Satelliitin radan ominaisuuksia

Kun tutkimme satelliittien ratoja tarkemmin, voimme todeta etteivät ne ole käytännössä koskaan täysin ympyränmuotoisella radalla. Rata on aina enemmän tai vähemmän elliptinen. Satelliittien ratoja käsiteltäessä sen Maata lähinnä olevaa pistettä kutsutaan perigeumiksi (engl. perigee) ja vastaavasti etäisintä pistettä apogeumiksi (engl. apogee).

Satelliittien ratojen termejä. Radan Maata lähinnä olevaa pistettä kutsutaan perigeumiksi ja etäisintä apogeumiksi (Kuva: LW)

Satelliitin rata on usein kallellaan päiväntasaajaan nähden. Tätä kaltevuuskulmaa kutsutaan inklinaatioksi (engl. inclination). Geosynkroonisella radalla inklinaatio on likimain nolla ja satelliitit sijaitsevatkin päiväntasaajan yläpuolella. Muilla kiertoradoilla esiintyy erilaisia inklinaation arvoja, riippuen paljolti satelliitin käyttötarkoituksesta.

Polaarinen kiertorata (engl. Polar orbit) tarkoittaa sellaista satelliitin rataa, jonka inklinaatio on suurempi kuin 66 astetta. Tällöin satelliitti kiertää maapallon napa-alueet ylittävällä radalla. Rataa kutsutaan myös naparadaksi. Useimmiten radan inklinaatio on näissä tapauksissa lähellä 90 astetta.

Aurinkosynkrooninen rata (engl. sun-synchronous orbit) on polaarisen kiertoradan alalaji, jonka on hyvin tyypillinen sää- ja kaukokartoitussatelliiteille. Nyt radan inklinaatio onkin yli 90 astetta eli tavallisesti 98,8 asteen tienoilla. Ratataso kiertyy maapallon ympäri noin yhden asteen vuorokaudessa. Ratatason suhde pysyy aurinkoon vakiona ja siksi satelliitti ylittää tietyn maa-alueen likimain samaan vuorokauden aikaan päivästä toiseen. Amerikkalaiset NOAA-sääsatelliitit käyttävät aurinkosynkroonista rataa.