|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Hei taas ystävät!
Tuli Moilasen kanssa ihan pientä hehkutusta taas puhelimessa
just äsken (ks. alla tai edellä aiempi mailini! Ja ks. myös Jarmon
viimeisin maili Lowitzeista ja ellipseistä; sen loppuosa ellipseistä).
Moilasen mukaan meillä on nyt AINAKIN kaksi äijää
tänään tulessa: ekat (muttei ehkä viimeiset suomalaisista) kandidaatit
UUDEN HALON LÖYTÄJIKSI koko maailmassa ovat
Kinnuset (Esa & Timo, 1987, joulukuu) ja Hakumäki (1988, kaksi ceissiä).
Voi olla että molemmat on pettymyksiä tai molemmat tai toinen onnistuu!
Tämä on kiinni seuraavasta:
Tarvitaan vain AURINGONKORKEUDET Broomallin (1901, Nature) ja
Schlesingerin / Jordan-Bakerin (Science, 1908 x 2) tapauksista jotta
tiedetään onko heillä Kinnusen ja Hakumäen tapauksien ensihavainnot
vai onnistuuko jompi kumpi suomalaisista olemaan ensimmäinen maailmassa.
Ikävä kyllä kaikki halomatsku mulla on kotona. ELI JOS JOLLAKULLA
ON NYT KÄSISSÄÄN HAKUMÄKI & PEKKOLA 1988 brittilehti WEATHERIN ARTIKKELI
DATATAULUKKOINEEN
NIIN PLEASE SOITA MAHDOLLISIMMAN PIAN URSAAN MINULLE 050-3687468.
Päivän lopulla pitäisi tietää onko Timo&Esa Kinnunen ja/tai Juhana
Hakumäki ensihavainnon tekijä. Jarmo tarkistaisi Säräisniemellä vielä
tänään datasta.
Parviainen olisi myös kesän 1987 prediscovery ceissillään tavallaan
kandidaatti, mutta se on varmasti sama kuin Neven alankomaissa aiemmin
havaitsema ellipsi (eli jälleen kerran PP oli vähällä löytää halon, mutta
jäi jälkeen). Eli ainakin:
Hissinkin halo - ei havaittu Jarmon mukaan vielä koskaan.
Schlesingerin halo - auringonkorkeus tarkistettava jotta tiedetään
minkä kolon tämä syö uusista viidestä halosta.
Jordan-Bakerin .... (saattaa olla täsmälleen sama kuin Schlesingerin
jolloin olisi vain uusintahavainto)
Neven halo Alankomaalaisille menee varmasti jollei sama kuin
Schlesingerin tapaus. 1977. Parviaisella eka foto
maailmassa, muttei ensilöytö.
Hakumäen... Päivän lopulla tiedetään onko aito ensilöytäjä vai
ovatko Hakumäen 2 kpl erikokoisia 1988
molemmat uusinta-havaintoja.
Broomallin... 1901. Tämä voi vielä viedä yhden suomalaisilta pois.
Riippuu taas auringonkorkeudesta.
Parhain terveisin,
On Thu, 23 May 2002, Marko Pekkola wrote:
>
> Hei väki! Ei oo totta. En oo eläessäni lukenut kuin varmaan
> korkeintaan 5 halomailia (viimeisten 21 vuoden aikana) jotka
> on tehneet yhtä dynamiittivaikutuksen kuin tää Jarmon alla
> oleva. Huh huh. Ei mieletöntä. Sitä että ellipsit tosiaan olis
> tunnistettavissa erillisiksi haloiksi (ihan niin kuin ne filosofian
> kautta väistämättä ovatkin, eri asia sitten OVATKO NE TUNNISTETTAVISSA)
> ihan käytännön tasolla olenkin toivonut vasta vuodesta 1987 alkaen.
> Kävimme tästä mm. Sillanpään kanssa useita väittelyitä aikoinaan.
>
> Tää on ihan mieletöntä tavaraa. Jos ellipsit aukeaa nyt (aivan oikein
> niin kuin niiden pitäisi, kauniin ilmiömäisesti) yksittäisinä 'oikeina'
> haloina tarkasteltavaksi niin se meinaa vaikka mitä ihan käsittämätöntä
> voittoa FHONille eli sille ainoalle havaintoverkolle maailmassa jolla on
> käytännöllisesti katsoen kaikki ensimmäisinä julkaistut, tunnistettavat,
> mitattavat valokuvat.
>
> Siitä seuraa suoraan se että meillä on 1-x suomalaista uutta uuden halon
> löytäjää (sellaiset about seitsemäntoista huutomerkkiä). Jos Jarmo on myös
> oikeassa, niin kuin varmaan on, niin itse
> Hissinkiä ei ole havaittu, mutta Schlesinger lienee - varmaankin -
> valokuvattu ensimmäisen kerran suomalaisten toimesta (eri asia sitten
> mikä se niistä ekoista valokuvista oli, jonka Jarmo varmaan jo tietää). Ja
> sitten ne loput... Ei pyhä jumala, siellä on uusia - sekä eurooppalaisen
> tradition että ellipsien oman tradition mukaan - suomalaisten haloja
> taivaalla IHAN KIRJAIMELLISESTI.
>
> Marko
>
>
> On Thu, 23 May 2002, Jarmo Moilanen wrote:
>
> > Tervehdys,
> >
> > Ensin vähän lisää Lowitzin kaarista.
> >
> > Seuraavassa UMissa on se Lowitz-juttu. Siinä yhteydessä on peitepiirros
> > Vaalan näytelmän heijastuneista Lowitzeista (sama kuva on edellisessä
> > UMissa 2/2002 fig. 6). Olen siihen kuvaan merkinnyt numerot 1 ja 2. Näitä
> > en kuitenkaan selitä jutussa, koska en ehtinyt tutkia asiaa tarkemmin.
> > Kerrotaan nyt tässä, että numero 1 (sisempi) kaari kuvassa on heijastunut
> > ylempi Lowitzin kaari, numero 2 (ulompi) on heijastunut alempi Lowitzin
> > kaari. Kuvassa on itse asiassa kolmaskin heijastunut Lowitz, joka ei
> > näköjään ole selvinnyt tuon piirroksen skannauksesta. Tämä kolmas
> > heijastunut Lowitz (heijastunut rengasmainen Lowitz) myötäilee 22° rengasta
> > ja näkyy kuvissa pätkänä joka lähtee seuraamaan kakskakkosta suurin
> > piirtein kaarien 1 ja 2 haaroittumiskohdan tasalta (hiukan ylempää kuin 22°
> > rengas lähtisi).
> >
> > Valkean taivaan vieraissa heijastuneissa Lowitzeissa kertovassa kappaleessa
> > (s. 52) oleva kuva no 94 esittää Tapen Fairbanksin näytelmää. Siinä näkyvät
> > myös kaikki kolme heijastunutta Lowitzin karta samassa järjestyksessä.
> > Siinä kuvassa näkyy myös tuo heijastunut rengasmainen Lowitzin kaari (se
> > "22° renkaan" pätkä sivuaurinkojen luona). Kuvan no 93 alasaurin luona
> > näkyvät heijastuneet tai "ala-Lowitzit" ovat alempi heijastunut Lowitz
> > (sisempi alasaurin yläpuolella) ja ylempi heijastunut Lowitz (ulompi).
> >
> > Mainitaan vielä, että heijastunut ylempi Lowitz ja ylempi tavallinen Lowitz
> > kulkevat melkein päälekkäin. Tosin kaikissa heijastuneen Lowitzin
> > havainnoissa tuolla kohdalla näkyvä kaari on selvästi heijastunut ylempi
> > Lowitz, sen kertoo kaaren kaareutuminen. Ylemmällä Lowitzilla kaareutuminen
> > olisi voimakkaammin sisäänpäin kääntyvä. Ylempi Lowitz kulkee lisäksi
> > hievan ulompana kuin heijastunut ylempi Lowitz.
> >
> > Meniköhän nuo nyt oikein?.. Aika sekavia nuo Lowitzit.
> >
> > Sitten vielä sotku nimeltä ellipsihalot...
> >
> > Olen tuossa hiukan ruotinut mitä ellipseistä tiedetään Tapen ja minun
> > kirjaprojektia silmällä pitäen. Näyttää siltä, että mainion Valkean taivaan
> > vieraat -oppaan pahiten pielessä oleva kohta on juuri ellipsihalojen kohta.
> > Vanhemmissa versioissa se on vielä pahemmin metsässä... Niin, oppaan
> > edellisessä versiossa luki jopa: "...mittaustulokset ovat kuitenkin vuoteen
> > 1993 mennessä paljastaneet, ettei ristiriitaisia ja usein epävarmoja
> > mittaustuloksia voi selittää pelkästään kahdella ellipsihalolla, joiden
> > PYSTYSÄDE SÄILYY MUUTTUMATTOMANA AURINGON ERI KORKEUKSILLA." Tuo on totta,
> > mutta tuo korostamani pätkä oli kyllä melkoinen lapsus... Miten tuollainen
> > ajatus pääsi edes vallalle aikoinaan? No, siitä on hiukan viisastuttu
> > myöhemmin.
> >
> > Uusimmassa oppaan versiossa lukee: "Jo yhden kulman omaavat kiteet pystyvät
> > simulaatioiden perusteella aiheuttamaan jopa viisi erimittaista ellipsiä,
> > ja havaintojen luokittelu nyt peräti kahteenkymmeneen viiteen erilliseen
> > halomuotoon perinteisen tavan mukaan ei liene mahdollista. Lisähankaluutena
> > renkaiden mitat muuttuvat Auringon korkeuden mukaan." Näinhän sitä
> > ajatelaan(tiin) nyt... Taisi mennä nuokin päätelmät väärin.
> >
> > Olen tuossa tutkiessani alkanut tuumimaan, että ellipsihalot on ehkä
> > sittenkin tunnistettavissa ja eroteltavissa toisistaan kohtuudella. Olen
> > tehnyt tilastollista tutkintaa ja tutkinut ellipsien pystysäteitä ylöspäin
> > valolähteen keskustasta valolähteen korkeuden funktiona ja yllätys yllätys,
> > sieltä näyttäisi erottuvan sittenkin rajallinen määrä ellipsihaloja. Toki
> > homma on vielä alkutekijöissään, mutta alkaa näyttämään vahvasti siltä,
> > että ellipsihaloja tunnetaan tätä nykyä vain 5 tai 6 erillaista. Luku on 6
> > jos Hissinkin raportoimat mitat pitävät paikkansa. Nykyhavainnoista ei
> > nimittäin mikään sovi Hissinkin 1901 havaitseman ellipsin mittoihin!!!... ?
> > Hissinkin halo on siis tämän perusteella vain historiallinen kanditaatti,
> > jonka todenperäisyys ei ole todistettu!!! Ja ensimmäisiä valokuvattuja
> > ellipsejä luultiin nimenomaan Hissinkin haloiksi? Halojen maailma ja sen
> > tulkitseminen on joskus ihmeellistä.
> >
> > Tekemässäni tilastossa ellipsihalot näyttävät asettuvan kohtalaisen
> > tarkasti (mittausvirheet, virheelliset auringon korkeudet yms. vähän
> > sotkevat) käyrille, jotka seuraavat tarkasti 1-23 valoreitin etäisyyttä
> > valolähteestä pienillä prismakulmilla. Toisin sanoen ellipsien pystysäteet
> > ylöspäin käyttäytyvät samoin kuin yläkoveran Parryn tai 23° ylemmän
> > parheelian. Tätä tietoa näyttäisi olevan mahdollista käyttää ellipsien
> > tunnistukseen.
> >
> > Tilastossani on tällä hetkellä 33 ylemmän pystysäteen arvoa
> > ellipsihavainnoista. Osa on kuvista mitattuja ja osa vain visuaalisesti
> > arvioituja. Nämä kaikki (jopa visuaalisesti arvioidutkin) näyttäisivät
> > ratkeavan niinkin rajallisella määrällä kuin kuudella eri ellipsihalolla
> > (Hissinkin yksinäinen havainto on se kuudes, muille kokoluokille on
> > useampia havaintoja). Tosin, valonlähteen korkeuksilla 30° ylöspäin
> > marginaalit ovat pieniä (joten pienikin virhe mittauksessa saattaa siirtää
> > ellipsin yhdeltä teoreettiselta käyrältä toiselle) ja pienenevät aika
> > mitättömiin kun valonlähde saavuttaa zeniitin. Näin ollen kaikki ylemmän
> > pystysäteen arvot näytelmissä, joissa valonlähde on alle 30° ovat erityisen
> > arvokkaita, koska silloin tämä eri kokoluokkien säteet kasvavat
> > voimakkaasti ja mahdollisten mittausvirheiden vaikutus tulkintaan pienenee.
> > Näin idean paikkansapitävyys on selvemmin Tarkistettavissa matalan
> > valonlähteen ellipseillä.
> >
> > Mainitaan nyt kuitenkin, että tilastoni on vielä karkea ja aivan varmana
> > tuota päätelmää ei voida vielä pitää. Yksi ongelma on se, että en ole
> > erotellut aurinkokeskisiä ja alaspäin venyneitä ellipsejä. Voi nimittäin
> > olla, että aurinkokeskisten ellipsien säteeseen pitäisi ehkä tehdä korjaus.
> > Alaspäin venyneet syntyvät nimittäin juuri helposti laskettavalla 1-23
> > valoreitillä, aurinkokeskisyys taas voi viitata kiteiden poikkeavaan
> > asentoon.
> >
> > Jatkossa kun kuvaatte ellipsejä, niin pyrkikää saamaan aina se vaihe
> > kuviin, jossa ellipsin sisäreuna on terävin suoraan valonlähteestä ylös.
> > Aurinko olisi hyvä peittää hitsaajanlasilla, jotta Auringon säde näkyisi
> > kuvassa. Huomasin nimittäin, että Auringon todellinen läpimitta (sehän
> > muuttuu Auringon etäisyyden vaikutuksesta) vaikuttaa mittaustulokseen jopa
> > 0.1° jos Auringon kiekkoa käyttää mittatikkuna. Jos ei ole kameraa, niin
> > yrittääkää arvioida tuo säde ylöspäin niin tarkkaan kuin voitte. Tarkka
> > kellonaika on myös erittäin tärkeä tunnistamisen helpottamiseksi jos tämä
> > minun ajattelemani homma pitää paikkansa.
> >
> > Ai niin. Tämä kaikki viittaa myös siihen, ettei ellipsit synnyttävät kiteet
> > ole "aitoja" pyramidikiteitä. Ne vain sattuvat muistuttamaan niitä mutta ne
> > eivät koskaan ilmeisesti muodosta esim. kaksoispyramidia. Näin ollen
> > höpötyksetä 25 eri ellipsistä ei pitäne paikkaansa. Tosin tätä en mene ihan
> > allekirjoittamaan vielä, sillä en ole tutkinut kaikkia vaihtoehtoja. Mutta
> > ainakaan tähän mennessä en ole onnistunut yhdistämään mitään kahta
> > erisäteistä ellipsiä noista kuudesta mahdollisesta samaan prismakulmaan
> > kaksoispyramidin avulla. Nyt siis näyttäisi siltä, että ellipsikiteet ovat
> > läheisempää sukua lumitähdille kuin kuusisivuiselle laatalle. Lumitähtiähän
> > ne jossain määrin muistuttavat ja kenties lumitähdetkin saattavat
> > synnyttääkin ellipsejä (tuotahan on spekuloitu jo aikaisemminkin ainakin
> > minun toimesta). Niissä vain sattuu olemaan joitain taittavia prismoja...
> > Se, että näillä prismoilla olisi vielä tietyt säännönmukaiset kulmat,
> > olisikin sitten jo melkoinen uutinen. Nyt näyttää siltä että näin on, mutta
> > varmistukseen tarvitaan lisää materiaalia. Joten, osoitteeni tiedätte...
> > Niin, tämä teoria selittäisi myös sen, miksi ellipsinäytelmissä saattaa
> > yksi ellipsi kadota, toinen ilmestyä väliin, toinen näkyä ylhäällä ja
> > toinen vain alhaalla... Ja täysin vailla mitään systeemiä. Ai miten muka?
> > Tietysti siten, että jokainen ellipsi syntyy eri kidepopulaatiosta kun
> > yhdessä kiteessä ei ole kuin yksinkertaisia prismoja, joten yhden
> > populaation muutokset vaikuttavat kerrallaan vain yhteen ellipsihaloon.
> >
> > Toki, sama teoria pätenee Bottlingerin renkaisiin eli ellipsihaloihin jotka
> > näkyvät ala-auringon ympärillä (ala-kuun ympärillä niitä ei vielä ole
> > kukaan tainnut nähdä?).
> >
> > Toki, voin olla väärässäkin...
> >
> > Kommentteja?
> >
> > Jarmo
> >
> >
>
> *******************
> Marko Pekkola
> Tahdet ja avaruus -journal
> Ursa astronomical association
> Address: Raatimiehenkatu 3 A 2
> FIN-00140 Helsinki
> Finland
> Tel.: (09) 68404050
> Cellular phone: (050) 3687468
> Y-tunnus 0221689-2
> ALV rek.
>
>
>
>
>
Marko Pekkola
Tahdet ja avaruus -journal
Ursa astronomical association
Address: Raatimiehenkatu 3 A 2
FIN-00140 Helsinki
Finland
Tel.: (09) 68404050
Cellular phone: (050) 3687468
Y-tunnus 0221689-2
ALV rek.
|