikuvia tarkistettavakseni. Kuvat saisivat olla helposti mitattavia eli ellipsin yläosa selvä ja sisäreuna terävä. Auringon paikka olisi myös syytä tietää...

Ehkä tästä kirjoitetaan vielä erikseen paperi jos evidenssi alkaa kumuloitumaan toissaan. Tai sitten asia esitellään tulevassa kirjassa jos Tapen pään saan vain kääntymään. Koko idean suurin ongelma on nimittäin siinä, että kideopillisesti näin pienet täsmälliset prismakulmat eivät (kuulema) pitäisi olla mahdollista...

Jarmo

>
> Hei väki! Ei oo totta. En oo eläessäni lukenut kuin varmaan
> korkeintaan 5 halomailia (viimeisten 21 vuoden aikana) jotka
> on tehneet yhtä dynamiittivaikutuksen kuin tää Jarmon alla
> oleva. Huh huh. Ei mieletöntä. Sitä että ellipsit tosiaan olis
> tunnistettavissa erillisiksi haloiksi (ihan niin kuin ne filosofian
> kautta väistämättä ovatkin, eri asia sitten OVATKO NE TUNNISTETTAVISSA)
> ihan käytännön tasolla olenkin toivonut vasta vuodesta 1987 alkaen.
> Kävimme tästä mm. Sillanpään kanssa useita väittelyitä aikoinaan.
>
> Tää on ihan mieletöntä tavaraa. Jos ellipsit aukeaa nyt (aivan oikein
> niin kuin niiden pitäisi, kauniin ilmiömäisesti) yksittäisinä 'oikeina'
> haloina tarkasteltavaksi niin se meinaa vaikka mitä ihan käsittämätöntä
> voittoa FHONille eli sille ainoalle havaintoverkolle maailmassa jolla on
> käytännöllisesti katsoen kaikki ensimmäisinä julkaistut, tunnistettavat,
> mitattavat valokuvat.
>
> Siitä seuraa suoraan se että meillä on 1-x suomalaista uutta uuden halon
> löytäjää (sellaiset about seitsemäntoista huutomerkkiä). Jos Jarmo on
myös
> oikeassa, niin kuin varmaan on, niin itse
> Hissinkiä ei ole havaittu, mutta Schlesinger lienee - varmaankin -
> valokuvattu ensimmäisen kerran suomalaisten toimesta (eri asia sitten
> mikä se niistä ekoista valokuvista oli, jonka Jarmo varmaan jo tietää).
Ja
> sitten ne loput... Ei pyhä jumala, siellä on uusia - sekä eurooppalaisen
> tradition että ellipsien oman tradition mukaan - suomalaisten haloja
> taivaalla IHAN KIRJAIMELLISESTI.
>
> Marko
>
>