Venus on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun kasvihuoneilmiö karkaa. Hiilidioksidipitoisuus Venuksen kaasukehässä on 95 % ja ilmanpaine on yli 90 kertaa niin suuri kuin Maassa. Pintalämpötilaksi on mitattu jopa 480 oC ja 125 km korkeudella ilmakehästä on mitattu -173 oC.
Sade on osittain rikkihappoa. Hiilidioksidia ei Venuksessa ole sen enempää kuin Maassakaan, mutta Venuksessa ei ole vettä, joka sitoisi hiilidioksidia kuten Maassa.
Ihminen voisi oleskella Venuksella vain noin 50 km korkeudessa ilmalaivalla. Kuitenkin happi pitäisi saada keinotekoisesti. Lämpötila ja paine ovat sopivat.
Venuksen vuorokausi (243 Maan vuorokautta) on pitempi kuin vuosi (225 Maan vuorokautta).
Venuksen malli on Ferrarian puistossa.
Venuksen pinnalle ovat laskeutuneet vain Neuvostoliittolaisten Veneraluotaimet, jotka kestivät pari tuntia Venuksen kuumissa ja happamissa olosuhteissa ja ehtivät lähettää kuvia pinnalta. Muuten pintaa on kuvaattu radioluotaimilla. NASA suunnittelee kahden luotaimen lähettämistä Venukselle ottamaan näytteitä pinnalta ja tutkimaan ilmakehää. Venuksen tutkiminen voi auttaa myös Maan ilmastonmuutoksen ymmärtämistä.
. . . Venus Express, © ESA
Venus on kuten Merkuriuskin sisäplaneetta ja näkyy kirkkaana aamu- tai iltatähtenä, kun se on sopivasti maasta katsoen sivussa Auringosta. Mallin tapauksessa Venus on Auringon itäpuolella ja nousee Auringon ja jälkeen iltatähtenä.
