Automaattinen Seurannanohjaus
Automaattinen seurannanohjaus (autoguiding) on jalustan seurannan ep�tarkkuuksien kompensointia ulkopuolisen ohjauksen avulla. Seurantaa ohjataan kuvaamalla seurantat�hte� erillisell� kameralla tai kuvauskameran seurannanohjaukseen tarkoitetulla kennolla. Kuvaaminen voi tapahtua joko p��putken kautta tai erillisell� seurantakaukoputkella T�hden paikkaa seuraamalla voidaan jalustan seurantavirheit� havaita ja ohjata jalustaa edist�m��n tai j�t�tt�m��n sopivan m��r�n. Tavoitteena on saada seurantat�hti pysym��n tietyiss� rajoissa paikallaan. Vaadittu tarkkuus riippuu yleens� kuvausj�rjestelm�ss� k�ytetyst� polttov�list� ja kameran pikselin koosta.
Seurannanohjausta tarvitaan l�hes poikkeuksetta kaikkien jalustojen kanssa, jos kuvataan v�h�nkin pidemm�ll� polttov�lill�. Kaikissa jalustoissa ilmenee jonkinlaista seurantavirhett�, mik� johtuu jalustan matopy�r�st�n ep�tarkkuuksista. Usein n�m� virheet n�kyv�t jaksollisina, mutta seassa voi olla jalustan laadusta riippuen my�s satunnaisia virheit�. Mit� loivempia n�m� virheet ovat, sen helpompi niit� on korjata, joten jalustan laadulla on edelleenkin huomattava merkitys, vaikka seurannanohjauksella voidaankin suorituskyky� parantaa merkitt�v�sti.
Seurannan ohjauksella voidaan kompensoida my�s huonosta napasuuntauksesta johtuvaa deklinaation suuntaista valumista. Paras tulos saavutetaan kuitenkin huolellisella napasuuntauksella. N�in v�ltet��n my�s kuvakent�n kiertyminen.
Perusperiaatteeltaan seurannanohjaus on hyvin yksinkertaista. Luetaan t�hden paikka seurantakameralta ja tarvittaessa komennetaan jalustaa korjaamaan mahdollinen t�hden siirtyminen paikaltaan. Ohjausta tekev�n ohjelmiston on tunnettava kameran asento ja jalustan korjausnopeus, jotta voidaan antaa sopivan mittainen korjausliike oikeaan suuntaan. N�m� parametrit tehd��n helppok�ytt�isimmiss� ohjelmissa kalibroimalla automaattisesti, osassa ohjelmista ne on parametroitava k�sin.
Seurannanohjauksessa k�ytetyn kameran valotusajan tulisi olla riitt�v�n pitk�, ett� t�hden paikka voidaan m��ritell� tarkasti. Liian lyhyt valotusaika tuo seeingin aiheuttamat vaihtelut esiin ja systeemi saattaa alkaa jahtaamaan seeingi�. Liian pitk� valotusaika voi my�skin haitata seurannanohjausta. Riippuen jalustan laadusta, valotusajan on oltava sellainen, ettei jalustan virheet ehdi ker��nty� liian suuriksi valotuksen aikana. Edullisimmilla jalustoilla valotusaika on oltava lyhyt, luokkaa 1-2 sekuntia. Huippujalustoilla voidaan k�ytt�� jopa 30 sekunnin valotuksia. Pitk�n valotusajan etu on my�s se, ett� seurannanohjaukseen voidaan k�ytt�� himme�mpi� t�hti�.